Keskustelu /Forssan kaupungin tulee palauttaa takaisin Helsingissä bussilla työssä käyvien matkakulujen tukemine

Kallista pitkällä tähtäimellä

Kaupungin päätös työmatkakortin lopettamisesta saattaa koitua taas kalliiksi pitkällä tähtäimellä.

Onko työmatkakortin lopettamisesta päätettäessä otettu huomioon, että tämä saattaa edesauttaa muuttoliikettä poispäin Forssan kaupungista. Laskin varovaisesti yhden työssäkäyvän tuottavan välittömiä verotuloja kaupungille keskimääräisesti 6 100 euroa/vuosi. Tämä oli varovainen arvio siksi, että Helsingin palkkataso on keskimääräisesti muuta maata korkeampi. Oma arvioni on suoraan keskiarvo työssäkäyvän tuottamasta tuloverosta.
Paljonko se on sitten välillisesti kaupan ja palveluiden työllistämisen kautta? Entä jos pääkaupunkiseudulla työssä käyvän perheeseen kuuluu avio/avopuoliso ja muutama lapsikin. Koko perheen muuttaessa pois kaupungista on tappio jo moninkertainen.

Kaikki näistä ihmisistä saatava tulovero ja kulutuksen kautta saatava verohyöty on otettava huomioon tällaisia päätöksiä tehdessä.

Lääninhallitukselta saatavaa tukea tähän työmatkakorttiin ei jostain syystä ollut tälle vuodelle haettu. Onko tämä vaan unohdettu ja siksi päätetty tämän olevan kulukarsinta?

Tavoiteltu 10 000 - 12 000 euron säästö kuittaantuu välillisesti jo yhden nykyisen työmatkaajan muutettua pois. Ajatelkaa, jos tällaisia Helsingissä käyviä työläisiä muuttaa perheineen pois useampia. Onko kaupungilla varaa häätää veronmaksajia?

Edullisempaa työssäkäyntiä voisi käyttää markkinointikeinona, jotta saataisiin houkuteltua pääkaupunkiseudulta väkeä Forssaan. Tällaiset negatiiviset ratkaisut eivät ainakaan paranna kaupungin kärsinyttä imagoa.

Tuomas Nikkilä

"Lääninhallitukselta saatavaa tukea tähän työmatkakorttiin ei jostain syystä ollut tälle vuodelle haettu. Onko tämä vaan unohdettu ja siksi päätetty tämän olevan kulukarsinta?"

Olisiko aihetta selvittää, miksi kaupunki on jättänyt tämän tuen hakematta. Onko tämä ollut tarkoituksellista (kenen aloite) vai vahinko?

Olin tyrmistynyt kun kuulin tammikuun alussa eräältä ystävältäni tästä kaupungin törkeästä "säästölinjasta". Kerroin heti parille muullekkin kaverilleni ja pyysin levittämään "sanaa eteenpäin".

Eräs henkilö kommentoikin, että olisi "mielenkiintoista tietää kuinka kaupunki hoitaa tiedotuksen MEILLE ASIAKKAILLE tästä asiasta".. Niinpä, vieläkään tähän päivään mennessä ke 23.1.2008 ei ole mitään tiedotusta tapahtunut kaupungin toimesta.. Mahtaakohan tiedotus tapahtua helmikuussa, kun hinnat on noussut 2-3 kertaiseksi? Vai jääkö (tiedotus)politiikka taas keskeneräiseksi?

En voi kuin ihmetellä tilannetta. Linja-autoliittoon, johon soitin haluaisi jatkaa tukea edelleen, koska se on kaikkien etu... He käskivätkin meidän matkustajien olla aktiivisia.. Eräs henkilö soitti lääninhallitukseen ja sieltäkin rahaa löytyy ja saa jos kaupunki hakee..

Eräs toinen henkilö oli soittanut kaupunginjohtajallle joka ei tiennyt mitään (!!!??) tästä päätöksestä, vaikka olikin allekirjoittanut itse mm. irtisanomisen Linja-autoliittoon...

Voi voi politiikka, tätäkö se on? Forssalaisethan äänestivät "vääriä" ihmisiä, siis niitä kansanedustajia esim. Lahdesta/Hämeenlinnasta, jotka menevät läpi.. Forssastahan tuli kuitenkin yksi ministeri ja kaksi "melkein kansanedustajaa". Olisiko päätös ollut eri jos "melkein kansanedustajat" olisi päässyt läpi?

Ihmetellen, markkinoinnin/yritystalouden lehtori, KTM Pasi Jokela.

Hei Leila Lehtovirta!

Ehdotan, että lähetät addressisi (sellaisenaan) valtakunnallisesti seurattuihin lehtiin eli: Hesari, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Kauppalehti (voisi olla myös Aamulehti, Turun Sanomat ja Etelä-Suomen Sanomat). Allekirjoittajana voisit olla itse sekä 60 muutakin henkilöä. Miltä kuulostaisi? Lisäksi viittaus voisi olla tähän Internet-palstaan, jossa näyttää olevan muualtakin tulleita (ei-forssalaisia)allekirjoittajia "yllättävän paljon".

Näistä Forssa saisi "todellista medianäkyvyyttä". Ilmeisesti kaupungin johto (= hallitus/ valtuusto/kaupunginjohtaja) ei ymmärrä vieläkään tilanteen vakavuutta. Eli "kyllä asia painetaan villaisella"-asennetta en itse ainakaan hyväksy, kuten ei moni muukaan. Tiedotus(politiikkaan) otin äsken kantaa kommentillani..

Yhteistyöterveisin, Pasi Jokela

Mukavat kaupungit menestyvät. Kaupunki on ihmisten yhteisö. Kaupungin tavoitteena tulisi olla viihtyisyys ja ekologinen kestävyys sen sijaan, että päätöksiä ohjaavat lyhytnäköiset taloudelliset edut. Yhteisöllisesti vahva kaupunki pystyy luomaan oman identiteettinsä ja menestymisen keinonsa, mutta on myös riippuvainen suurempien kaupunkien menestyksestä. Muutosten ja päätösten vaikutukset (arvovalinnat) kohdistuvat eläviin ihmisiin. Päätöksenteossa vaaditaan joustavuutta eri mahdollisuuksille.

Kaupungit kilpailevat keskenään elinkeinopolitiikassa, viihtyisässä asuinympäristössä, kulttuurissa, palveluissa ja hyvistä kouluista. Myös vihreät, ”pehmeät” arvot ovat kaupunkien välisessä kilpailussa kovaa valuuttaa. Hyvinvointiyhteiskunta on tärkeä kilpailuvaltti, ja sen merkitys todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Jotta sitä kyettäisiin ylläpitämään, kaupungeille olisi annettava riittävät mahdollisuudet toimia luovuuden, aineellisen vaurauden kuin elämänilonkin kannalta. Tässä on suomalaisen kaupunkipolitiikan perusta. Yritykset sijoittuvat sinne, missä yrityksen henkilökunta ja erityisesti avainhenkilöt haluavat asua.

Työpaikkojen keskittyminen suuriin kaupunkikeskuksiin merkitsee monille ihmisille pitkiä työmatkoja, ruuhkia, kiirettä ja kaiken lisäksi autoilupakkoa ja kasvavia kasvihuonepäästöjä. Liikennepolitiikka on tärkeä osa kaupunki- ja ympäristöpolitiikkaa. Julkisen liikenteen tukeminen on EU:n kestävän kehityksen periaatteen mukaista. Joukkoliikenteen suosiminen säästäisi polttoaineita, luontoa ja verorahoja, kun liikenneväylien käyttö tehostuisi.

Autoliikenteen kasvu aiheuttaa terveydelle haitallisia pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä ja meluongelmia. Liikenteen osuus Suomen typpipäästöistä on lähes puolet, ja typen oksideilla on vahva osuus vesistöjen rehevöitymisessä. Joukkoliikenteen osuutta etenkin kasvukeskusten työmatkaliikenteessä olisi nostettava nykyisestä, jotta liikenteestä aiheutuvia ympäristöongelmia saataisiin vähennetyksi. Samalla kun autoliikenteen tarvetta vähennetään, parannetaan myös kaupunkiympäristöjen viihtyisyyttä ja työ- ja asiointimatkojen sujuvuutta. Autoliikenne aiheuttaa merkittävän osan Suomen hiilidioksidipäästöistä.

Liikennettä olisi säädeltävä taloudellisin ohjauskeinoin, jolloin joukkoliikenteestä tehdään edullinen vaihtoehto. Työmatkalla Forssasta Helsinkiin matkustava huomaa bussissa istuessaan sen tosiasian, että suurimmaksi osaksi henkilöautoissa istuu vain yksi matkustaja eli kuljettaja. Ruuhkamaksulaki olisi hyvä väline säädellä suurien kaupunkien ruuhkia. Tässä Lontoosta ja Tukholmasta on jo olemassa myönteisiä kokemuksia. Valtion olisi myös sitouduttava joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen rahallisesti. Muuten seudulliset ja paikalliset kehittämishankkeet joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantamiseksi esimerkiksi työmatkalippujärjestelmiä kehittämällä valuvat hukkaan.

Kiitän asian kannatuksesta! Katsoisin ongelman kuitenkin olevan paikallisella tasolla, joten en ole ajatellut lähteä sekoittamaan asiaan muita (ehdottamasi lehdet) tahoja. Odotan, mitä Forssan kaupunki tekee asian suhteen. Ymmärtääkseni asia täytyisi jollakin tasolla käsitellä uudelleen. Jokainen voi toki itsekin miettiä omia vaikutusmahdollisuuksiaan ja kanaviaan. Suora yhteydenpito valtuutettuihin/kunnan päättäjiin lienee kuitenkin se paras tie edetä asiassa.

Forssan kaupungin sivulla kehotetaan asukkaita osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon näin: "Asioiden etenemisen ja lopulliseen päätöksentekoon pääsee parhaiten vaikuttamaan silloin, kun asioita valmistellaan. Kun lopullinen päätös asiasta on tehty, ovat vaikuttamiskeinot rajalliset. Kaupungin kehittämiseen osallistuminen edellyttää asukkaalta aktiivisuutta. Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä että kaupungin asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kaupungin toimintaan". Itse en ymmärrä, miten kuntalainen voi vaikuttaa päätöksentekoon, jos asioista ei anneta mitään tietoa etukäteen? Sen toki ymmärrän, että kun kaupungin talousarvio mietitään ja laaditaan erikseen vuosittain, jolloin ei mikään ole itsestään selvää ja pysyvää: "Herra antaa ja herra ottaa..."

Kaupungin imago

Forssa ei saanut kovin myönteistä tulosta tuoreessa imagotutkimuksessa. Imagon parannus vaatisi toimenpiteitä, mutta kun tehdään toisinpäin. Pienillä asioillakin asiaa voisi edistää.
Juuri tietoon tullut työmatkaliikenteen tuen lopettaminen on kehno päätös. Sanoisiko karmea päätös, joka kantautuu varmasti matkustajien mukana laajemmalle. Kuinka ratkaisevat palvelua käyttävät ihmiset asiansa? Muuttavat pian pois kaupungista. Mitä kaupunki ja kaupungin kassa tästä hyötyvät, jää nähtäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Imagon rakennus vaatisi toimenpiteitä toiseen suuntaan, mihin nyt on menty, koska monilla pienillä asioilla saataisiin paremmin myönteisiä tuloksia aikaan. Kaupungin talous ei näistä monista pienistä asioista parane, eikä niistä paljon kukkaroon kilahda.


Hannu Rekunen
Paavolan kaupunginosatoimikunnan puheenjohtaja

Radio Hämeen uutiset

"Forssa lopettaa työmatkalipputuen


Forssan kaupunki lopettaa maaliskuussa työmatkalipputuen Forssasta Helsinkiin.

Työmatkatuen lopettamisen syynä on Forssan tiukka talous.

Bussia työmatkallaan säännöllisesti Forssa-Helsinki välillä käyttänyt on saanut 180 euron kuukausilippuunsa julkista tukea lähes sata euroa.

Vuosittain Forssa on tukenut busseihin ostettuja työmatkalippuja 10-12:n tuhannen euron määrärahalla.

Lisäksi Etelä-Suomen lääninhallitus on tukenut samalla summalla työmatkoja.

Tuki on ollut Forssassa käytössä 2000-luvun alusta lähtien."

MATKA HELSINKIIN VAI PERIKATOON

Forssan kaupungilla on ongelma. Imagoa tarttis, tutkitusti, parantaa.

Yksi ikiaikaisista valtista täällä on sijainti. Kuten kaupunki muistaa mainostaa. Forssaan on lyhyt matka Tampereelta, Turusta ja Helsingistä. Vaan lyhyt se on matka toiseenkin suuntaan.

Korkeakoulut ja muut oppilaitokset houkuttelevat ymmärrettävästi nuoria muuttamaan muualle ja sille ei mitään voi, kun yliopistoa ei Forssan Tammen Jarin visioista huolimatta ole saatu. Toivo on siis syytä laittaa paluumuuttajiin. Että kuinka ne kaikki, jotka ovat osanneet ostaa bussilipun pois, saataisiin houkuteltua takaisin Forssaan. Eipä ehkä kannata luottaa siihen, että korkeasti koulutetut löytäisivät täältä oman alansa töitä…

Minulla on tähän yksinkertainen vastaus, tuetaan paluumuuttajien työmatkoja. Eikä vain Helsinkiin, vaan muualle myös. Forssan kaupungin komealla työpaikkojen omavaraisuusasteella on kyllä varaa lähettää muutama ihminen töihin seutukunnan ulkopuolelle.

Kaupunki onkin maksanut tukea Helsingin työmatkaliikenteeseen vuodesta 2001 alkaen. Nyt Helsingissä työssä käyvien työmatkojen tukeminen joudutaan kaupungin ”tiukentuneen talouden vuoksi lopettamaan”. Kyseessä on vuositasolla 10 000 – 12 000 euron säästö.

Asia on tällä hetkellä peruskohtainen parillekymmenelle forssalaiselle, mutta mielipiteitä herättävä jo huomattavasti useammalle. Työmatkatuen lakkauttamista vastustavan adressin internetissä on allekirjoittanut jo seitsemänkymmentä ihmistä.

Itse olen pitkätyömatkalaisia ja minun kotikuntani ei tue sitä millään tavalla. Koen sen niin, että kotikuntani ei pidä kovin arvokkaana minulle henkilökohtaisesti isoa uhrausta. Sitä, että haluan niin paljon asua jossakin paikassa, että olen sen eteen valmis matkustamaan työn perässä pitkän matkan jollekin toiselle paikkakunnalle joka päivä. Kyse ei ole pelkästä rahasta, vaikka työntekijälle toki myös taloudellisella puolella on merkitystä. Eikä sovi unohtaa sitäkään puolta asiasta, että tukemalla julkista liikennettä kaupunki pystyy omalta osaltaan hieman torjumaan myös ilmastonmuutosta. Eivätkö siis kaikki voittaisi?

Viime perjantaina tarkastetun väitöskirjan mukaan tulevaisuudessa pärjäävät vain sellaiset kunnat, joissa asuu paljon työssäkäyviä ja hyvätuloisia kuntalaisia. Olisiko siis hyvä aika olla avarakatseinen ja muistaa, että pienistä puroista tulee isoja jokia. Ehdotankin nyt kaupungintalolle toimintaa. Kaupungilla on tämän kuun loppuun asti vielä aikaa lähettää lääninhallitukselle hakemus työmatkatuen saamiseksi. Kaupunki ja lääninhallitus kun pistävät reissutyöläisille maksettavien tukiaisten viulut puoliksi.

Katriina Liusjärvi

PERHEET, MUUTTAJAT JA OPISKELIJAT SAAVAT ALETONTTEJA, ILMAISIA PALVELUJA JA JOPA PUHDASTA RAHAA

Kuntien kilpailu asukkaista käy kuumana. Kuntalehden selvityksen mukaan jo 86 kunnalla on erilaisia houkuttimia uusien asukkaiden saamiseksi ja entisistä kiinni pitämiseksi. Esimerkiksi maksuttomin palveluin, opiskelutuin, vauvabonuksin ja euron tontein tavoitellaan etenkin lapsiperheitä, paluumuuttajia ja opiskelijoita. Kriittiset äänet pitävät asukaskilpailua arveluttavana ilmiönä.

Timo, Marjo, Justiina ja Julius Huhtaselle Ylistaron kunnan rakennuttama omakotitalo on mielekäs ratkaisu. Lapsiperheen arki ei mahdollista itse rakentamista itse.

Kuntatalouden madonluvut ja muuttoliike ovat ajaneet kunnat kiivaaseen kilpailuun veronmaksajista. Nykyisestä väestöpohjasta halutaan pitää kiinni ja parhaimmassa tapauksessa kasvattaa sitä. Konstit ovat monet.

Takavuosina lehtiotsikoihin nousivat muun muassa kuntien tarjoamat markan tontit. Nykyisin houkuttimet ovat entistä mielikuvituksellisempia ja yhä useampi kunta on turvautunut niihin.
Kuntaliiton tutkimusyksikkö selvitti Kuntalehdelle ns. asukashoukuttimien käyttöä kunnissa. Kaikille maan kunnille lähetettyyn kyselyyn vastasi 183 kuntaa. Näistä vajaalla puolella eli 86 kunnalla on nykyisin käytössään konkreettisia "täkyjä" uusien kuntalaisten saamiseksi ja entisten pitämiseksi. Tyypillisin asukashoukuttimia käyttävä kunta näyttää kyselyn perusteella olevan pieni maaseutukunta, mutta joukossa on myös suurempia keskuksia.

Selvityksessä mukana olleista kunnista 12 on aiemmin käyttänyt houkuttimia, mutta luopunut niistä. Yhteensä 38 kunnalla olisi vastaajien mielestä tarvetta erityiskeinoihin. Houkuttimia ei ole koettu tarpeelliseksi 47 kunnassa.

LAPSIPERHEET, PALUUMUUTTAJAT JA OPISKELIJA HALUTUIMPIA

Ensisijaisia asukashoukuttimien kohderyhmiä on selvityksen mukaan kolme. Listan kärjessä ovat selkeästi lapsiperheet. Seuraavaksi tulevat paluumuuttajat ja opiskelijat.

Kunnat tähyävät houkuttimin myös kakkosasunnon tarvitsijoita ja vapaa-ajan asukkaita. Näin on kyselyn mukaan esimerkiksi Suomussalmella ja Taivassalossa. Vehmaa puolestaan ilmoittaa tavoittelevansa extraeduillaan kunnan asukkaiksi keski-ikäisia pariskuntia, joiden lapset ovat jo aikuisia. Eläkeläisiä toivotaan asukkaiksi ainakin Leivonmäellä ja Ristijärvellä.

Kunnassa työssäkäyviä, mutta muualla asuvia kertovat hamuamansa houkuttimin omiksi kuntalaisikseen muun muassa Toholampi, Värtsilä, Ylitornio ja Brändö.

Erityisiä yrittäjähoukuttimia käyttävät esimerkiksi Kristiinankaupunki, Sottunga ja Mellilä.
Selvitys kertoo, että viime vuonna houkuttimista koitui kunnille kustannuksia keskimäärin 10 000 euroa. Haitari on kuitenkin suuri. Esimerkiksi Pyhäranta maksoi täkyistään 5 000 euroa, Yli-Ii taas hieman yli 36 000 euroa. Ristiinassa kustannukset olivat nolla euroa, Ylihärmän arvio on puolestaan noin 100 000 euroa. Jalasjärvellä lasku oli yhteensä yli 124 000 euroa.
Useissa kunnissa houkutinrahat sisältyvät kunnan normaaliin markkinointibudjettiin. Esimerkiksi Karkkilassa yleinen markkinointiraha oli viime vuonna noin 85 000 euroa.

ASUMISEEN LIITTYVIÄ HOUKUTTIMIA ENITEN

Kuntien käyttämistä keinoista turvata asukaspohjansa ei ainakaan selvityksen perusteella kekseliäisyyttä puutu. Porkkanoita on kymmeniä.

Eniten kunnilla on asumiseen, tontteihin ja rakentamiseen liittyviä etuja. Markan tontit ovat vaihtuneet euron tonteiksi. Yhdellä eurokolikolla tontin saa muun muassa Vammalasta, Kolarista, Ylänteeltä, Piippolasta ja Himangalta. Polkuhintaisia tontteja tarjoavat myös lukuisat muut selvitykseen vastanneet kunnat.

Isokyrö maksaa 25 euron bonuksen neliömetriltä asuntorakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Vuolijoella saa asunnon ostoon omaksi lunastamislainan vuokra-asunnon kustannuksilla. Pedersöre on perustanut asuntolainarahaston, josta kunta myöntää lainan ensiasunnon hankintaan.
Kemin kaupunki puolestaan myöntää 1700 euron lahjoituksen ensiasunnon hankkijalle.
Talonrakentajia on vapautettu kunnallistekniikkamaksuista muun muassa Kesälahdella ja Ylitorniossa. Näissä kunnissa vesi- ja viemäriliittymät saa ilmaiseksi.

RAHAA VAIKKA VAUVOILLE

Veronmaksajia kunnat kosiskelevat myös raha-avustuksin ja ilmaisin tai alehintaisin palveluin.
Lohtaja avustaa paluumuuttajia muutossa kulujen mukaan enimmillään 500 eurolla. Merikarvialla kunta muistaa jokaista vastasyntynyttä 200 eurolla. Kangasniemen vauvabonus on 200 euron lahjakortti paikallisiin liikkeisiin tai ilmainen viikko kotipalveluja.

Erityisen anteliaalta näyttää Evijärvi, jossa esikoululaiset saavat ilmaisen päivähoidon koululaitoksen työaikoina, muina aikoina päivähoitomaksusta saa 30 prosentin alennuksen. Kunta myöntää vastaavan alennuksen myös perhepäivähoidossa.

Kotihoitoa Evijärvi edistää laittamalla kotihoidon tukeen 22 euron kuntalisän kuukaudessa jokaisesta alle 5-vuotiaasta lapsesta. Kunta maksaa tänä vuonna lisäksi 200 euroa kaikille paikkakunnalla syntyneille ja yhä asuville lapsille. Bonus oli käytössä myös viime vuonna.
Alennuksia palvelumaksuista saa selvityksen mukaan myös muun muassa Kaskisissa ja Maksamaalla.

SEUTULIPPUJA JA VEROKIKKOJA MUUALLA TÖISSÄ KÄYVILLE

Yhä useampi käy nykyisin töissä kotikuntansa ulkopuolella. Kunnat ovat asukaskilpailussaan tarttuneet myös pendelöinnin markkinarakoon. Edullinen seutulippu on käytössä ainakin kymmenessä selvitykseen osallistuneessa kunnassa.

Kurikassa matkakustannuksista vähennetään verotuksessa omavastuu sekä verottajan hyväksymät kustannukset. Ylimenevästä osasta kaupunki maksaa yhden neljäsosan. Kannuksessa valtuusto ei innostunut aloitteesta, jossa esitettiin 500 euron tukea muualla töissä käyville. Ideaa pidettiin liian kalliina.

OPISKELIJOIDEN TUKEMINEN HYÖDYTÖNTÄ?

Ainakin 30 kunnalla on lahjoja takataskussa niille opiskelijoille, jotka opiskeluaikanaan säilyttävät kirjansa paikkakunnalla. Kunnat myöntävät myös stipendejä opiskelijan valmistumisen johdosta.
Pellossa kuntalaisena pysymiseen sidottu tuki on 200 - 500 euroa lukuvuodessa opiskelupaikkakunnasta riippuen. Vimpeli maksaa vastaavalla tavalla 200 euroa lukuvuodessa opiskelijan 25 ikävuoteen asti. Marttilalaisen opiskelijan on mahdollista saada koroton laina. Kuhmoinen antaa kullekin lukion kestävyysjuoksulinjan opiskelijalle 2000 euroa.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä pitää opiskelijoiden tukemisessa vääränä perusteluna kunnan saamien valtionosuuksien lisääntymistä. Hänen mielestään valtionosuudet voivat todellisuudessa pienentyä.
- Tämä johtuu siitä, että kunnan omarahoitus opetus- ja kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveystoimessa on iso. Opetustoimen valtionosuus on toisaalta oppilaskohtainen, eli se maksetaan oppilaitoksen ylläpitäjälle opiskelijan kotikunnasta riippumatta.
Heikkilä muistuttaa, että aikaa kuluu kolme tai neljä vuotta ennen kuin opiskelijan tukemisesta mahdollisesti tulisi hyötyä kunnalle. Toisaalta mikään ei varmenna sitä, että opiskelija pysyy kotikunnassaan valmistumisensa jälkeen.
- Kuntien tulisi löytää uusi näkökulma tilanteeseen. Kotikuntalainkin mukaan opiskelijalla on nykyisin oikeus valita kotikuntansa.

KOHTELUN TASAPUOLISUUS VARMISTETTAVA

Kuntien kekseliäisyydelle asukaskilpailussa ei satele pelkkiä hurraa-huutoja muualtakaan. Kriittisimmät äänet ovat leimanneet asukashoukuttimet jopa lainvastaisiksi, kun kunnan jäsenyydestä maksetaan.

Kuntalehdessä (16/2003) Kauhavan kaupungin ja Kauhavan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän talousjohtaja Antti Perkkalainen kysyi, mikä kunta houkutinpelistä hyötyy, kun jopa saman seutukunnan sisällä kunnat nokittavat toisiaan. Perkkalaisen mielestä kyseessä on nollasummapeli, jossa kunnat vain lisäävät kustannuksiaan samaan aikaan, kun peruspalveluista joudutaan tinkimään.

Kysymyksiä on kieltämättä useita. Vaarantuuko kunnan asukkaiden tasavertaisuus, kun kunta maksaa rahaa uusille muuttajille, mutta entiset asukkaat jäävät nuolemaan näppejään. Pitäisikö kuntien kilpailla laadukkailla palveluilla lahjonnan sijaan?

Kuntaliiton johtavan lakimiehen Heikki Harjulan mukaan houkuttimiin sisältyy ongelmia.
- Selvää on, että tasapuolisuus voi houkuttimissa vaarantua. Tältä kannalta on arvioitava esimerkiksi suhdetta vanhoihin asukkaisiin. Oikeuskäytäntöä houkuttimista on vähän, sillä niistä ei ole juurikaan valitettu. Luovia kunnat toki näyttävät olevan, Harjula sanoo. Harjulan mielestä kyse on myös siitä, mikä on kunnalle soveliasta ja mikä ei. Kaikkea ei hänen mielestään kuitenkaan pidä ohjeistaa, vaan arviot on tehtävä tapauskohtaisesti. - Jos porkkanoista halutaan pitää kiinni, näkökulman tulisi mielestäni olla seudullinen. Mielestäni ei ole järkevää, että saman alueen kunnat kilpailevat keskenään näin.

VEROTUKSESSA VAIHTELEVUUTTA

Myös verotuksessa on pohtimista. Kunnissa on selvityksen mukaan vaihtelevuutta siinä, ovatko asukashoukuttimet saajalleen verotettavaa tuloa vai perintö- ja lahjaverolain mukaisia lahjoja. Ennakkoratkaisua ei ole olemassa.

Verohallituksen ylitarkastaja Riitta Roosin mukaan kaikki edut, joita ei ole säädetty verovapaiksi, ovat verotettavaa tuloa. Näin esimerkiksi kunnan maksamasta opintotuesta pitäisi maksaa vero. Lahjaverotuksen piiriin houkuttimet eivät hänen mukaansa pääsääntöisesti kuulu.
- Lahja on luonteeltaan vastikkeeton. Kuntien käyttämissä keinoissa saajalta edellytetään jotain vastiketta.

Myös eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajan, kansanedustaja Jari Koskisen (kok.) mukaan kyse on verotettavasta tulosta.
- Tuloverolain henki on selvä. Kunnissa tietämyksen taso laista voi olla kirjava.
Koskisen mielestä olisi katsottava, onko kuntien valtionosuusjärjestelmässä jotain vikaa, kun asukkaat halutaan vippaskonsteilla pitää kunnassa. Jari Koskisen mukaan asukaskilpailu on epätervettä, mutta häneltä löytyy kunnille myös ymmärrystä.

PALVELUT JA TYÖPAIKAT RATKAISEVAT

Mikä asukashoukuttimien hyöty sitten on? Kuntalehden kyselyyn vastanneiden arvio etujen vaikuttavuudesta on kaksijakoinen. Yhtäältä ne ovat poikineet tuloksia, toisaalta useissa kunnissa hyötyä ei juuri ole ollut.

Suurin osa vastaajista arvioi palvelujen ja työpaikkojen ratkaisevan viime kädessä kunnan houkuttelevuuden asuinpaikkana. Tähän houkuttimilla on heidän mielestään korkeintaan täydentävä vaikutus. Useiden vastaajien oma suhtautuminen kunnan tarjoamiin etuihin on varauksellista.
Merijärven kunnansihteeri Kari Jokelan mukaan kiinnostus kunnan halpatontteihin on ollut suurta. Kunta on pystynyt pitämään muutaman mahdollisen poismuuttajan asukkaanaan ja myös uusia kuntalaisia on tullut.

Jokelan mielestä asumishoukuttimet ovat sitoneet ihmisiä tiukemmin Merijärvelle. Ne ovat samalla olleet kädenojennus kunnalta. Myös Oripäässä tonttien alennusmyynti on tuottanut kunnansihteeri Asta Suomisen mielestä tuloksia. Hänen mukaansa nuoret rakentavat kuntakokoon nähden runsaasti. Tervon 330 euron suuruisen opiskelijatuen vaikutus on puolestaan ollut kunnanjohtaja Esko Ollilan mukaan vähäinen.

Rengon kunnanjohtaja Antti Leinikan mielestä asukashoukuttimin kunta voi saada julkisuutta.
- Toisaalta kuntien tarjoamat edut näyttävät hyvin vaatimattomilta esimerkiksi suhteessa omakotitalon rakennuskustannuksiin, Leinikka sanoo.

Kärkölän kunnanjohtaja Seppo Huldén pitää houkuttimia väistämättömän kehityksen keinotekoisena pitkittämisenä. Hänen mukaansa kunnan antamat edut kannustavat muuttajia usein tekemään lyhytnäköisiä ratkaisuja, jotka eivät kunnankaan kannalta ole hyödyllisiä.
- Kunnan asukasluvun pitäisi perustua terveeseen elinkeinopolitiikkaan ja hyviin palveluihin.
Samoilla linjoilla on Ulvilan kaupunginjohtaja Arto Saarinen. Pitämällä peruspalvelut kunnossa ja kehittämällä asukasviihtyvyyttä saadaan hänen mielestään kuntalaisia tasapuolisesti kohteleva tulos.
- Rahaa nielevät temput eivät ole veronmaksajien rahojen oikeaa käyttöä eivätkä myöskään tasapuolisia.

Perniön vs. hallintojohtaja Jarmo Parkkisen mielestä houkuttimet ovat sinänsä hyvä asia, kunhan niillä vain saataisiin lisää asukkaita. - Tuntuu siltä, että kunnan rahkeet asukasluvun kasvattamiseen ovat riittämättömät. Jos ei yritä, niin mitään positiivista ei seuraa.
Myönteisesti houkuttimiin ilmoittavat suhtautuvansa myös esimerkiksi Hirvensalmen hallintojohtaja Petri Liukku ja Imatran kehitysjohtaja Kari Ahonen.

Matti Mönttinen

http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sa=58384&sc=3125

Forssan kaupungin lakimies kertoi puhelimessa 31.1.08, että Forssan kaupunki on päätynyt väliaikaisesti ratkaisuun, että tuettujen lippujen myynti jatkuu maaliskuun 2008 loppuun asti. Olen pyytänyt näin ollen Forssan kaupunkia päivittämään nettisivustojensa "Ajankohtaista"-sivun tiedot tältä osin ja maininnut samalla, että Forssan seutu myös päivittäisi nettisivunsa, jossa mainitaan, että "Forssan kaupungin työmatkalippu Helsinkiin on 22 matkaa sisältävä 2 kuukauden työmatkalippu. Lipun hinta on 162 € ja sitä myydään Matkahuollossa toistaiseksi vain Forssan kaupungin asukkaille. Lippujärjestelmä on ollut suosittu ja toiveena on liittää siihen mukaan sekä muita lähikuntia että mahdollisesti myös uusia suuntia työmatkaputkeen heti kun mahdollista." - - - - Matti Pietilän mukaan Forssan kaupunki ei ole velvollinen tiedottamaan näistä asioista, koska ne eivät kuulu Forssan kaupungin lakisääteisiin velvollisuuksiin. Näin ollen Forssan kaupunki on sopinut Linja-autoliiton ja Matkahuollon kanssa, että he tiedottaisivat asioista matkakortin käyttäjille. Kun ihmettelin, ettei heillä voi olla kanavia tähän tiedottamiseen, Pietilä totesi, että on hyvä että käyttäjät ovat tässä olleet aktiivisia. Mielestäni kunnan tiedottaminen ei voi tarkoittaa sitä, että vain se saa asioista tiedon, joka älyää kysyä. - - - Linja-autoliitosta on joillekin matkustajille kerrottu, että "kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen kaupunki on päättänyt ottaa työmatkalippuasian uudelleen käsittelyyn. Ensin kaupunginhallituksessa 4.2.08 ja sitten vielä mahdollisesti valtuustossa 25.2.08. Lipunmyyntiä on samalla päätetty yhdessä jatkaa maaliskuun loppuun, jolloin tiedetään kaupungin lopullinen kanta asiaan".

Tilanne on todella ollut se, että kuluneen tammikuun aikana ovat Forssan ja Helsingin Matkahuollot myyneet sitä eri hintaan. Puhuin asiasta Forssan ja Helsingin Matkahuollon lipunmyynnin esimiesten kanssa.

En voi mitään virallista "tuomiota" asiasta antaa, mutta sain sen kuvan, että tässä tapauksessa Forssan Matkahuolto on menetellyt varsinaisen "sopimuksen hengen" mukaisesti.
Yleinen bussitaksa Forssa-Helsinki -välillä nousi 1.1.2008 lukien, mutta Forssan kaupungin maksama tuki työmatkalipulle (per lippu) pysyi euromäärältään entisenä: tällöin jouduttiin kyseisen lipun asiakashintaa nostamaan (180 eurosta 195,30 euroon).

Helsingin MH:n lipunmyynnin esimies kertoi, ettei kyseisestä hinnankorotuksesta tullut heille selkeää ohjetta. Eräässä sähköpostissa (jonka varsinainen aihe oli lippusopimuksen voimassaoloajan jatkaminen) Forssan joukkoliikenteen yhteyshenkilö oli empinyt, pitikö hintaa nostaa 1.1.2008 (jolloin yleinen taksa nousi) vai vasta 1.2.2008 (jolloin vanha lipputukisopimus umpeutuu). Koska lipunmyynti ei kokenut saaneensa asialle kunnollista vahvistusta, päättivät he myydä lippua vanhaan hintaan vielä tammikuun ajan.

Helsingin esimies vahvisti, että hekin ryhtyvät myymään lippua huomisesta 1.2.2008 alkaen tuohon korkeampaan hintaan (195,30 e).
Työmatkalipun myynti jatkuu näillä näkymin ainakin 31.3.2008 asti, mahdollisesta jatkosta on Forssan kaupunki luvannut päättää helmikuun aikana.

Parhain terveisin ja epäkohtia pahoitellen
Kai Sillanpää
Oy Matkahuolto Ab/Asiakaspalvelu (Helsinki)
(aikataulupalvelut.helsinki@matkahuolto.fi)

– Kaupungilla on vain tämän kuun loppuun asti aikaa lähettää lääninhallitukselle hakemus työmatkatuen saamiseksi. Mitä kaupunki aikoo tehdä asian eteen? Leila Lehtovirta

– Olemme jo viikko siten keskustelleet lääninhallituksen edustajan (meiltä joukkoliikennesuunnittelija Erkki Tiira, heiltä liikenneosaston erikoissuunnittelija Seppo Nikkanen) kanssa asiasta ja olemme sopineet, että Forssan kaupunki voi hakea tukea vielä helmikuunkin aikana, mikäli näin päätämme. Tapani Venho, kaupunginjohtaja, Forssa

11.01.2008 Työmatkaliikenteen tuki päättyy

Forssan kaupunki on maksanut osan Helsingissä bussilla työssä käyvien forssalaisten matkakuluista. Kaupunki joutuu tiukentuneen taloutensa vuoksi lopettamaan tukensa.

Tuettujen lippujen myynti päättyy 31.3.2008. Kaikki silloin ostetut liput ovat voimassa 31.5.2008 saakka.


Kaupunginkanslia

Kuvateksti: ”Harmistunut työmatkalainen. Helsingissä markkinoinnin lehtorina työskentelevä Pasi Jokela ihmettelee Forssan päätöstä työmatkaedun lopettamisesta.”

KAUPUNGINJOHTAJA VENHON MUKAAN KYSE OLI VAIN TILAPÄISESTÄ KOKEILUSTA

Pääkaupunkiseudulla linja-autolla työssäkäyvien työmatkaetu palaa kaupunginhallituksen listalle maanantaina. Työmatkaliikenteen tuen poistaminen on osa kaupungin tämän vuoden budjettipäätöksiä. Sekä kaupunginhallitus että –valtuusto hyväksyivät työmatkaetua käsittelevän budjettikirjan kohdan yksimielisesti.

- Kaupunginhallitus käsittelee työmatkatukiasian uudestaan maanantain kokouksessaan. Pohdimme asiaa silloin kokonaisvaltaisesti ja otamme huomioon esimerkiksi kestävän kehityksen näkökulman. Pääkaupunkiseudulle suuntautuvien työmatkojen tukeminen on ollut kokeiluluontoista. Siitä on päätetty aina vuosi kerrallaan. Mikään muu kunta ei tue näin pitkiä työmatkoja, Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho sanoo

Noin parikymmentä forssalaista käy säännöllisesti Helsingissä töissä bussikyydillä. Tuetuista työmatkalipuista jää kaupungille vuosittain maksettavaksi noin 10.000 – 12.000 euroa. Lääninhallitus maksaa Forssalle puolet edun kokonaiskustannuksista. Jos työmatkaetua jatketaan, kaupungin pitää hakea lääninhallituksen myöntämää rahoitusta viimeistään helmikuun puoleenväliin mennessä.

- Kyse ei ole pelkästään rahasta. Tuetut työmatkaliput eivät saavuttaneet toivomaamme suosiota. Sitä paitsi miksi tukisimme vain pääkaupunkiseudulle kohdistuvia työmatkoja? Forssasta käy paljon ihmisiä töissä myös esimerkiksi Turussa, Venho imettelee.


Kuvateksti: ”Helsingin työmatka taittuu linja-autolla – ainakin toistaiseksi. Markkinoinnin lehtori Pasi Jokela ihmettelee Forssan päätöstä työmatkaedun lopettamisesta.”


”TUEN LOPETTAMINEN OLI TÖRKEÄ JA OUTO PÄÄTÖS”

FORSSAN KAUPUNGIN RATKAISU KUMMASTUTTAA HELSINGIN TYÖMATKALAISTA

- Työmatkatuen lopettaminen oli Forssalta todella törkeä ja outo päätös, joka on täysin päinvastainen kuin muiden kuntien ja hallituksen tekemät linjaukset. Jos tuki lopetetaan, Forssa olisi ensimmäinen kaupunki Suomessa, joka vähentäisi työmatkatukeaan, Pasi Jokea lataa.

Helsingissä työskentelevä Jokela taittaa parinkymmenen muun forssalaisen tavoin päivittäisen työmatkansa linja-autolla. Työmatkatuen lopettamisesta hän kuuli toiselta bussimatkustajalta.
- Ihmettelen, ettei kaupunki tiedottanut asiasta.

Forssan kaupunki on maksanut tukea Helsingin työmatkaliikenteeseen vuodesta 2001. Nyt työmatkatuki on kuitenkin loppumassa. Päätöksen taustalla ovat taloudelliset syyt.

TUEN LOPETTAMINEN LISÄISI YKSITYISAUTOILUA

Kaupungille on työmatkaliikenteen tuesta kertynyt vuosittain 10.000 – 12.000 euron kustannukset. Valtio on maksanut Forssalle työmatkaedun toisen puoliskon.

- Forssalla ei voi mennä niin huonosti, etteikö työmatkaedun maksamiseen löytyisi varoja. Päätöksenteossa ei ole nyt otettu huomioon esimerkiksi menetettyjä verotuloja. Lisäksi muualla työssäkäyvät ostavat asuinpaikkakuntansa yrittäjien tuottamia palveluja. Työmatkatuen lopettaminen johtaa myös yksityisautoilun lisääntymiseen. Päätöksessä ei ole mietitty esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä.

ASIAA KÄSITELLÄÄN MAANANTAINA (4.1.2008)

Markkinoinnin lehtorina työskentelevä Jokela kummastelee kaupungin päätöstä myös Forssan imagon kannalta.

- Tämä ei ainakaan paranna kaupungin kyseenalaista mainetta. Kaupunki ei halua tarjota asukkailleen palveluita, vaan se vain vähentää niitä entisestään.


Työmatkaedun lopettamisen myötä kaupunki saattaa jopa menettää asukkaita.

- Vaihtoehdoiksi jäävät kalliimman lipun maksaminen, omalla autolla kulkeminen tai poismuuttaminen. Toivon, että järki voittaisi kaupungin päätöksenteossa. Olisikohan linja ollut toinen, jos Forssalla olisi vielä omia kansanedustajia, Jokela miettii.

Internetissä voi allekirjoittaa adressin työmatkaedun säilyttämisen puolesta. Tähän mennessä listaan on kertynyt 86 allekirjoitusta.

Forssan kaupunginhallitus käsittelee työmatkaetuasiaa uudelleen ensi maanantain kokouksessaan.

Forssanseudun sivulla lukee edelleenkin: MUUTTAJAN OPAS: Liikenneyhteydet: JOUKKOLIIKENNE

TYÖRYHMÄ

Forssan seutuliikennettä kehittämään ja suunnittelemaan perustetussa työryhmässä ovat edustettuina niin paikalliset liikennöitsijät ja kunnat kuin Matkahuolto ja lääninhallituskin. Työryhmän asialistalla ovat mm. seutulippujärjestelmä, heiluriliikennekokeilu, työmatkaliput sekä palveluliikenneselvitys. Syksyllä 2002 käyttäjäystävällistä palvelua parannetaan kokoamalla kaikki seudun joukkoliikenneaikataulut yhteen ja samaan vihkoseen, joka jaetaan seudun jokaiseen talouteen. Tällä hetkellä aikatauluja saa autoista ja Matkahuollosta. Kuluvana vuonna aikataulut integroidaan myös seutuportaalin palveluihin.

Seuraavaan on koottu seutuliikennetietoutta ja toiminnan virstanpylväitä:

• Työmatkaliput
Forssan kaupungin työmatkalippu Helsinkiin on 22 matkaa sisältävä 2 kuukauden työmatkalippu. Lipun hinta on 162 € ja sitä myydään Matkahuollossa toistaiseksi vain Forssan kaupungin asukkaille. Lippujärjestelmä on ollut suosittu ja toiveena on liittää siihen mukaan sekä muita lähikuntia että mahdollisesti myös uusia suuntia työmatkaputkeen heti kun mahdollista.

http://www.forssanseutu.fi/epages/forssanseutu.axl/?ObjectPath=/Shops/forssanseutu/Products/406

Esityslista 4.2.2008 Asianro 30

TYÖMATKALIPPU

Kaupunki on sopinut Oy Matkahuolto Ab:n Soini Hellsten Oy:n, Lauttakylän Auto Oy:n, Länsilinjat Oy:n, Linjaliikenne Kivistö Oy:n, Satakunnan Liikenne Oy:n ja Vainion Liikenne Oy:n kanssa Forssan ja pääkaupunkiseudun välisillä linja-automatkoilla käytettävästä edullisesta työmatkalipusta. Forssa-lippu on tarkoitettu säännöllistä joukkoliikennettä käyttäville forssalaisille aikuisille. Sopimus on alkanut 1.8.2000.


Sopimuksen mukaan valtio korvaa kaupungille puolet sen maksamasta tuesta. Vuonna 2007 kaupungin lopullisesti maksama tuki oli 13.864 euroa. Liikennöitsijä myöntää myös alennusta työmatkalipun hinnasta. Etelä-Suomen lääninhallituksesta saadun tiedon mukaan tämän sopimuksen käsittämä työmatka on läänin alueella pisin. Suurin osa sopimuksista koskee pääkaupunkiseudun liikennettä.

Valtuusto ei ole varannut työmatkalipun kustannuksia varten määrärahaa kuluvan vuoden talousarvioon, joten sopimus on irtisanottu päättymään 31.3.2008. Matkalippujen myynti loppuu tuolloin. Myydyt liput ovat voimassa kaksi kuukautta, joten kaupungin tuen maksu päättyy 31.5.2008.

Valtion kuluvalle vuodelle maksamaa korvausta on haettava helmikuun alkupuolella. Mikäli kaupunki päättää jatkaa tuen maksua toukokuun jälkeenkin, lisäkulut ovat enintään 10.000 euroa.

Joukkoliikennesuunnittelija Erkki Tiira selostaa kokouksessa paikallis- ja seutuliikennettä sekä työmatkalippua koskevia sopimuksia.
(MP)

Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee kokouksessa kuullun selostuksen tiedoksi ja päättää mahdollisista muista toimenpiteistä kokouksessa tehtävän ehdotuksen mukaisesti.

Pääkaupunkisudulle matkaavat on stereotypisoitu hyvin tienaaviksi. Tuo asenteellinen käsite ei pidä paikkaansa. Tosin mitä parempi palkka, sen parempi vero kunnalle!

Verotus on täysin oikein kun jokainen ilmoittaa todelliset matkakustannuksensa. Veronmaksajan omavastuuosuus matkakuluista on 500 € + 7000 € ylimenevä osuus, joka ylittyy jos käyttää matkakortin lisäksi pk-seudun matkalippua.

Kaikki Helsingin seudulle matkaavat ovat varmasti sitä mieltä, että tukea olisi hyvä laajentaa myös muihin suuntiin matkaaville.

Ja lopuksi: kunnan päättäjien ja virkamiesten tehtävänä on palvella kuntalaisia - ei päinvastoin. Tämä on täysin selvää ainakin itselleni, kun olen kunnan sosiaalipuolella töissä.

FORSSAN LEHTI 5.2.2008

Pääkaupunkiseudulla linja-autolla työssäkäyvien työmatkaetu sai Forssan kaupunginhallitukselta kahden vuoden jatkoajan.

Työmatkalipun joukkoliikennetukea välille Forssa-Helsinki jatketaan vuosina 2008 ja 2009 sillä edellytyksellä, että läänin hallituksen kautta tuleva valtiontuki ja liikennöitsijöiden tuki pysyvät vähintään viime vuoden tasolla.
Pääkaupunkiseudun työmatkalippua tullaan tulevaisuudessa myös markkinoimaan nykyistä laajemmin. Tavoitteena on nostaa työmatkalipun käyttömäärä vuoden 2007 tasosta 50 prosentilla.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle 20 000 euron lisämäärärahaa vuoden 2008 talousarvioon työmatkatukea ja sen markkinointia varten.
Määrärahalisäys katetaan talousarvioon ennakoitua suuremmalla valtionosuuden määrällä.

Lue lisää Forssan Lehdestä

ILMASTONMUUTOS VS. TYÖMATKATUKI

Seppo Kolunen (FL 4.2.) kirjoitti, että ei ymmärrä, kuluttaako bussi enemmän polttoainetta kun muut forssalaiset eivät osallistu matkustajien kuluihin. En ymmärrä minäkään, miten se bussin kulutukseen voi liittyä. Tuskin se kuluttaa enemmän tai vähemmän, saavat työmatkalaiset tukea tai ei. Tosin jos tuen lakkauttamisen seurauksena ihmiset päättävät aloittaa kimppakyytejä tai keksivät muuttaa toisaalle, niin sitten tilanne voi olla toinen. Toki jos kyydistä jää pois vaikka kymmenen ihmistä, niin voihan se bussin kulutus jopa laskea, kun paino vähenee. Taas jos nämä kymmenen alkavat kulkea omalla autolla ilmastonmuutokseen vaikuttava polttoaineen kulutus lisääntyy.

Kirjoitit, että teitä työmatkalipun vastustajia on 17 800, en usko. Ajattelit tietysti vain, että jos puolesta on 86, niin loput on vastaan, ajattelitko? Tuskin ne kaikki vauvat ja vaarit, jotka tuohon lukuun sisältyvät ovat asiasta mitään mieltä. Ainakaan tyttäreni, 5 v, ei ole ilmaissut asiaan mitään kantaa.

Kyllä me työmatkalippulaisetkin maksamme verot Forssaan, joten osallistumme niihin kuluihin mekin. Mietit vielä sitä, että onko verottaja huomannut tuen vai saammeko tuplahyödyn. Voin kertoa, että kyllä verottaja pitää huolen omista saamisistaan ja halvimman matkustustavan mukaan vuodessa hyväksyy vähennyksiä.

Olen kanssasi samaa mieltä, että kunnan pitäisi tukea työmatkoja joka suuntaan Forssasta, ei pelkästään Helsinkiin. Kyllä 40 km päivässä ajavan ja 900 euroa (brutto) kuussa ansaisevankin kuuluu saada osansa veromarkoista, koska niitä itsekin ko. summasta vähän yhteiseen kassaan kantaa. Mielestäni kunnan strategiaan tulisi kuulua noiden hyvätuloisten saaminen kunnan veronmaksajiksi tavalla ja toisella. Niin kuin jostain päättelit, että kaikki matkalaiset todennäköisesti tienaavat 3 000-4 000 euroa /kk, niin heitä kunta juuri tarvitsee. Hyvätuloisia terveitä veronmaksajia, joilla on vielä lapsi(a).

Niin kuin sanoit, on tuen saajia noin 20. Jos kaikki tuen saajat tienaavat 3-4 tonnia kuussa on heidän yhteen laskettu palkkansa kuussa noin 60 000 - 80 000 eli 720 000 - 960 000 vuodessa. Siitä tulee vuodessa jo aika määrä veromarkkoja. Jos kunnan vuotuinen säästö tuen lakkauttamisen jälkeen on 12 000 euroa, niin mielestäni se ei ole kummoinen säästö.

Kimmo Mäki



Forssasta joukkoliikenneystävällinen kunta

Olen seurannut julkisen liikenteen kehitystä aitiopaikalta kolmekymmentä vuotta. Ekologisesti olemme matkalla kestämättömään suuntaan. Linja-autovuoroja on karsittu ja matkustajamäärät ovat vähentyneet, jonka seurauksena vuoroja on karsittu jne. Nyt ollaan vaiheessa, jossa sivukyliltä pääsee keskustaan vain kouluvuoden aikana tai taksilla varsinkaan jos ei omista omaa autoa.

Nykyinen hallitus on omilla toimillaan tukemassa yksityisautoilua, joten syöksykierre linja-autoliikenteessä jatkuu, ellei asialle tehdä mitään. Nykyään eletään tässä nyt minä itse -yksilöinä. Olen kuljettanut väkeä Forssan keskustaan ympäristökunnista mutta vuosi vuodelta yhä useampi siirtyy käyttämään omaa autoa ja siinä sitä mennään jonossa aamulla kohti keskustaa ja illalla takaisin. Kun tuettaisiin joukkoliikennettä ja tehtäisiin se houkuttelevaksi vaihtoehdoksi esim. veroratkaisuin, niin matkustajamäärän suunta voisi olla nouseva.
Kaupungin johto voisi käydä opintomatkalla Ruotsissa Övertorneån kunnassa esim. selvittämässä, mitä tarkoittaa "fria bussresor inom kommunen". Rohkealla suunnittelulla ja toimilla voisimme näyttää esimerkkiä kuinka joukkoliikenne saadaan uuteen nousuun ja Forssan seutu halutuksi asuinpaikaksi.

Forssa oli aikoinaan teollisen kehityksen kärjessä. Tehdään yhdessä Forssasta Suomen joukkoliikenneystävällisin kunta tai vaikka samalla första ekokommun!

Bussikuski

2.2.2008
TYÖMATKATUELLA VIELÄ YKSI MAHDOLLISUUS

Forssassa kiistelty työmatkatuki menee Forssan kaupunginhallituksen mietittäväksi.

Kaupunginhallitus pääsee maanantaina puntaroimaan joukkoliikennesopimuksiaan, ja tässä yhteydessä kaupunginhallituksen on vielä mahdollista päättää työmatkatuen jatkamisesta.

Etelä-Suomen lääninhallitus on ilmoittanut, että valtio jatkaa työmatkatuen maksamista Forssan ja pääkaupunkiseudun väliseen joukkoliikenteeseen, mikäli myös Forssan kaupunki jatkaa tukea omalta osaltaan. Kaupunki on kertaalleen ilmoittanut lopettavansa tukensa taloudellisista syistä.

5.2.2008
TYÖMATKATUKI SAA JATKOA FORSSASSA

Forssa aikoo sittenkin jatkaa kiisteltyä työmatkatukea. Kaupunginhallitus päätti maanantaina, että forssalaisten työmatkalipun tukea linja-autoliikenteessä Forssan ja Helsingin välillä jatketaan sekä tänä että ensi vuonna.

Edellytyksenä on, että valtiolta ja liikennöitsijältä tulevat tuet pysyvät vähintään viime vuoden tasolla. Kaupunginhallituksen mielestä Forssa-Helsinki-työmatkalipun käyttöä pitää myös markkinoida aiempaa enemmän.

Tukea ja markkinointia varten hallitus esittää valtuustolle 20 000 euron lisämäärärahan hyväksymistä tämän vuoden talousarvioon.

JK.

PERUSTELTU PÄÄTÖS

Forssan kaupungin päätös lopettaa matkatuki herätti laajan keskustelun. Kritiikin ja adressin siivittämänä kaupunki pyörsi päätöksensä ja päätti jatkaa pääkaupunkiseudulla työssäkäyvien matkatukea ainakin parilla vuodella. Kaupunki edellyttää kuitenkin, että valtio ja liikennöitsijät jatkavat työmatkojen tukemista.

Päätös on perusteltu, vaikka se antaakin hieman poukkoilevan kuvan kaupungin päätöksenteosta. Tuki parantaa kaupungin mahdollisuuksia pitää kiinni muualla töissä käyvistä veronmaksajistaan. Tukea on myös markkinoitava, jotta asuminen maakunnassa tulee houkuttelevaksi myös pääkaupunkiseudulla asuville. Kilpailussa uusista asukkaistakin tarvitaan välineitä.