Keskustelu /Loimaan sairaalan synnytysosaston lakkauttamista vastaan

Itse olen kolmesti asioinut "tositarkoituksella" LAS:n synnärillä, eikä moitteensijaa osaa ihan heti sanoa. Keskimmäinen lapsista olisi todennäköisesti syntynyt autossa isän toimiessa kätilönä jos Turkuun asti olisi pitänyt lähteä (Oli kertakaikkisen kamala talvikeli yöpimeällä, reilun 20 km ajoon meni aikaa reilusti yli puoli tuntia).

Oman kokemukseni mukaan Loimaa on viimevuosina kehittynyt nuorempaan suuntaan, mutta on hyvinkin mahdollista, että lisääntymisikäiset muuttavat pois saviseudulta jos synnärikin lähtee. Itselläni ainakin kynnys edes harkita vielä neljättä lasta nousisi ehkä liiankin korkeaksi, jos mahdollisuus synnyttää Loimaalla loppuu. Täältä Loimaan peräkyliltä on kuitenkin likemmäs 100 kilometriä Tyksiin.

Asun itse Kouvolassa ja Loimaan synnärin lakkautus ei henkilökohtaisesti kosketa minua. Halusin kuitenkin kantaa korteni kekoon, koska kokemuksia on lähisynnärin lakkautuksesta.
Kuusankoskella (n.7 km Kouvolasta) oli ihana pieni, vasta remontoitu synnytysyksikkö. Johon tultiin monesta lähikunnasta synnyttämään, hyvillä mielin. 4 vuotta sitten se suljettiin, koska lastenlääkäriä ei "ponnekkaasta" hausta huolimatta saatu ja ei siten ollut mahdollista synnäriä pitää avoinna. Itse olen sitä mieltä (ja moni muu), että ei yritetty tarpeeksi, koska haluttiin synnäri ajaa alas.

Synnytykset siirtyivät Kotkaan, johon Kouvolasta on noin 60 km. Jaalasta matkaa tulee jo lähemmäs 90km. Matka ei toki ole mahdoton, on niitä pidempiäkin matkoja.
Eikä Kotkan sairaalaa vastaan minulla ole mitään. Mutta tosiasia on, että isompi on aina isompi! Hoitajat ovat kovilla, kun asiakas määrät lisääntyyvät, mutta hoitohenkilökunta ei... samassa suhteessa ainakaan. Samalla häviää mukava kodinomainen tunnelma osastolta, kun osasto isompi.

Itse olen 2 ensimmäistä lastani synnyttänyt Kuusankoskella ja kolmannen Kotkassa.
Synnytykset ovat aina olleet nopeita ja pelkona olikin tämän kolmannen kohdalla, että miten osaan lähteä ajoissa. Heti lähdettiin, kun ensimmäinen supistus tuli ja silti kerkisin olla sairaalassa vain vajaan tunnin, ennen lapsen syntymää. Ja voin sanoa, että matkustus supistusten aikaan ei todellakaan ole mukavaa!!!
Osastojen toiminnassakin oli eroja. Isommassa mennään enemmän rutiinilla ja kaikkien kohdalla samalla tavalla, kun taas pienempi keskittyy enemmän yksilölliseen hoitoon!
Huonoin kokemus oli ruokailu... Kotkassa tuotiin eteen valmis tarjotin, jonka ruokamäärä oli "pieni". Siitä sitä sitten piti saada vatsansa täyteen, kun aulan jääkaapin jogurttivarastotkin olivat useimmiten loppu. Iemttävä äiti tarvitsee paljon energiaa. Kai ne oli joku laskenut, että energiamäärä on riittävä, mutta kuitenkin....
Kuusankoskella sai ottaa sitä mitä halusi ja juuri sen verran kuin halusi... Santsatakin sai!!

Samalla kun synnytykset siirtyivat kotkaan, siirtyi myös äidinmaitokeskus. Monikaan ei viitsi enää maitoa luovuttaa, kun sen toimitus on paljon hankalampaa!

Tulihan tätä tekstiä taas, mutta ydin ; Pitäkää puolenne ja taistelkaa lopetusta vastaan!!!