Keskustelu /Adressi Koulukiusaamista Vastaan

KIRJOITTAKAA ADRESSIIN KOKO NIMENNE (etu ja sukunimi) JA PAIKKAKUNNAN NIMI.
MUUTEN JOUDUN POISTAMAAN NIMENNE LISTASTA.

JOS HALUAT ETTÄ MUUT EIVÄT NÄE TIETOJASI, VOIT LAITTAA RASTIN RUUTUUN:
Saako allekirjoituksen julkistaa netissä? (KYLLÄ/EI)

KIITOS!

2007 MARRASKUU: Jokelan koulussa Tuusulassa 18-vuotias lukiolaispoika ampui useita laukauksia ja tapahtumassa sai surmansa 5 poikaa, yksi tyttö, koulunterveydenhoitaja sekä rehtori. Lisäksi 12 sai vammoja, yksi luodeista ja muut paetessaan. Nuorukainen ampui itseään päähän, ja hän kuoli vammoihinsa sairaalassa saman päivän iltana.

2007 LOKAKUU: 16-vuotias oppilas löi teräaseella toista koululaista keskivartaloon Tampereen Steiner-koulussa. Puukotettu ei loukkaantunut hengenvaarallisesti.

2006 HUHTIKUU: Neljä ylempiluokkalaista sulki seitsemäsluokkalaisen pojan välitunnilla Ivalon yläasteen pihan väestönsuojaan. Pojan kädet sidottiin ja häntä käsiteltiin nöyryyttävästi. Kiusaajat pitivät myös teräaseita esillä, mutta uhria ei vahingoitettu fyysisesti. Mukana olleista nuorista yksi oli 15-vuotias ja loput kolme 14-vuotiaita.

2003 MARRASKUU: Herajärven koulussa Saarijärvellä 12-vuotias poika pahoinpiteli kuukauden aikana välitunneilla koulun kahta 10- ja 8-vuotiasta oppilasta.

2003 TAMMIKUU: 15-vuotias yläasteen oppilas puukotti 13-vuotiasta koulutoveriaan hengenvaarallisesti keuhkoon fileerausveitsellä Porin Lyseossa kesken koulutunnin. Puukotettu selvisi hengissä.

2001 HUHTIKUU: Yhdeksäsluokkalaista poikaa pahoinpideltiin Tikkakosken koululla Jyväskylän maalaiskunnassa. Oppilasta potkaistiin päähän. Pahoinpitelyyn arveltiin liittyvän jengiytymistä ja se johti suositukseen, että pilottitakkien käyttöä vältettäisiin.

2001 HELMIKUU: 13-vuotias koululainen pahoinpiteli kouluavustajaa ja opettajaa Tikan koulussa Jyväskylässä. Sitä ennen hän oli uhannut tappaa kaksi opettajaa ja hakenut kotoaan kaksi puukkoa. Nuhtelusta kiivastunut poika taltutettiin poliisin avulla.

2001 TAMMIKUU: Kahdeksasluokkalainen 15-vuotias poika löi toista samanikäistä poikaa linkkuveitsellä Hollolan Salpakankaan koulun pihalla. Haavoittunut poika vietiin sairaalaan, mutta hän ei joutunut hengenvaaraan.

2000 HELMIKUU: Seitsemäsluokkalainen poika hakkasi ja potki koulutoveriaan Savonmäentiellä Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakoskella. Uhri selvisi pahoinpitelystä haavoilla, ruhjeilla ja päänsäryllä.

1999 HUHTIKUU: Eurajoen yläasteen 15-vuotias oppilas puukotti vuotta vanhempaa luokkatoveriaan käsivarteen koulun käytävällä. Puukotettu oli välittömässä hengenvaarassa.

1989 TAMMIKUU: Edellinen koulussa kuolonuhreja vaatinut ampumistapaus sattui Raumanmeren yläasteella Raumalla 25.1.1989. Silloin 14-vuotias oppilas ampui kahta muuta oppilasta. Pojat kuolivat saamiinsa vammoihin myöhemmin sairaalassa. Tappolistalla oli myös kolmas poika, joka ehti heittäytyä lattialle. Neljäs poika yritti taltuttaa ampujan.

1984 JOULUKUU: Yhdeksäsluokkalainen poika puukotti opettajansa kuoliaaksi kesken koetilaisuuden Kuusankosken Naukion yläasteella. Henkirikosta edelsivät opettajan ja oppilaan tulehtuneet välit.

1981 MAALISKUU: 18-vuotias lukiolaispoika pahoinpiteli lapiolla entisen opettajansa Turussa. Puolalanmäen lukion oppilas löi englanninkielen lehtoria useita kertoja päähän koulun pihalta löytämällään betonilapiolla. Opettaja kuoli myöhemmin sairaalassa. Motiivikseen surmaaja kertoi englannin ehdot.

Koonnut: Keskisuomalaisen tietopalvelu


Tämä ylläoleva lista olisi pitkä kuin nälkävuosi jos siihen saataisiin lisättyä kaikki Suomen kouluissa sattuneet väkivalta & kiusaamistapaukset. Olisiko päättäjien vihdoinkin jo aika herätä karuun koulumaailma-todellisuuteen ja tehdä asioille jotain?



Allekirjoittakaa myös Turvallisuutta oppilaitoksiin adressi sivulta:
http://www.adressit.com/j0kela

Koulukiusaajan ajatellaan usein olevan itsevarma, dominoiva ja omaavan vahvoja persoonallisuuden piirteitä. Kiusaaja kärsii kuitenkin usein huonosta itseluottamuksesta, jonka itsevarma käytös peittää yleensä hyvin. Vahva ulkokuori kätkee tehokkaasti kiusaajan turvattomuuden ja epävarmuuden. Koulukiusaajan hallitsevin piirre on vallanhalu ja vallan väärinkäyttö yhdistettynä aggressiivisuuteen. Kiusaajalla on tarve hallita ja alistaa muita saavuttaakseen mielihyvää uhrin pelon kautta. Kiusaaja voi myös käyttää valtaa kostaakseen esimerkiksi aiemmin itse kokemansa kiusaamisen. Koulukiusaajina tytöt ja pojat toimivat eri tavoin. Pojat kiusaavat enemmän fyysisesti ja tytöt puolestaan henkisellä tasolla.

Kiusaajan uhriaan kohtaan osoittama aggressio tai muut koulukiusaamisen syyt johtuvat harvoin suoranaisesti uhrista. Kiusaaja purkaa uhriinsa usein omaa pettymystään ja ahdistustaan eli koulukiusattu joutuu kiusaajan turhautumien purkamisen kohteeksi. Koulukiusaamisen seuraukset koskettavat myös kiusaajaa itseään sekä muita kiusaamistilanteeseen osallistuvia .


Miten pojat kiusaavat?

Poikien harjoittama koulukiusaaminen on yleensä fyysisempää kuin tyttöjen. Poikien harjoittama kiusaaminen ilmenee useimmiten fyysisenä väkivaltaisuutena uhria kohtaan; tönimisenä, potkimisena, lyömisenä ja kamppaamisena sekä uhkailuna ja nimittelynä. Yleistä poikien keskuudessa on kiusaamisen tultua esille se, että he vetoavat kiusaamisen olevan vain leikkiä.

Entä tytöt?

Tytöt puolestaan kiusaavat toisia yleensä ns. ”hiljaisesti” eli juoruilemalla ja kuiskuttelemalla selän takana, nimittelemällä, haukkumalla, eristämällä ryhmästä, huomauttelemalla ulkonäöstä, juonittelemalla, vaihtamalla merkitseviä katseita ja ilmehtimällä uhrin läsnä ollessa. Tytöt siis kiusaavat selvästi henkisellä tasolla. Tyttöjen harjoittama kiusaaminen on henkilökohtaisempaa ja siksi helposti opettajilta salassa pysyvää. Myös fyysinen väkivalta on tullut tyttöjen keskuudessa yleisemmäksi viime vuosina.


Koulukiusaamisen syyt – Onko vika minussa?

”Ruma”, ”läski”, ”idiootti”… Tutunkuuloisia huutoja välitunnilla?

Kiusaamisen suurin syy on kiusatun erilaisuus tai ”omituisuus” muihin oppilaisiin verrattuna. Kiusaamisen syitä ovat esimerkiksi:

* erikoinen pukeutuminen, ”epämuodikkaat” vaatteet
* puhevika tai muuten erilainen puhetyyli
* erilainen ulkonäkö; lihavuus, iho-ongelmat, ihonväri jne.
* erikoinen persoonallisuus
* ujous ja arkuus, yksinäisyys
* vanhempien ammatti tai työttömyys
* vanhempien avioero, vanhempien alkoholismi
* kehitysvammainen perheenjäsen
* uuteen kouluun siirtyminen



Koulukiusaaminen

Koulukiusaamiselle ei aina tarvitse olla mitään näkyvää syytä. Kiusaaja purkaa uhriin omaa pahaa oloaan ja turhautumiaan. Koulukiusaamisen seuraukset voivat olla hyvinkin vakavia.


Koulukiusaamisen seuraukset – Kestääkö pää?

Koulukiusaaminen on aina kiusatulle traumaattinen kokemus. Koulukiusaamisella on negatiivisia vaikutuksia sekä kiusatun että kiusaajan psyykkiselle hyvinvoinnille, fyysiselle, sosiaaliselle ja mielenterveydelliselle kehitykselle. Tutkimusten mukaan kiusaamisen välittömiä vaikutuksia ovat esimerkiksi kouluahdistus ja koulupelko sekä erilaiset psykosomaattiset oireet . Koulukiusatut ovat ahdistuneita ja heillä on heikko itsetunto. Pidemmän ajan kuluessa kiusaaminen saattaa aiheuttaa uhrille mielenterveysongelmia, kuten masennus ja itsetuhoisuus sekä vaikeuksia solmia ihmissuhteita ja toimia sosiaalisissa tilanteissa. Koulukiusattu tuntee itsensä yksinäiseksi ja epäonnistuneeksi ihmiseksi.


Koulukiusaaminen

Koulukiusaamisella on negatiivisia vaikutuksia sekä uhrin että kiusaajan psyykkiselle hyvinvoinnille sekä fyysiselle, sosiaaliselle ja mielenterveydelliselle kehitykselle.

Kiusaaminen vaikuttaa myös aina kiusaajaan itseensä ja tutkimusten mukaan kiusaajan rooli onkin kehityksellinen riski. Koulukiusaajan rooli nähdään altistavana kehityskulkuna epäsosiaaliseen ja rikolliseen elämäntapaan tulevaisuudessa. Kiusaaja kärsii myös uhrinsa tavoin usein masennuksesta.


Roolit kiusaamistilanteessa

Oletko kiusattu, kiusaaja, apuri, vahvistaja, puolustaja vai ulkopuolinen?

Koulukiusaaminen ei ole ainoastaan kiusaajan ja uhrin välinen asia, vaan se koskettaa yleensä myös muita kiusaamistilanteessa olevia. Koulukiusaaminen on ryhmäilmiö ja kiusaamistilanteessa voidaan erottaa kiusaajan ja kiusatun lisäksi niin sanottuja kiusaajan apureita, kiusaajan vahvistajia, uhrin puolustajia ja ulkopuolisia.

* Uhrin roolissa oleva koulukiusattu on systemaattisen ja toistuvan ahdistelun kohteeksi joutuva lapsi tai nuori, jota kiusaa aina vahvempi osapuoli.
* Koulukiusaaja on ns. ”primus motor”, joka aloittaa kiusaamisen, yllyttää ja pakottaa mahdollisesti muita osallistumaan kiusaamiseen.
* Kiusaajan apuri toimii kiusaamistilanteessa kiusaajan avustajana ja seuraajana.
* Vahvistajan roolissa oleva puolestaan kannustaa ja yllyttää kiusaajaa; vahvistaja on yleisönä kiusaamistapahtumassa nauraen ja huutaen kehotuksia. Vahvistaja on myös henkilö, joka vain katsoo kiusaamista eikä yritä puolustaa uhria.
* Puolustaja on henkilö, joka asettuu uhrin puolelle ja yrittää saada kiusaamisen loppumaan.
* Ulkopuolinen on henkilö, joka pysyttelee kaukana kiusaamistilanteesta eikä osallistu siihen, vaikka tietää ja näkee kiusaamista tapahtuvan.

Monet kiusaamistapahtumaan osallistuvat kärsivät siitä, että he joutuvat mukaan kiusaamiseen. He pelkäävät kiusaajaa ja pelkäävät joutuvansa ryhmän ulkopuolelle tai tulevansa itse kiusatuiksi. Kiusatuksi joutumisen pelko onkin suurin syy jättäytyä kiusaamistilanteessa ulkopuoliseksi uhrin puolustamisen sijaan.



Sairaanhoitajaopiskelijat Päivi Nousiainen ja Mirva Nyström
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
http://www.nettineuvo.fi/index.asp

Isän mukaan pojalle aiheutui väkivallasta kipuja ja mustelmia.

Tämä on jo toinen kerta, kun opettaja kävi käsiksi yhdeksättä luokkaa käyvään 15-vuotiaaseen poikaan.

Tilanne pojan ja opettajan välillä kiristyi ensimmäistä kertaa tiistaina aamupäivällä, kun oppilas ei suostunut menemään välitunnilla ulos. Pojan mukaan opettaja menetti malttinsa ja löi häntä.

Opettaja kertoo ainoastaan hieman tuupanneensa oppilastaan.

Iltapäivällä poika meni saman opettajan tunnille. Opettaja poisti mielestään häiriötä aiheuttaneen oppilaan luokasta ja raahasi hänet rehtorin kansliaan.

- Satuin hakemaan sinä päivänä poikaa koulusta ja kotimatkalla hän kertoi minulle, mitä koulussa tapahtui. Soitin tietenkin heti rehtorille, pojan isä kuvailee.

Isän mukaan poika selvisi tapauksesta kivulla ja säikähdyksellä.

- Rehtorin kanssa sovimme, että poika siirretään kyseisessä oppiaineessa toiseen ryhmään, jotta hänen ei tarvitse olla enää tekemisissä tämän opettajan kanssa, isä kertaa.

Ärsytti ja kiivastui

- Yritämme nyt selvittää, mitä tässä on todellisuudessa käynyt. Opettaja on myöntänyt turhaan kiivastuneensa. Myös oppilas on myöntänyt tahallaan ärsyttäneensä opettajaa, koulun apulaisrehtori Juha Salo kertoo.

- Kaikki mahdolliset oppilaaseen kohdistuvat voimankäytöt otetaan vakavasti ja ne selvitetään, Salo lisää.

Viime tammikuussa poliisi epäili toista koulun opettajaa saman pojan pahoinpitelystä. Tuolloin oppilas sai mustelman ja tapausta tutkittiin lievänä pahoinpitelynä. Opettaja ei saanut tuomiota, mutta hän ei enää opeta kyseisessä koulussa.

Poika ja hänen isänsä tekivät perjantaina iltapäivällä tekemässä uudemmasta pahoinpitelytapauksesta rikosilmoituksen poliisille.


IS 8.12.2007 2:35



Miten on mahdollista ettei aikuista opettajaa tuomita pahoinpitelystä millään tavalla?? Tällainenko on hyvä esimerkki lapsille ja nuorille??

16-vuotias potkittiin hengiltä Tukholmassa - neljälle tuomiot
7.1.2008 17:54

Tukholman käräjäoikeus antoi maanantaina tuomiot Ruotsia kuohuttaneessa katuväkivaltajutussa.

Kolme 16-vuotiasta poikaa tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta kolmeksi vuodeksi suljettuun nuorisohoitoon. Neljäs poika sai tuomion yllytyksestä, viides vapautettiin syytteistä.

Kyseessä oli lokakuussa sattunut pahoinpitely, jossa 16-vuotias poika potkittiin hengiltä Tukholmassa. Tapaus nostatti suurta huomiota ja muutamaa päivää myöhemmin kaupungissa järjestettiin 10 000 ihmistä kerännyt mielenosoitus katuväkivaltaa kohtaan.

Syyttäjä vaati tuomiota murhasta

Poliisi pidätti nopeasti viisi 16-vuotiaista nuorukaista, joista jokainen kielsi syyllistyneensä pahoinpitelyyn. Syyttäjä vaati heitä tuomiolle murhasta.

Jutun tutkinta paisui epätavallisen suureksi. Pahoinpitelyistä syytettyjen nuorukaisten varakkaat perheet hankkivat maan parhaimpiin kuuluvat asianajajat. Poliisi kuulusteli lähes paria sataa nuorta, jotka olivat uhrin ja potkijoiden tavoin osallistuneet samaan yksityiseen nuorten juhlaan, jonka yhteydessä pahoinpitely tehtiin.

STT

Allekirjoitin, tiedän itse miltä se tuntuu, 4-7 luokalla minua kiusaattiin ja 7 luokalla vasta menin kertomaan opettajalle, ensikerran se loppui mutta joksikin aikaa, menin toisen kerran kertomaan ja siihen se jäikin, nykyään olemme ystäviä. Ihmettelen kuinka minulle kävi niin että saatiin loppumaan kun olen lukenut ja kuullut monista tapauksista missä ei tehdä mitään, semmoisille opettajille ja vaikka rehtorillekkin pitäisi antaa potkut josseivät viitsi edes kiinnostua tai tehdä asialle mitään kuten. ottaa puhutteluun oppilas vanhempiensa kanssa tai puhutella oppilasta ja saada jollain tapaa syy selville. Olen varmaan jokseenkin onnekas mutta, traumoja on jäänyt pahasti, kuitenkin tiedän miltä se tuntuu ja minkälaisia kiusaajat ovat, asia on aika pahastikkin tuttu ja siksi pitäisi nykyään antaa opettajille tai kenelle vain voimatkeinot tai järjestää jokin järjestö tai mikä vain joka kiertelisi kouluissa juttelemassa kiusatuille ja saavan syylliset lopettamaan. Itse olen ajatellut joskus kiertää vanhoissa kouluissani juttelemassa opettajille ja kysellä jos voisin auttaa.

Kertomisessa opettajille ei ole mitään pahaa vaan viisasta vaikka toisin kiusajat tai jotkut väittävät, mutta se jää nykyään vähäksi koska moni pelkää saavansa turpaansa tai kiusaamisen pahentuvan ja moni kärsii siitä pahasti isompana, tai käy kuten minulle, pelko ja kiusaamisvuodet sun muut kääntyvät vihaksi ja aggressioksi, sekä raivoksi. Ennen olin pelokas ja pieni, nyt kun kasvoin, olen aggressiivinen, tarvittaessa väkivaltainen jne. Olen kääntänyt vihani, valitettavasti siihen suuntaan mitä yritetään nykyään paljon saada pois maailmasta. Voisi luulla että olisin iloinen tai saisin mielihyvää jos muut pelkäävät, mutta en saa. Paras ystävänikin pelkää minua koska suutun helposti tietyissä asioissa, siksi hän ei nykyäänkään vaikka sanon useasti asiasta niin voi olla erimieltä asioista, hän on myöntänyt pelkäävänsä minua ja sekös masentaakin.

Aion tehdä kaikkeni, jotta voisin kierrellä kouluissa, puhumassa kiusatuille ja saada kiusaajat kuriin, keinolla millä tahansa, jos opettajat tai vanhemmat eivät voi asialle mitään tai viranomaiset, minä voin. Jonkun on pakko puututtava ja se joka puuttuu olen minä, toivon että muutkin voittaisivat pelkonsa tai saisivat tarpeekseen kuulla kiusaamis juttuja ja alkaisivat toimia.

Lopuksi haluisin lisätä että olen ajatellut ja mielestäni olisi kiusattujen joskus hyvä sopia johonkin paikkaan tapaaminen ja päästä keskustelemaan toistensa kanssa ja kertoa kokemuksia ja oppia niiden kautta ja voittaa jopa pelkonsa

Ei siitä mihinkään pääse. Ampuminenkin olisi oikeutettua, jos on oikeasta kiusaamisesta kyse, mutta Auvisen tapauksessa lieni kysymys paremminkin hänen omista ajatuksistaan, jotka tietysti jossain määrin pitivät paikkansakin: Se, että suuri osa ihmisistä on typerää massaa. Mutta summittainen tappaminen ei ole ratkaisu.

17.1.2008 9:04 IL

Iltalehti järjestää nyt toisen kerran yläasteikäisille suunnatun koulukiusauksen vastaisen Minä en kiusaa -kampanjan.

Yksittäisen koululaisen Iltalehdelle lähettämästä ajatuksesta liikkeelle lähteneessä kampanjassa oli kaksi vuotta sitten mukana 360 koulua, joissa oli yhteensä noin 98 000 oppilasta. Tällä kertaa 21.1.-6.2.2008 järjestettävään kampanjaan on jo nyt ilmoittautunut enemmän kouluja ja oppilaita kuin viime kerralla. Mukaan kampanjaan voi edelleen ilmoittautua näillä sivuilla.

Kaksi vuotta sitten lähes 28 000 oppilasta antoi Iltalehden verkkosivuilla kiusaamattomuuslupauksen. Tämän lupauksen voi jälleen tehdä tällä sivustolla maanantaista lähtien.

Tältä sivustolta löytyy lisätietoa kampanjasta, mm. mukana olevien kampanjakummien lista sekä koulukiusauksen ehkäisemiseen liittyvä tietopaketti. Mukana on myös edellisen kampanjan aikana Iltalehdessä julkaistuja juttuja.

Kampanjan alettua Iltalehti julkaisee joka päivä aiheeseen liittyviä juttuja. Nämä jutut päivittyvät myös tälle sivustolle.

http://www.iltalehti.fi/minaenkiusaa/200801177107453_me.shtml

Vuoden 2006 kampanjan tarinoita koulukiusaamisesta:
http://www.iltalehti.fi/minaenkiusaa/arkisto_me.shtml
http://www.iltalehti.fi/minaenkiusaa/200801177107455_me.shtml

Tietopaketti kouluille. Kiusaamista on jokaisessa koulussa:
http://www.iltalehti.fi/minaenkiusaa/200801177107462_me.shtml


Niin, jos kiusaaminen ei loppunut vuonna 2006 niin toivottavasti nyt loppuu kiusaaminen vuonna 2008??

Nyrkkitappelu välitunnilla - kasiluokkalaiselle tytölle ruhjeita
17.1.2008 23:03 IS

- Rajua ja äärettömän poikkeuksellista, Helsingin Hiidenkiven peruskoulun rehtori Kirsi Kaarela harmittelee Iltalehdelle.

Peruskoulun kahdeksatta luokkaa käyvä tyttö sai ruhjevammoja kahden tytön tapeltua kesken välitunnin torstaina aamupäivällä. Tytöt olivat poistuneet luvatta välitunnin aikana koulualueelta ja lähteneet rehtorin mukaan yhteistuumin selvittelemään välejään nyrkein koulun lähistöllä sijaitsevalle tupakkapaikalle.

Tappelun - jota oli todistamassa IL:n tietojen mukaan useampi koululainen - seurauksena kahdeksasluokkalainen tyttö sai kasvojen alueelle useita nyrkiniskuja, ja jouduttiin toimittamaan terveyskeskukseen paikkailtavaksi.

- En ole asiantuntija vammojen arvioimisen suhteen, mutta toinen tytöistä sai ruhjeita ja hänen nenästään vuoti verta, Kaarela kuvailee.

Kahdeksasluokkalainen pääsi terveyskeskuksesta pois myöhemmin torstaina. Tappelun toinen osapuoli selvisi nujakasta ilman terveyskeskusreissua.

Kaarela kertoo, että tyttöjen vanhemmat ovat olleet järkyttyneitä tapauksesta.

- Tapausta on käsitelty myös oppilaiden keskuudessa, ja kaikki ovat olleet kauhistuneita. Myös poliisia on konsultoitu, mutta pyrimme selvittämään tämän itse.

Nujakan taustalla oli Kaarelan mukaan tyttöjen "yksityisasioihin liittyvä riita". Mahdollisia kurinpidollisia toimenpiteitä Kaarela ei halua spekuloida vielä tarkemmin.

- Lopputulemaa ei ole vielä pohdittu, Kaarela muotoilee.

Allekirjoitin. Muakin on kiusattu pari vuotta ja se on ihan hirveetä kun opettajat on että "No yritä nyt vähän sietää..." vaikka tulis nenä veressä luokkaan niin "ei se varmaan tahallaan lyöny"

RAIVOSTUTTAVAA!

(21.1.2008 Iltalehti)

Opetusministeri, kolmen lapsen äiti ja Iltalehden Minä en kiusaa -kampanjan suojelija Sari Sarkomaa (kok) edellyttää kouluilta kiusaamiseen ehdotonta nollatoleranssia.

Lapsen hätää ei saa katsoa läpi sormien eikä missään tilanteessa vähätellä.

- Ajattelen pientä ekaluokkalaista, joka on tullut ennakkoluulottomana kouluun ja miettii, uskaltaako kertoa kiusaamisesta. Kiusattu lapsi ansaitsee sen luottamuksen aikuiseen, että kun hän uskaltaa avata suunta, silloin myös aikuiset toimivat, Sarkomaa vaatii.

Turvallisen koulupäivän takaaminen on viime kädessä rehtorin vastuulla, mutta ministeri painottaa yleisemmin aikuisen läsnäolon ja läheisten ihmissuhteiden merkitystä.

- Lapsille täytyy opettaa, ettei minkään muotoinen toisten kiusaaminen ole hyväksyttyä. Suvaitsevaisuus on tärkeä arvo suomalaisessa yhteiskunnassa; kaikki ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita.

Ministerin mukaan lainsäädännön tasolla ei ole paljon tehtävissä; pikemminkin tarvitaan konkreettisia, tosielämän konsteja koulujen käyttöön.

Iltalehden tänään starttaavan Minä en kiusaa -kampanjan suojelijaksi Sarkomaa lähti sillä ajatuksella, että ongelman tekeminen näkyväksi on ensimmäinen askel.

- Olen todella mielelläni mukana nostamassa kiusaamisongelmaa päivänvaloon. Jotta onnistumme, on tärkeää, että koulut, oppilaat ja vanhemmat ovat mukana talkoissa.

Voit lukea tämän jutun kokonaan osoitteesta:
http://www.iltalehti.fi/minaenkiusaa/200801217111298_me.shtml

TÄLLAINEN LAKI PITÄISI SAADA SUOMEN KOULUIHINKIN:

Uusi laki Ruotsissa
Kiusaajat erotettiin
IS 5.2.2008 4:53

Ruotsalaiskoulu tiukensi sääntöjä: Vessavahti, vartija ja turvakameroita.

KOULURAUHA Gustav Adolfin koulu Ruotsin Landskronassa tuli tunnetuksi, kun koulu erotti vuosi sitten 28 häirikköoppilasta. Uuden lain mukaan kiusaaja voidaan siirtää toiseen kouluun jopa vastoin vanhempien tahtoa Ruotsissa. (BJÖRN LINDGREN/SCANPIX)

WC:n hanoista ei tule vettä Gustav Adolfin koulussa Ruotsin Landskronassa. Kouluavustaja Carina Nielsenin huone on ruokalan lisäksi ainoa paikka, jossa oppilaat voivat sammuttaa janonsa.

- Oli liikaa vesisotaa, Nielsen selittää.

Vuosi sitten maahanmuuttajapainotteisen Gustav Adolfin koulun käytävillä oli täysi kaaos. Tammikuun 18. päivänä portaikossa räjähti kaksi siivoojaan ja sijaiseen kohdistettua, jykevää ilotulitetta vuorenhuippuna pitkään jatkuneelle kiusaamiselle ja häiriköinnille.

Työsuojeluvaltuutettu Leif Paulsson veti hätäjarrua ja sulki koulun välittömällä käskyllä. Kaikki 400 oppilasta lähetettiin koteihinsa kesken koulupäivän, ja vanhemmat kutsuttiin illaksi kriisikokoukseen.

Ehto sille, että koulun ovet aukeaisivat uudelleen, kuului: Häiriköiden ja rähinöitsijöiden oli lähdettävä.

28 oppilasta sai lähteä

Gustav Adolfin koulu tuli Ruotsissa kuuluisaksi siitä, että se pani alulle kouluministeri Jan Björklundin lain, joka sallii koulun siirtää ongelmaoppilas toiseen kouluun jopa ilman vanhempien suostumusta.

Malli sopii koulukiusaamisen torjuntaan "viimeisenä rangaistuksena", ja se on koettu oikeudenmukaisemmaksi kuin tavallinen tilanne, jossa koulupäivänsä sietämättömäksi kokenut kiusattu on joutunut lähtemään.

Kun Gustav Adolfin koulu avasi ovensa uudelleen, 28 oppilasta puuttui. Kuusi oli sijoitettu toisiin kouluihin, loput saivat tilapäisesti kotiopetusta.

- Tilanne koulussamme ei ollut lainkaan uniikki, mutta me sentään teimme asialle jotain, Paulsson haastaa Dagens Nyheterin haastattelussa.

Vessavahdit, lukitut ovet

Koulusulun jälkeen voimaan astui uudenlainen nollatoleranssi ja entistä tiukemmat säännöt.

Ei kiroilua, riitoja, tappeluita eikä kiusaamista. Opettaja valvoo jokaista välituntia, ja vessavahti seuraa joka käynnille.

Ulko-ovet on lukittu, ja vartija seisoo ovella passissa.

- Soitamme vanhemmille välittömästi pienimmästäkin sääntörikkomuksesta, rehtori Patrik Helgesson ilmoittaa.

- Meillä on ollut jo ennestään selkeät säännöt, mutta koulu on ollut liian kiltti eikä ole hälyttänyt vanhempia paikalle ajoissa.

Koulussa saa puhua vain ruotsia

Jos jollekin tulisi mieleen töherrellä koulun seiniä, hän jäisi siitä kiinni. Käytäviä, luokkia ja pihaa valvovat turvakamerat. Koulussa on väliaikaisesti kielletty jopa oman äidinkielen puhuminen, jos seurueessa tai lähettyvillä on oppilaita, jotka eivät ymmärrä. Tarkoitus on rehtorin mukaan torjua piilokiusaamista ja pahanpuhumista.

Rehtorin mielestä häiriköiden ja kiusaajien siirtäminen toisiin kouluihin ei ole ongelmien siirtämistä eteenpäin.

- Heidän jenginsä hajotettiin ja jokainen sai aloittaa uudessa koulussa ja uudessa yhteisössä puhtain paperein, Helgesson toteaa Iltalehdelle.

- En tiedä, ovatko muut ruotsalaiskoulut käyttäneet hyväkseen mahdollisuutta siirtää oppilaita. Monesti sekin riittää, kun oppilaat tietävät, että mahdollisuus on olemassa.

Lähteet: TT, Dagens Nyheter


Vinkkejä opettajille

Gustav Adolfin koulun rehtori Patrik Helgesson antoi Iltalehden pyynnöstä muutamia ohjeita suomalaisopettajille kiusaamisen torjuntaan:
* Valitkaa pari järjestyssääntöä, joissa olette erityisen tarkkoja ja joustamattomia.
* Sääntörikkomuksia ei pidä niellä eikä hyväksyä. Ottakaa aina ja heti yhteys vanhempiin.
* Olkaa tiukkoja, kun sen aika on, mutta arjessa positiivinen perusilmapiiri sekä oppilaiden ja opettajien hyvä yhteispeli edistävät kaikkien viihtyvyyttä.
* Me uskomme, että jokainen oppilas on tärkeä ja tulee pärjäämään elämässä.


http://www.iltalehti.fi/minaenkiusaa/200802057195753_me.shtml

Olen itse 12 v. ja olen 5-.lk. oon ittekki koulukiusattu.

IL 8.3.2008 1:15

Oppilaan kuristaminen on luultavasti tuomassa Urjalassa työskennelleelle miesopettajalle syytteen pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Hämeen Sanomien julkisuuteen nostama tapaus sattui Urjalan yläasteella viime vuoden kiirastorstaina. Poliisi kuuli kuitenkin asiasta vasta viime marraskuun lopulla. Nyt esitutkinta on valmistunut, ja sen aineisto on toimitettu syyttäjälle syyteharkintaa varten.

22-vuotias sijaisopettaja alkoi kuristaa 14-vuotiasta poikaoppilasta, kun tämä ei suostunut palaamaan liitutaululta takaisin paikalleen opettajan kehotuksista huolimatta. Opettaja tarttui poikaan takaapäin ja puristi kyynärvarrellaan tämän kaulaa. Poika menetti tajuntansa vajaaksi minuutiksi.

Opettaja myöntää teon mutta ei mielestään syyllistynyt rikokseen. Hän ei enää työskentele Urjalassa.

Koulu ei ilmoittanut asiasta viranomaisille, mutta syksyllä kunnan uusi koulutoimenjohtaja kuuli asiasta ja teki heti ilmoituksen.

STT

Jatkuvasti nyt näitä fyysisen kiusaamisen juttujakin täällä näkee. Jokainen jota on kiusattu tietää hyvin että ne on ne sanat mitkä satuttaa eikä ne kivet. Itse ala-asteella kestin vaikka millaista murjontaa mutta kun joukko pitempiä poikia tulivat haukkumaan "pikku hintiksi" ja "huoranpenikaksi" se satutti tosi syvältä. Allekirjoitan.

Lievästi haavoittunut koulupoika vietiin torstaina Lastenklinikalle, kun vuonna -92 syntynyt koulutoveri oli heittänyt häntä taltalla Vantaan Veromäen koulussa.

Taltan terä viilsi verta vuotavan haavan lantioluun seudulle oikeaan kylkeen. Välikohtaus sattui koulun puutyöluokassa.

Koulutoveriaan heittänyt poika pääsi kinastelijoiden puhuttelun jälkeen vanhempiensa kanssa kotiin.

Oppituntia valvoivat tapahtumahetkellä opettaja ja avustaja.

Vantaan poliisi selvittää tapahtuman syytä ja taustoja.
IS 24.4.2008 19:45


Kysymys kuuluukin nyt että miten on mahdollista että tällaista pääsi luokassa edes tapahtumaan jos siellä oppilaita valvoivat opettaja ja avustaja?? Todella huolestuttavaa että kouluissa ei puututa kinasteluihin ja riitoihin edes kesken oppituntia.. Toisaalta onhan se ollut jo pitkään tiedossa että nykyään peruskouluissa ei osata/välitetä/jakseta/osata tehdä kiusaamiselle mitään. Joten ei mitenkään yllätyksenä tullut tämäkään tapahtuma, puhumattakaan niistä tapauksista jotka eivät lehtien palstoille asti pääse..

IS 16.5.2008 11:24

Kolmen 14-vuotiaan tytön epäillään tilanneen samanikäisen koulutoverinsa pahoinpitelyn Helsingissä.

Poliisi määräsi perjantaina pidätettäväksi kaksi pahoinpitelystä epäiltyä noin 17-vuotiasta poikaa.

- Kahden henkilöllisyys on nyt tiedossa. Heitä ei ole kuitenkaan vielä tavoitettu, tutkintaa johtava komisario Jari Taponen Malmin poliisista kertoo.

Molemmat pojat ovat olleet kadoksissa kodeistaan jo pidemmän aikaa ja heistä on aiemmin tehty katoamisilmoitus poliisille.

Potkitiin päähän

Pahoinpitelyn uhrina oli 14-vuotias poika, joka hakattiin tämän viikon maanantaina eräällä rautatieasemalla Pohjois-Helsingissä. Hän on tyttöjen kanssa samalla luokalla. Kaikki kolme käyvät peruskoulun kahdeksatta luokkaa Helsingissä.

Poliisin mukaan uhria pidettiin kiinni ja potkittiin muun muassa päähän. Pahoinpitelijöitä oli ainakin kaksi.

Hyökkäyksen uhriksi joutunut poika joutui käymään hoidossa Töölön sairaalassa päähän kohdistuneiden vammojen takia.

- Hän on nyt jo kotona, eikä hänellä ole pysyviä vammoja, komisario Taponen kertoo.

Kosto riidasta

Potkijoiden lisäksi epäiltyinä on kolme 14-vuotiasta tyttöä, joiden uskotaan tilanneen pahoinpitelyn kostoksi kaksi viikkoa sitten syntyneestä riidasta.

Tapausta tutkitaan pahoinpitelynä ja laittomana uhkauksena. Molemmat ovat rikoksia, joista voidaan tuomita vankeusrangaistus.

Tyttöjen osalta poliisi voi vain selvittää tapahtumien kulun, sillä alle 15-vuotiaina he eivät joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen.

- Sosiaaliviranomaisten tehtävänä on sitten huolehtia jatkotoimenpiteistä.

Tapauksesta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

-----------------------------------------------------------

Alle 15-vuotiaat eivät joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen..
Kotikasvatus ja käytöstavat kouluopetukseen jos ei kotona osata opettaa, vai onko huostaanotto ainoa vaihtoehto tällaisille käytösongelmaisille lapsille ja otetaanko heitä yleensäkkään huostaan ja kuinka monen sossun kanssa "selvitetyn" pahoinpitelyn jälkeen? Parasta olisi vain saada ja pian se lakipykälä suomeen jossa alle 15v on vastuussa teoistaan.

Ohjeita kiusatuille/kiusattujen vanhemmille:

1. Kannattaa kitkeä kiusaaminen heti pois kun se alkaa, kohdallani se alkoi tarhassa, ja päättyi kuudennella luokalla. Kiusaamisen takia mieleeni on juolahdellut PALJON itsetuhoisia ajatuksia, miten pääsisin pois siitä helvetistä joka minua silloin poltti. Mitä aikaisemmin se alkaa, sitä syvemmät ovat haavat, jotka se jättää. Ja jopa ensimmäisellä luokalla KIUSAAMISEEN PITÄÄ SUHTAUTUA TODELLA TOSISSAAN, JOS VÄLITTÄÄ OMASTA TAI LAPSENSA TULEVAISUUDESTA. JA JOS REHTORIN MIELESTÄ KIUSAAMINEN EI OLE VAKAVAA, HAISTATATTE REHTORILLE PASKAT JA VAIHDATTE KOULUA. Itselleni on näin käynyt; kukaan opettajista ei välittänyt tippaakaan ja näin se sitten jatkui kuutisen vuotta. Omalla kannallani en voinut vaihtaa koulua, koska en ollut tarpeeksi vanha ymmärtämään "aikuisten maailmaa".

2. Kun kiusaamisesta on selvitty, on tärkeää pitää huoli ettei lapsi ala kiusata muita oppilaita. Yllätys yllätys näin on käynyt minulle, mutta se kesti vain muutamia viikkoja, ja ymmärsin pyytää anteeksi ja käsittää, kuinka typerä olin.


turkulainen, 14 v., pian itsemurhan pauloissa

Huomatkaa myös tappeluiden ja väkivallan ero. Tappeluissa (ainakin kunnollisissa) kaksi ihmistä käyttävät käsivoimiaan, EIVÄT ASEITA (veitset, pistoolit ym.) puolustaakseen jotain itselleen tärkeää (tyttöystävä, minuus, perheenjäsenet) ja sen vuoksi on täysin hyväksyttävää. Väkivaltaa käyttävät täysin kieroutuneet ihmiset, jotka telovat muita ilman mitään oikeaa syytä, joka voisi liittyä tunteisiin. Enää harvat osaavat tunnistaa väkivallan ja tappelun eron.

P.S. Suomi on täysin paska hoitamaan oppilaitaan kouluissa, hallitusta ei vähempää kiinnosta muu kuin, onko verot maksettu ja kahvikuppi kädessä.

Kiusaajalle turpiin, Itse ainakin yritin tehdä näin, mut kaverit esti. kiusaaminen on kyllä vähentynyt.