Mainos: Parhaat lehtitarjoukset / Kotimikro - 1 nro + yleislaturi (5,90 €)
Keskustelu /Ei Pyhäjoen Hanhikiven alueelle sijoitettavalle ydinvoimalalle
Asiallista keskustelua adressista Ei Pyhäjoen Hanhikiven alueelle sijoitettavalle ydinvoimalalle.
Adressit.com:n ylläpito
Adressit.com:n ylläpito
#1 sähköntuotanto
Jokaisella energiantuotantomuodolla on hyvät ja huonot puolensa. Mielipiteeni on, että ydinvoima on muihin laajan mittakaavan vaihtoehtoihin nähden järkevä ratkaisu niin ympäristönsuojelun, luotettavuuden/turvallisuuden kuin kilpailukyvyn kannalta. Mieluummin ydinvoimalan naapurissa asuu kuin suuren fossiilisia polttoaineita käyttävän laitoksen lähellä...
Ville Muikkula (Pyhäjoki, 2.9.2007 17:31)
#2 joitain huomioita
Adressissa viitataan turvallisuuteen ja tuleviin sukupolviin. Kehotan ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvia huomioimaan seuraavat seikat. Sähköntuotantokapasiteettiahan on joka tapauksessa lisättävä kulutuksen kasvaessa. Kivihiili- tai turvevoimaloitako sitä pitäisi rakentaa? Niiden päästöt aiheuttavat ympäristö- ja terveysongelmia tasaisen varmasti. Pelkästään Euroopassa kuolee vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä ennenaikaisesti fossiilisten polttoaineiden voimalaitoskäytön päästöjen seurauksena.
1) Ydinsähkö on ympäristöystävällistä. Varsinaista korkea-aktiivista ydinjätettä syntyy tuotettuun energiamäärään verrattuna vähän ja se on mahdollista eristää elollisesta luonnosta. Kasvihuoneilmiön, happosateiden ja muiden ilmansaasteiden torjumisessa ydinenergia on ratkaiseva tekijä. Sähköntuotannon aiheuttamia kasvihuonekaasujen päästöjä koko tuotantoketju huomioiden on vertailtu IAEA Bulletin -lehden artikkelissa “Greenhouse Gas Emissions of Electricity Generating Chains”.
2) Laitosten toiminta on mahdollista saada luotettavaksi: suomalaisten ydinvoimaloiden yhteinen käyttöaste on viime vuosikymmenellä ollut maailman paras, mikä ilmenee esimerkiksi professori Risto Tarjanteen esityksestä “Nuclear Power: Least-Cost Option for Baseload Electricity in Finland”. Länsimaisissa ydinvoimaloissa on tapahtunut vain yksi ympäristölle vaaraa aiheuttanut onnettomuus (Harrisburg, INES-luokka 5), eikä silläkään ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Ville Muikkula (Pyhäjoki, 3.9.2007 10:39)
1) Ydinsähkö on ympäristöystävällistä. Varsinaista korkea-aktiivista ydinjätettä syntyy tuotettuun energiamäärään verrattuna vähän ja se on mahdollista eristää elollisesta luonnosta. Kasvihuoneilmiön, happosateiden ja muiden ilmansaasteiden torjumisessa ydinenergia on ratkaiseva tekijä. Sähköntuotannon aiheuttamia kasvihuonekaasujen päästöjä koko tuotantoketju huomioiden on vertailtu IAEA Bulletin -lehden artikkelissa “Greenhouse Gas Emissions of Electricity Generating Chains”.
2) Laitosten toiminta on mahdollista saada luotettavaksi: suomalaisten ydinvoimaloiden yhteinen käyttöaste on viime vuosikymmenellä ollut maailman paras, mikä ilmenee esimerkiksi professori Risto Tarjanteen esityksestä “Nuclear Power: Least-Cost Option for Baseload Electricity in Finland”. Länsimaisissa ydinvoimaloissa on tapahtunut vain yksi ympäristölle vaaraa aiheuttanut onnettomuus (Harrisburg, INES-luokka 5), eikä silläkään ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia.
#3
Tässä adressissa on jo toistatuhatta nimeä, mutta keskustelua ei ole tällä palstalla syntynyt. Lukisin mielelläni niin adressin allekirjoittaneiden kuin tätä mahdollista hanketta kannattavien perusteluja mielipiteilleen. Tällainen verkkokeskustelu on joustava järjestely, joka ei ole sidoksissa aikaan, paikkaan tai osallistujien puhetaitoihin.
Ville Muikkula (Pyhäjoki, 3.9.2007 21:09)
#4 Kristiinankaupugissa väitellään
Mielenkiintoinen keskustelu, joka voisi olla myös täällä. Samat luontoarvot (ja arvot) pätevät Parhalahdella. kts. http://www.adressit.com/keskustelu/4839
Helena Maijala (Pyhäjoki, 30.1.2008 18:55)
#5 Kestävän kehityksen puolesta
Onko jatkuva energian kasvu mahdollista.
Olen samaa mieltä, että kAikilla energiamuodoilla on vahvuuksia ja heikkouksia.
Mielestäni ydinvoima ei ole hyvä vaihtoehto, sillä siihen sisältyy vielä ratkaisemattomia riskitekijöitä.
Ehkä lastenlapsemme kykenevät ratkaisemaan ne.
- On koetettava elää siten, että maailma jää elinkelpoisena heille.
Tuula Sykkö (KEMI, 3.2.2008 19:21)
Olen samaa mieltä, että kAikilla energiamuodoilla on vahvuuksia ja heikkouksia.
Mielestäni ydinvoima ei ole hyvä vaihtoehto, sillä siihen sisältyy vielä ratkaisemattomia riskitekijöitä.
Ehkä lastenlapsemme kykenevät ratkaisemaan ne.
- On koetettava elää siten, että maailma jää elinkelpoisena heille.
#6 Emme tarvitse lisää ydinvoimaa
Kun teollisuus lopettaa muutenkin suuria tehtaitaan ja vie työpaikkoja halvempiin maihin, miten sähköntarve voi lisiä? Uusien työpaikkojen saamiseen emme kuitenkaan voi vedota enää, koska meillä on jo työvoimapula mm. metalli- siivous- ja rakennusalalla.
Ydinpolttoaineen louhiminen ei ole riskitöntä kaivosmiehille eikä lähialueen asukkaille. Myös Suomeen on suunniteltu uraanikaivoksia.Jopa ympäristöministeriön sivuilla mainitaan (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=173439&lan=fi), ettei ympäristövaikutuksia tunneta! Ydinjätteen loppusijoitus on vaikeasti ratkaistava ongelma.Vaikka Suomen ydinvoimaloita pidetään suhteellisen turvallisina, riskit ovat aina olemassa. Yleinen työmoraali on jo löystynyt. Tästä on ikävä esimerkki Ruotsin ydinvoimaloiden työntekijöiden repsahtaminen. Mikä riski tällainen onkaan kaikille muille työntekijöille ja lähialueen ihmisille!Pienikin virhe voi aiheuttaa laaja-alaisen saastumisen ja vakavan tuhon kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Voisimme lisätä, ja EU:kin velvoittaa lisäämään uusiutuvia energiamuotoja, kuten vesi-, tuuli-, bio- ja aurinkoenergian käyttöä. Nämä ovat myös runsaasti työllisyyttä lisääviä aloja. Puutavaran ja hakkeen käyttö toisi lisää työpaikkoja, koska materiaaliahan meillä riittää. Asuinrakennusten lämmitykseen ei tulisi käyttää enää sähköä lainkaan, ei ainakaan ainoana sähkönlähteenä tai sähkö tulisi tuottaa aurinkopaneelien, tuulivoiman tai vastaavien uusiutuvien energioiden avulla.
Anna-Maija Ojala (Pyhäjärvi, 20.2.2008 13:03)
Ydinpolttoaineen louhiminen ei ole riskitöntä kaivosmiehille eikä lähialueen asukkaille. Myös Suomeen on suunniteltu uraanikaivoksia.Jopa ympäristöministeriön sivuilla mainitaan (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=173439&lan=fi), ettei ympäristövaikutuksia tunneta! Ydinjätteen loppusijoitus on vaikeasti ratkaistava ongelma.Vaikka Suomen ydinvoimaloita pidetään suhteellisen turvallisina, riskit ovat aina olemassa. Yleinen työmoraali on jo löystynyt. Tästä on ikävä esimerkki Ruotsin ydinvoimaloiden työntekijöiden repsahtaminen. Mikä riski tällainen onkaan kaikille muille työntekijöille ja lähialueen ihmisille!Pienikin virhe voi aiheuttaa laaja-alaisen saastumisen ja vakavan tuhon kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Voisimme lisätä, ja EU:kin velvoittaa lisäämään uusiutuvia energiamuotoja, kuten vesi-, tuuli-, bio- ja aurinkoenergian käyttöä. Nämä ovat myös runsaasti työllisyyttä lisääviä aloja. Puutavaran ja hakkeen käyttö toisi lisää työpaikkoja, koska materiaaliahan meillä riittää. Asuinrakennusten lämmitykseen ei tulisi käyttää enää sähköä lainkaan, ei ainakaan ainoana sähkönlähteenä tai sähkö tulisi tuottaa aurinkopaneelien, tuulivoiman tai vastaavien uusiutuvien energioiden avulla.
#7 Vilkasta keskustelua tästä aiheesta käydään
osoitteessa: http://p3.foorumi.info/hanhikivi/
Tarkistettua faktaa Hanhikiven hankkeesta os.: www.hanhikivi.net
Ja Hanhikiven puolesta -yhdistys tiedottaa os.: www.prohanhikivi.net
Helena Maijala (Pyhäjoki, 20.2.2008 23:07)
Tarkistettua faktaa Hanhikiven hankkeesta os.: www.hanhikivi.net
Ja Hanhikiven puolesta -yhdistys tiedottaa os.: www.prohanhikivi.net
#8
Vien tämän hetkisen listan Pyhäjoen Puhasaliin keskustelu/tiedoitustilaisuuteen hankkeesta 4.4.2009 klo 14.30.
T. Päivi Pajala
Päivi Pajala (Oulainen, 28.3.2009 13:01)
T. Päivi Pajala
#9 Mautonta ja hajutonta, mutta ei vaaratonta sähköntuotantoa
Aloittaja ei selvästikään ole perehtynyt uraanivoimalan toimintaperiaatteeseen, vaan on todennäköisesti, kuten kunnan päättäjätkin, pelkästään Fennovoiman ja Teollisuuden Voiman mainosmiesten liturgioiden varassa. Reaktoritekniikkaan perustuvaa sähköenergian tuottamista ei voi verrata mihinkään muuhun teknologiaan juuri ketjureaktioon perustuvan lämmönkehittämisen takia. Ikäväksi tämän tekee se,että tämä tapa kehittää lämpöä ei jää ilman seurauksia, eli kaiken läpitunkevaa radioaktiivista säteilyä, jonka olemassa oloa ihmisen aistit eivät pysty havaitsemaan. Liioittelematta voi sanoa, että radioaktiivista säteilyä hyväksi käyttävä sähköenergian tuottotekniikka olisi saanut jäädä keksimättä.
Reino Temmes (Raahe, 8.4.2009 14:39)
#10 Muistin virkistystä
Tsernobyl päiväkirja.
2006 on Tsernobylin onnettomuuden 20. vuosipäivä. Vahvat ydinvoiman puolustajat ovat keskittyneet antamaan positiivisia "uutisjulkaisuja" ja "raportteja" ...
www.angelfire.com/extreme4/kiddofspeed/journal/articles_fi.html - 15k -
Päivi Pajala (Oulainen, 13.4.2009 13:52)
2006 on Tsernobylin onnettomuuden 20. vuosipäivä. Vahvat ydinvoiman puolustajat ovat keskittyneet antamaan positiivisia "uutisjulkaisuja" ja "raportteja" ...
www.angelfire.com/extreme4/kiddofspeed/journal/articles_fi.html - 15k -
#11
Jos et pääse edellä mainitulla osoitteella, niin tarkoitus oli selailla Tsernobyl 1 ja 2 päiväkirjaa. Niin karua ja niin totta.
Päivi Pajala (Oulainen, 13.4.2009 13:54)
#13
Alun perin ydinenergia keksittiin pommia varten. Sitten havaittiin että sitä voidaan käyttää myös energian tuotantoon. Ja tiedoksi vain että se säteily on sivutuote joka syntyy esim. uraaniytimen hajotessa pienemmiksi ytimiksi, tytärytimiksi. Reaktorit hyödyntävät tytärytimien liike-energiaa(eli syntynyttä lämpöä), eivät säteilyä.
Joitain viikkoja sitten yle lähetti dokumentin Tsernobylin vaikutuksista. Siinä tultiin sellaiseen tulokseen, että Tsernobyl tappoi alle 60 ihmistä ja lyhensi noin 10 000 ihmisen elinikää muutamilla vuosilla. Dokumentissa todettiin etteivät erilaiset syövät, epämuodostumat ja kehityshäiriöt ole yleistyneet. Säteilyn haittavaikutuksia on siis selvästi yliarvioitu.
Michail Jaction (Jurmaa, 18.4.2009 10:34)
Joitain viikkoja sitten yle lähetti dokumentin Tsernobylin vaikutuksista. Siinä tultiin sellaiseen tulokseen, että Tsernobyl tappoi alle 60 ihmistä ja lyhensi noin 10 000 ihmisen elinikää muutamilla vuosilla. Dokumentissa todettiin etteivät erilaiset syövät, epämuodostumat ja kehityshäiriöt ole yleistyneet. Säteilyn haittavaikutuksia on siis selvästi yliarvioitu.
#14
Muunkinlaisia tutkimustuloksia on esitetty. Kukin uskoo tavallaan.
Päivi Pajala (Oulainen, 19.4.2009 13:18)
#15
Tämänvuotiset "ympäristönobelit" myönnetään kuuteen maahan henkilöille, jotka ovat kamppailleet ympäristön puolesta hallitusten ja teollisuuden tekoja vastaan.
Richard ja Rhoda Goldmanin perustama palkinto on myönnetty vuodesta 1990 lähtien. Palkinnoilla muistetaan ruohonjuuritason ympäristötekoja.
Afrikasta palkitaan Marc Ona Essangui, joka vastustaa rautamalmikaivoksen avaamista Gabonin sademetsiin. Kaivosta suunnittelee Kiinan valtion omistama yhtiö, mutta nyt hanke on uudelleen arvioitavana.
Pohjois-Amerikan palkittu on entinen tarjoilija Maria Gunnoe, jonka kampanja liittyy ympäristöä turmelevaan hiilen kaivamiseen Appalakien vuoristosta. Hänen toimintansa on jakanut alueen väestön, sillä osa heistä saa leipänsä hiiliyhtiöstä.
Euroopassa palkinnon saa venäläinen tutkija Olga Speranskaja Moskovassa toimivasta Eco-Accord-ryhmästä. Sen tavoite on puhdistaa entisiä neuvostotasavaltoja kemikaaleista, joita käytettiin aikoinaan maataloudessa ja teollisuudessa.
Aasian-palkinnon saa bangladeshiläinen Rizwana Hasan, joka on ottanut esille laivojen purkamiseen liittyvät vaarat.
Etelä- ja Keski-Amerikasta palkitaan surinamilaiset Hugo Jabini ja Wanze Eduards, jotka ovat organisoineet paikallisen väestön vastustamaan metsänhakkuita.
Kuudes palkittu on indonesialainen Yuyun Ismawati, joka on vaatinut jätteiden parempaa kierrättämistä.
Päivi Pajala (Oulainen, 19.4.2009 13:21)
Richard ja Rhoda Goldmanin perustama palkinto on myönnetty vuodesta 1990 lähtien. Palkinnoilla muistetaan ruohonjuuritason ympäristötekoja.
Afrikasta palkitaan Marc Ona Essangui, joka vastustaa rautamalmikaivoksen avaamista Gabonin sademetsiin. Kaivosta suunnittelee Kiinan valtion omistama yhtiö, mutta nyt hanke on uudelleen arvioitavana.
Pohjois-Amerikan palkittu on entinen tarjoilija Maria Gunnoe, jonka kampanja liittyy ympäristöä turmelevaan hiilen kaivamiseen Appalakien vuoristosta. Hänen toimintansa on jakanut alueen väestön, sillä osa heistä saa leipänsä hiiliyhtiöstä.
Euroopassa palkinnon saa venäläinen tutkija Olga Speranskaja Moskovassa toimivasta Eco-Accord-ryhmästä. Sen tavoite on puhdistaa entisiä neuvostotasavaltoja kemikaaleista, joita käytettiin aikoinaan maataloudessa ja teollisuudessa.
Aasian-palkinnon saa bangladeshiläinen Rizwana Hasan, joka on ottanut esille laivojen purkamiseen liittyvät vaarat.
Etelä- ja Keski-Amerikasta palkitaan surinamilaiset Hugo Jabini ja Wanze Eduards, jotka ovat organisoineet paikallisen väestön vastustamaan metsänhakkuita.
Kuudes palkittu on indonesialainen Yuyun Ismawati, joka on vaatinut jätteiden parempaa kierrättämistä.
#16
Itse voimalan räjähdys tappoi 2 ihmistä, reilut viisikymmentä kuoli sammutustöissä säteilyn yliannostukseen. Ajatus Tsernobylin vaarallisuudesta perustuu ydinpommitutkimuksiin ja siten moninkertaisiin säteilymääriin kuin em. onnettomuudessa, sekä oletukseen että kaikki säteily on haitallista. Dokumentti esittikin todisteita siitä, että pieni määrä säteilyä saattaa jopa vähentää syövän riskiä. En väitä että Tsernobyl oli hyvä juttu tai että kyseinen dokumentti on ainoa totuus. Ongelmana vain on, että jos joku haluaa tutkia esim. ilmaston lämpenemistä, niin siitä löytää helposti todisteita. Samoin myös vastakkaisia todisteita on mahdollista löytää.
www.adressit.com/achtung2
Michail Jaction (Jurmaa, 19.4.2009 13:52)
www.adressit.com/achtung2
#17
Tietosi ovat "hieman poikkeavia", jopa virallisen tietolähteen mukaan. Mutta kädenvääntöä ja väittelyä tästä on turha aloittaa, kukin uskoo tavallaan. Jokainen löytää infoa halutessaan, molemmista mielipiteistä.
Päivi Pajala (Oulainen, 20.4.2009 09:26)
#18 ÄÄNESTÄ YDINVOIMA HISTORIAAN
Valtakunnallinen kampanja on avattu!
Voit tehdä sitoumuksen os: www.ydinvoima.fi
Helena Maijala (Pyhäjoki, 1.2.2010 23:33)
Voit tehdä sitoumuksen os: www.ydinvoima.fi
Vain rekisteröityneet käyttäjät voivat osallistua keskusteluun. Rekisteröidy