Inkerikeskuksen toiminnan puolustava adressi

Raha-automaattiyhdistyksen avustukset vuodelle 2010 ovat jääneet monille järjestöille myöntämättä Valtioneuvoston päätöksen mukaan (11.2.2010). Tällä hetkellä käydään paljon keskustelua maahanmuuttajille järjestetyistä palveluista, ja niitä kehitetään jatkuvasti. Maahanmuuttajien aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta tuetaan yhteiskunnassamme. Valtioneuvoston kielteinen päätös kyseenalaistaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämän laatuunsa ja hyvinvointiinsa.
Maahanmuuttajan tullessa vieraaseen maahan hän kohtaa kulttuurien erilaisuuden eikä aina löydä yhteisymmärrystä kantaväestön välisessä vuorovaikutuksessa. Selvää on, että maahanmuuttaja tarvitsee ulkopuolista tukea, jotta ns. kotouttaminen sujuisi vailla suurempia ongelmia liittyen mm. sopeutumiskysymyksiin.
Inkerikeskus ry on toiminut 15 vuoden aikana tukijärjestönä inkerinsuomalaisille ja heidän perheenjäsenilleen ja on helpottanut maahanmuuttajien kotouttamista ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Inkerikeskus ry palvelee eri ikäryhmiä alaikäisistä lapsista varttuneimpiin matalan kynnyksen toimintaperiaatteella. RAY:n avustuksen myöntämättä jättäminen on osittain evännyt mahdollisuuden palvelujen tuottamisen suojaamattomille väestön ryhmille vuodelle 2010. Vuodesta 2011 alkaen rahoitusta ei myönnetä ollenkaan. Avustuksen hakeminen muilta tahoilta ei tuottanut tulosta. Opetusministeriöstä saatiin viisi kielteistä päätöstä.
Vuoden 2009 aikana asiakaskäyntejä oli 14978, eli 55–60 asiakasta päivässä. Toiminnallisen sisältöön kuuluu maahanmuuttajien neuvonta- ja tiedotuspalvelu, työllistämistä edistävä palvelu, alle kouluikäisten lasten oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen ja ikäihmisten tukipalvelu. Juuri maahan tullut maahanmuuttaja saa Inkerikeskuksesta saman päivän aikana neuvontaa ja ohjausta mm. virallisissa asioissa kuten asiointi maistraatissa, asunnonhankkiminen, tutustuminen KELA ja TE - toimiston palveluihin, terveydenhuoltoon - ja koulutusjärjestelmään. Päivähoitoon ja kouluilmoittautumiseen, vanhemmuuden, nuoriso - ja vapaa-ajan toimintaan liittyvissä kysymyksissä lisäksi psykososiaalista tukea. On syytä huomata, että kaikki edellä mainitut palvelut ovat asiakkaillemme maksuttomia ja pätevät asiantuntijamme tarjoavat niitä heidän omalla äidinkielellään.
RAY ei myöntänyt avustusta vuodelle 2010 ennen toimiviin projekteihin: Nuoriso -ja perheklubin toimintaan (osallistujia 200 henkilöä), Venäjänkielisten alle kouluikäisten lasten oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemiseen, Seniori-Poveri projektiin. RAY:n perustelu siitä, että Pääkaupunkiseudun palvelut korvaavat järjestöjen tarjoamat, mutta se ei mielestämme pidä paikkaansa. Inkerikeskuksessa kehitetyt erityispalvelut, joita ei ole saatavilla muualta, esimerkiksi, ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä venäjänkielisen puheterapeutin vastaanotolle. Edellä mainitulle puheterapeutille jonotusaika on keskimäärin kaksi kuukautta ja asiakkaita Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja asiakkaiden määrä sekä kysyntä palvelulle on huomattava (300 lasta vuodessa). Erityispalvelut on myös kehitetty maahanmuuttajataustaisille ikäihmisille yksinäisyyden tunnetta poistamaan. Kohtaamispaikkoja on järjestetty viidessä eri toimipaikassa Helsingin alueella. Osallistujien määrä on 251. Toiminnan ylläpitämiseen tarvitaan ammattitaitoa, työvoimaa ja taloudellisia resursseja.
Onko kaupungilla resursseja vastaan ottaa tällaista suurta asiakasryhmää, jolle tulee tarjota erityiskohtelua?