Autojen rakentelu vapaammaksi

Suomessa on niin tavallisia autoilijoita kuin myös autoharrastajia vastaan keksitty uskomattomia lakia, joille ei löydy järkeviä perusteita. Suomen lait eroavat huomattavasti muista Euroopan maista, Suomessa kaikki on rajoittuneempaa kuin muualla, täällä tosiaan yritetään kieltää kaikki.

Tässä joitakin mietteitä liittyen lakipykäliin, sisältää lainauksia keskustelufoorumeilta.

TÄSSÄ VAIN MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ, JATKETAAN KESKUSTELUN PUOLELLA!


------------------------------------------------------------------------------


Kyseenalaisia lakia:

-muutosprosentit (jos autoon on vaihdettu tekniikka, et voi vaihtaa esim. penkkejä)
-auton tuulilasissa ei saa olla navigaattoria tai HUD-näyttöä
-autoa saa virittää niin paljon kuin haluaa muuttamalla vapaasti hengittävää moottoria, mutta ei ahtamalla tai vaihtamalla moottoria (sama lopputulos?)
-autoa ei saa leventää yli 10cm
-tutkanpaljastimesta saa yli 300e sakot (enemmän kuin humalassa ajamisesta)
-rekisterikilven ruuvien/pulttien päät täytyy olla valkoiset
-auton sisällä ei saa olla valoja ikkunalinjan yläpuolella
-autossa ei saa olla alustavaloja (ketähän nekin haittaavat?)
-turvavyön käyttöpakko (kuitenkin jokaisen oma asia, ei vaaranna muita)
-kännykkään ei saa puhua, mutta johdolliseen autopuhelimeen saa....


------------------------------------------------------------------------------


-90 luvun alkupuolella tuli muotiin henkilöautojen korien vaihtaminen.
Käytännössä vaihtoja tehtiin paljon puhtaasti taloudellisista syistä, ja tyypillinen korinvaihdon kohde olikin vanha suomalainen loppuunajettu Mercedes-Benz, jonka rungolle vaihdettiin saman mallisarjan sisällä oleva uudempi, varustellumpi, ja jälleenmyyntiarvoltaan suomessa huomattavasti arvokkaampi kori. Esimerkkinä vaikka vanhan taksimersun rungolle siirretty urheilullinen 2- ovinen Coupe -kori hyvin varusteltuna. Näitäkin koreja sai/saa saksasta todella edullisesti.
Suuri osa korinvaihdoista tehtiin puhtaasti myyntitarkoituksissa, ja bisnes olikin kannattavaa.

Tämän vuoksi luotiin suomeen prosenttisäännöstö, joka määrittelee kaikille autojen osille ja/tai osakokonaisuuksille tarkan prosenttiluvun.
Auton osia vaihtaessa täytyy alkuperäisiä osia jäädä jäljelle vähintään puolet, tai maksettavaksi lankeaa sama ajoneuvovero kuin uudessa autossa on.

Lain tultua voimaan haittaa se samalla pahasti myös vanhojen autojen rakentelua. yli 20v vanhojen autojen harrastaminen on aina ollut Suomessa suosittua, ja uusikaan laki ei harrastusta ole täysin onnistunut kitkemään.
Vanhoissa 20 - 60 -luvun autoissa joudutaan usein pakostakin yhdistelemään saatavissa olevia osia, jopa koreja. Usein hommat kuitenkin tökkäävät näihin prosenttisäädöksiin, joiden käytännön soveltamista ei alun alkenkaan ole ilmeisesti mietitty ihan loppuun asti.
Jopa turvallisuutta parantavat varusteet, kuten jarrut ja ohjauslaitteet vähennetään rakennettavan ajoneuvon muuntelussa kuluvista "käytettävissä olevista" prosenteista.
Eli turvallisuus huononee kun jäljellä olevia "rakenteluprosentteja" pitää säästää visusti muihin muutettaviin kohteisiin, kuten penkkeihin, kojelautaan, takalamppuihin ynnä muihin!

Tällainen lopputulosko oli muka lain henki ja tarkoitus sitä säädettäessä?
Tuskin. Yli 20v vanhojen ajoneuvojen rakentelu olisi vapautettava!
Jos turvallisuuteen ja ajettavuuteen liittyvät rakenteet ovat asiallisesti toteutettuja niin mitään estettä ei käytölle saisi olla.
Näinhän se laki ruotsissakin on, ja kun se kerran siellä toimii, niin miksi sitä ei sovellettaisi suoraan täälläkin?


------------------------------------------------------------------------------


Miksi vanteet pitää muutoskatsastaa? Eikö normaali ihminen osaa valita sopivan kokoisia vanteita ja renkaita autoonsa? Järjettömintä on, että muutoskatsastus on niin kallista. Miksi pitää maksaa 40e siitä kun insinööri katsoo mahtuuko renkaat autoon?


------------------------------------------------------------------------------


Lavapakettiautoon asennettavasta lavapeitosta on säädetty talonpoikaisjärkeä vastaan sotiva laki.
On myös mahdollista että lakia vain sovelletaan kummallisesti, lopputulos on pakettiauton omistajalle kuitenkin sama.
Laki sallii vain "ei jäykästä" materiaalista olevat lavapeitteet (eli ns. "lavapressut") jos autoa ei ole kovalle peitolle erikseen katsastettu.
Kovaa lavan peittävää suojusta on mahdotonta käytännössä käyttää koska lavan tilavuuden katsotaan pienentyvän niin että tilavuusmitat yms. eivät enää pakettiautosäädöksiin riitä.
Kova nopeasti avattava ja/tai irroitettava lavapeitto ei voi haitata ketään, eikä taatusti voi muuttaa avolavaisen ajoneuvon käyttötarkoitusta.
Kova peite olisi monessa tapauksessa käytännöllisempi ja turvallisempikin. Kova suoja pienentää polttoaineenkulutusta sekä päästöjä vähentämällä ilmanvastusta.
Myös lavasuojan päälle kertyneen lumen/jään puhdistaminen on helpompaa kun alusta on kova. Tällöin viimassa irtoilevat jääkokkareet eivät aiheuttaisi niin paljon vaaratilanteita.


------------------------------------------------------------------------------


Moottorin viritys perinteisesti / ahdin ristiriitaisuus. Perinteinen vapaasti hengittävän moottorin viritys on sallittua ilman muutoskatsastusta vaikka minne asti kunhan teho/paino suhde ei ylity, mutta teeppä sama ahtimella, ei onnistu, silloin astuu voimaan ne hienot 20% säännöt tehosta automallin tehoikkaampaan verattuna. Tämä ei ole mitenkään perusteltua, todennäköisemmin ahdin viritys on taaskin yhmpäristöystävällisempi jos tehoja lähdetään ottamaan rankemmin ulos oikeasti.


------------------------------------------------------------------------------


Suomalaiset autojen valosäädökset ovat eurooppalaisen ja pohjoismaalaisen käytännön vastaisia. Lisäpitkien määrä on rajattu kahteen valaisimeen maksimin yhteenlaskettujen pitkien valojen referenssiluvun ollessa 75. Norjassa vastaava luku on 100.
Käytännössä tämä mahdollistaa kolmen, jopa neljän lisäpitkän käyttämisen.
Valomäärän ei ole havaittu aiheuttavan liikenteessä haittaa, ja valokäytäntö onkin ollut muissa pohjoismaissa jo vuosia.
Suomi on pitkien pimeiden teiden maa jossa hirvien, peurojen ja porojen vuoksi on lisävalojen määrää järjetöntä rajata kahteen. Liikenteessä kuolee ja vammautuu ihmisiä hirvieläinkolareissa joka vuosi, ja juuri siksi kun vaaraa ei havaita ajoissa.
Etenkin suomen syrjäseuduilla käytäntö jo onkin mennyt siihen että valoja on enemmän kuin kaksi, joten laki sinällään on jo osittain turha.
Järjettömältä tuntuvaa lakia ei noudateta, ja ihan ymmärrettävistä syistä. Onhan kyseessä jokaisen oma henkikulta pimeillä tieosuuksilla ajettaessa.

Myös lisävalojen asentaminen autojen katolle (etuakselin takapuolelle) on suomessa laitonta, vaikka se muualla maailmassa on yleinen tapa.
EU-säädökset määräävät lisävalojen sijoituspaikaksi "auton etuosan", mutta suomessa asia on tulkittu niin että auton etuosa on etuakselin etupuolella, ts keulassa.
Eli suomalaisen (virkamies?)tulkinnan mukaan ajoneuvon etuosa ei ala puolivälissä välittömästi ajoneuvon takaosan jälkeen, vaan jostain aivan muualta.

Katolle asennetut lisäpitkät valaisisivat myös muutoin katveeseen jäävät ojien pohjat ja lisäisivät näin turvallisuutta. Juuri tästä syystähän ammatikseen teitä kuluttavat raskaan liikenteen kuljettajat ne valot rekkojensa katolle asentavatkin.
Maastoajoneuvojen tapauksessa kattoasennus suojaisi valaisimet "puukosketuksilta" ja usein ulkomailla nähdäänkin katolle asennettuja valoja juuri nelivetoisissa ajoneuvoissa.

Miksi järjetön hevosvankkuriajalta periytyvä valaisinlaki ei muutu?


_____________________________________________________________



Yksityisten maahantuomiin kuorma -ja henkilöautoihin, joissa on amerikkalaiset DOT -merkityt valot, vaihdatetaan nykyisen AKEN tulkinnan mukaan rekisteröintikatsastuksesa KAIKKI valaisimet "E" -merkittyihin jos kuorma-auto on uudempi kuin 1995 tai henkilöauto 1997.
Kuitenkin muissa EU -maissa kuten Saksassa, Ruotsissa ja Belgiassa valaisimet kelpaavat tieliikennekäyttöön.
DOT -valaisimet on todettu virallisestikin E -valaisimia vastaaviksi esimerkiksi saksassa jossa riippumaton TUV -standardointijärjestö antaa DOT -valaisimilla varustetuille autoille ns. yhdenmukaisuus/vastaavuustodistuksen. Tämä ei kuitenkaan kelpaa suomessa, vaikka muissa yhteyksissä TUV hyväksyntä katsotaan riittäväksi. Esimerkkinä vaikkapa turvavyöt ja jarrut.

Maailmassa on kuitenkin kymmeniä, ellei satoja miljoonia turvallisiksi tiedettyjä autoja joista löytyvät juuri nuo DOT -valot.
Jos EY-pykälien laatijat eivät tätä voi ymmärrtää, niin sallittaisiin ne sitten edes täällä. Vaikka sitten poikkeusluvilla
Suomessa valaisimille ei silti kesästä 2004 alkaen myönnetä enää em. lupia, ja tastä aiheutuu autoilijoille aivan turhaa lisävaivaa sekä tuntuvia kustannuksia.
Miksi valaisimia ei sallita vaikka muut EU -maat sallivat niiden käytön?
Turvallisuuskysymyshän asia ei voi olla, koska suomeen maahantuotavia muutto -tai diplomaattiautoja muutospakko ei ole ikinä koskenut!
Mielestämme tämä on puhtaasti veronmaksajien kiusaamista! Miksi käytäntö ei muutu?


------------------------------------------------------------------------------


Mielestäni ainakin uusien autojen rakentelua tulisi vapauttaa. Tälläkin hetkellä vaaditaan autoon vaihdettavilta osilta jonkin riippumattoman tutkimuslaitoksen (useimmiten TÜV) hyväksyntä kyseiselle osalle/osakokonaisuudelle kyseiseen autoon. Esimerkiksi uusille turboahdetuille autoille löytyy lukuisia ns. "lastuvirityksiä", jotka TÜV-viranomaiset ovat todenneet autossa toimiviksi sekä päästöjen että esimerkiksi rakenteiden kestävyyden sekä hallintalaitteiden riittävyyden osalta, mutta silti näitä muutoksia ei Suomessa hyväksytä, jos tehon nousu ylittää 20%.


------------------------------------------------------------------------------


Olisiko aiheellista myös pohtia harrasteautojen tunnustamista katsastusteknisesti sekä verotuksellisesti omana ryhmänään, muutoinkin kuin museoautojen osalta? Ovathan vanhat harrasteautot kuitenkin piristävä näky liikenteessä, mielenkiintoinen osa länsimaista kulttuuria, leppoisa ja ihmisiä yhdistävä harrastus, sekä samalla kuitenkin huomattavan vähäinen ja harmiton osa liikenteen aiheuttamista haitoista puhuttaessa.

Jukka Liukko (jucca(miukumauku)netti.fi)