EI kallista ja valmistuessaan vanhanaikaista suurpuhdistamoa Pirkanmaalle

Tervetuloa keskustelemaan Pirkanmaan suurpuhdistamohankkeesta!

Kaikkien tiedot, mielipiteet ja näkemykset ovat arvokkaita! - Jaa ne siis kanssamme!

Hei pirkanmaalaiset!

Nyt on viime hetket herätä horroksesta ja tulla mukaan vaikuttamaan siihen, mihin verorahojamme käytetään. Olin YVA-selostuksen esittelytilaisuudessa Pirkkalan kunnantalolla 25.11.08, jonka kolmituntisen ympäripyöreyden kiteytti hyvin eräs minulle tuntematon paikallaolija esittäessään Tampereen Veden toimitusjohtajalle suurin piirtein seuraavanlaisen kysymyksen:" Olemme tässä illan mittaan kuulleet ainoastaan, mitä haittoja mahdollinen keskuspuhdistamo Pirkkalaan aiheuttasi. Voisiko nyt Tampereen Veden toimitusjohtaja kertoa miksi tällainen puhdistamo pitäisi Pirkkalaan sijoittaa?"

Vastauksena oli " No tämä puhdistamojen keskittäminen ja kasvattaminen on yleinen trendi."

Että sillä tavalla pannaan 100 miljoonaa euroa ylimääräistä trendikkäästi palamaan jos 0+ -vaihtoehto ei toteudu.

Aamulehden toimittaja kiteyttää asian nasevasti.

Jos naapuri kerran lorottaa tontillesi, voit kuitata asian hymähtämällä. Jos hän tekee sen joka päivä, pinnasi alkaa jo kiristyä. Vaikka hän pukisi tekosensa seudulliseksi yhteistyöksi, ymmärryksesi tuota pikaa loppuisi ja vaihtuisi ärtymykseksi.
Tällainen lorottava naapuri on Tampere. Se haluaa laskea jätevetensä naapureiden pihoille. Perustelu on vastaansanomaton: etteivät omat nurkat saastuisi.
Näissä jätehankkeissa pissitään naapurin kunnanisien lahkeille, mutta vielä kehnommin kohdellaan kansalaisia, joilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin koota adresseja.
Noilla hassuilla nimilistoilla on vain terapia-arvo silloin, kun ahkeroidaan oikean edistyksen parissa. Sellainen etenee aina pienimmän vastuksen suuntaan.
On tosi, että iso joukko tuottaa enemmän jätettä kuin pieni porukka. Yhtä tosi on, että isolla joukolla on kavereinaan enemmän sellaisia ympäristövirkamiehiä, jotka osaavat muotoilla asiantuntemuksensa sopivaksi.

Tampereen Vesi tuo keskusteluissa esille Helsingin ja Turun uudet puhdistamot sopivina referensseinä. Kuitenkin Helsingin puhdistamo on Helsingin Viikissä ja Turun puhdistamo Turun Kakolassa. Esimerkkinä mainittakoon, että Viikin uusi puhdistamo on rakennettu vanhan puhdistamon viereen mm. kustannussyistä ja hyvään suunnitteluun liittyen purkuputken pää on merellä liki kymmenen kilometrin päässä rannasta.
Eli enpä hankevastaavana esittelisi Helsingin ja Turun puhdistamoja tämän hankkeen yhteydessä!

Kaikesta hankkeen keskeneräisyydestä huolimatta Pirkanmaan liitto on käynnistänyt kaavoitussuunnittelun. On syntymässä varsinainen sotku hankkeen eteenpäin viemisessä. Yksikään kunta ei ole sitoutunut keskuspuhdistamohankkeeseen. Sellaisen kumppanin kanssa, joka lorottaa naapurin puolelle, yhteistyö voi olla hankalaa.

Olen varma, että nämä Pirkanmaan ja Tampereen kaupunkiseudun hullut vuodet päätyvät mahalaskuun. Ainakin teen kaiken mahdollisen, että niin käy. Seudullinen yhteistyö on säälittävää pikkupolitikointia sen perusteella, mitä nyt politiikasta ymmärrän.
Palautteen antoi äänetön yhtiömies lorottelijasta.

Eilisessä Aamulehdessä (21.12.2008) jälleen joku tamperelainen suunnittelee Viinikanlahden puhdistamon tontille muuta käyttöä (sivu B20). Tällä kertaa ehdotuksen kohteena on monitoimihalli!

Onneksi samalla sivulla on julkaistu myös Leukun Mikon kirjoitus, jossa on jo paljon enemmän järkeä:

-------
Näin se on Pirkkalassa huikaisevia älynväläyksiä

Pirkkalan ympäristölautakunnalla on ollut joulu ja pukki päällimäisenä mielessä keskusvedenpuhdistamolausuntoa tehdessään.

Huikaiseva älynvälähdys on todeta nykyisten puhdistamojen purkualueiden vedenlaadun paranevan keskuspuhdistamon myötä (Al 16.12).

Kun laitos aikanaan saadaan ja sen myötä Pirkanmaan 14 kunnan jätevedet kohisevat Saviselälle, joka on keskeisintä lähivirkistysaluettamme, meidän on syvää tyydytystä tuntien mukava mietiskellä, kuinka Akaassa ja muissa suljettujen puhdistamojen alueilla vedenlaatu paranee.

Sitten kun kinkuista ovat luut jäljellä, ja arki taas painaa päälle, on syytä tutustua yva- selvitysopukseen. Siitä käy ilmi, paljonko emissiot lisääntyvät purkuputken sijaitessa esimerkiksi Saviselällä.

Etuinfona voin mainita muun muassa fosforipäästöjen lähes kaksinkertaistuvan nykyisestä. Fosfori on aine, joka saattaa matkaan sinileväkukinnot.

Nykyiselläkin päästötasolla vuonna 2008 Saviselän alue oli uintikiellossa sinilevän johdosta myöhäiseen syksyyn.

No, voimmehan ajaa uintireissulle sinne puhdistuneeseen Akaaseen nopeaa 3-tietä.

Onkohan silloin vielä tämä bensa-ale?

Mikko Leuku

Ei edellytä suurtakaan logiikkaa, kun voi todeta, ettei uutta keskuspuhdistamoa tarvita. Jos Pirkkalan kunnanisät haluavat keskuspuhdistamon purkuputken nokialaisten tai vammalalaisten riesaksi, purkuputki ilman uutta puhdistamoa voidaan paljon pienemmillä kustannuksilla johtaa näiden ystävällismielisten naapureiden puolelle. Tällainen ajattelu on todella hävytöntä!

Keskustelut useiden paikallisasiantuntijoiden kanssa ovat johtaneet siihen lopputulokseen, että ohikulkutien etelä- eli ulkopuolella asuu 2-luokan pirkkalalaisia. Niille haitoille, joita tälle alueelle on tulossa, ei Pirkkalassa mahdeta mitään. Jokin luonnonvoima, tässä tapauksessa seudullinen yhteistyö, kaventaa vastustamattomasti tämän alueen asukkaiden elämisen olosuhteita.

Aamulehti uutisoi 6.1.09 (A08), että "Lempäälän puhdistamoa ei laajenneta". Miksi Tampereen Vesi ei ole omissa suunnitelmissaan (koskien hajautettua mallia VE0+) ottanut huomioon, että Lempäälä ei voi laajentaa puhdistamoaan?

VASTAUS: Siksi kun Tampereen Vedelle 0+ -vaihtoehto on täysin teoreettinen.


Tampereen Vesi kehuu purkuputkesta tulevan veden puhtautta. Asiantuntijoiden mukaan Näsijärvi on kaikin puolin hyvä sisämaajärvi jätevesien purkuputkelle: syvä, laaja ja on Tammerkosken yläpuolella. Tämän lisäksi mahdolliset sosiaaliset ja ympäristölliset haitat kohtaavat tuottajansa.

JOHTOPÄÄTÖS: Pirkanmaan keskuspuhdistamo sijoitetaan Tampereen kaupungin alueelle ja purkuputki joko Näsijärveen tai Itämereen.

Kertokaa mahdollisimman pian Tampereen Vedelle tällainenkin potentiaalinen mahdollisuus!

Tuntemattomasta Sotilaasta tuttu huudahdus tulee väistämättä mieleen Pirkkalan asukkaana. Ollaanko Suomen pienimpiin - ja vanhimpiin - pitäjiin kuuluvaa Pirkkalaa jyräämässä pois kartalta? Rakennetaanko tänne lentokentän ja ohitustien lisäksi myös logistiikkakeskus, lentokentän 2-vaihe, oikorata – ja nyt esillä oleva Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamo? Muitakin isoja hankkeita on vilauteltu. Ja kaikki Pirkkalan maantieteellisen aseman tai seudullisen yhteistyön tai väistämättömän kehityksen nimissä! Kaavoitetaanko Pirkkala pala palalta pelkäksi infrastruktuuriksi? Uhrataanko Pirkkala kuntana muiden ja suurempien tarpeisiin?

Onko Pirkkala sen jälkeen pelkkää ”infraa”? Missä on se luonnostaan tunnettu Pirkkala ja sen vetovoima? Miten käy Pyhäjärven virkistyskäytön? Epäilemättä maakunnan järvet puhdistuvatkin, jos alueen jätteet johdetaan puhdistettaviksi Pirkkalaan ja puretaan jäämineen - katastrofitilanteessa puhdistamattomina - Pyhäjärveen! Mutta hyvästi silloin Pyhäjärven virkistyskäyttö! Hyvästi sininen ja puhdas vesi! Tosin jo koko viime kesänkin eteläisen Pyhäjärven vesi oli uimakelvotonta sinilevän takia! Pyhäjärvi oli jo silloin, toisin kuin julkisuudessa luonnehdittiin, kaukana ”varsin hyväkuntoisesta”! Mitä sitä enää enempää säästelemään!

Suurin hyöty Pirkkalaan rakennettavasta keskuspuhdistamosta koituisi tietenkin Tampereelle. Maallikon mieleen nousee väistämättä kysymys, eikö aiheuttajan kuuluisi ”lorotella omalle pihalleen”? Tampereella on metsiä Teiskossa ja iso ja syvävetinen Näsijärvi. Miksi puhdistamo pitäisi tuoda Pirkkalaan ja liittää matalavetiseen ja ennestään huonokuntoiseen Pyhäjärveen? Muinainen Pirkkala syntyi Pyhäjärven syliin. Uhrataanko nyt se syli?

Jaakko Pitkäsen kirjoituksessa (7.1)mainitaan purkuveden puhtaudesta. YVA-selostus s.85 valaisee asiaa näin:"Keskuspuhdistamon jätevesi saattaa alentaa kalojen käyttökelpoisuutta purkualueen läheisyydessä". Mitä tämä tarkoittaa? Ovatko kalat myrkyllisiä nautittavaksi? Tuleeko kalastuskieltoalue, ja kuinka laaja? Kalat uivat ja käyvät pyydyksiin, eikä pyytäjä tiedä, ovatko aterioineet saastutetulla alueella. Kertokaa viisaammat, täyttääkö moinen toiminta, siis likaisten purkuvesien päästö vesistöön ympäristörikoksen tunnusmerkit?

Adressin liikkeelelaskija on osunut naulan kantaan. Sadan miljoonan euron säästö on täysin mahdollista, kun valitsemme 0+vaihtoehdon. Lisäksi saamme pienempiriskisen ja luontoa säästävän vaihtoehdon ympäristöä pilaavan ja kalliin keskuspuhdistamon sijaan. Kysyin YVA esittelytilaisuuksissa, koska kustannukset 0+ vaihtoehdosta saadaan. Vastaus oli, että kun kysytään kuntien osallistumista hankkeeseen. Mielestäni se on aivan liian myöhään ja kuntien päättäjät ajautuvat päätökseen. Asiasta ei voida käydä keskusteluja faktojen perusteella.Minusta nyt pitäisi alkaa lobbaus Pirkanmaan kuntien päättäjille. Maakunnallisten puhdistamojen kunnostuskustannukset tulevaisuuden vaateet täyttävälle puhdistustasolle tulisi heti selvittää. Avainasemassa ovat päättäjät niissä kunnissa, joissa puhdistamot sijaitsevat. Tässä yhteydessä sevitettäisiin, mikä ekokatasrofi keskuspuhdistamo olisi Pyhäjärvelle tai Kulovedelle ja voiko laitoksen todella tehdä seutuyhteistyön nimissä.

Yhteistyöllä voimme pysäyttää hankkeen. Kun maakunnan väki myös ymmärtää parasta konsulttia rahaa näin pula-aikaan, niin hanke kaatuu ympäristökysymysten lisäksi myös kustannuksiin. On aivan selvää, että 0+ vaihtoehto tulee huomattavasti edullisemmaksi ja turvallisemmaksi kuin jättipuhdistamo. Uskon myös, että Tampereen kaupunki löytää hajautetusta vaihtoehdosta etuja, sillä raha ja hyvä ekologinen maine on myös heidän konsulttinsa.

Lempäälässä ei ilmeisesti otettu kantaa keskuspuhdistamon puolesta, vaikka todettiinkin, että heidän puhdistamonsa ei ole laajennettavissa. Siitä huolimatta kunnostustyöt aloitettaneen. Nyt olisikin tärkeää, että yhteistyötä maakunnan puhdistamojen välillä olisi niin, että ei ajauduttaisi siihen tilanteeseen, että kaikki maakunnan likavedet loroteltaisiin Tampereen puhdistan, jotta he eivät saisi sanotuksi, että ketkä nyt lorottavat meidän nurkkiin.

Ensinnäkin Mikko Leukulle (9.1.) ympäristörikoksesta. Enpä lähtisi edes mattoja pesemään Pyhäjärven rantavesissä.

Vielä vaarallisempaa kuin ”kansantuote” on arseeni. Tutkijat puhuvat ympäristömyrkystä. Vastuullisena toimijana ja päätöksentekijänä en leikkisi ko. myrkyllä. (AL 15.1.09, B18)

Aamulehti 12.1.09 (A07): "Uusi puhdistamo vaatisi pitkän jätetunnelin".
Jos uutisointi painottuu ”kansantuotteen” siirrossa esim. siirtotunneleihin, puhutaan marginaalissa näistä jäteasioista. Viemärit (ainakin 150 km) ja pumppuasemat toimintaympäristöineen pitkin Pirkanmaata ovat todella iso riesa. Oikea kysymys on:
miksi nykypuhdistamoiden saneeraus (VE0+) ei kelpaa pirkanmaalaisille?

Oletteko jo huomanneet, että Pirkanmaan liitto kertoo nettisivuillaan Tampereen Veden YVA-selostuksen puutteista. Tämä tuntuu lohdulliselta.

Seuraavat otteet löytyvät Pirkanmaan liiton lausuntoesityksestä YVA-selostukseen
(maakuntahallituksen esityslista 20.1.2009 4:s §):

"Tehty vaikutusten arviointi keskittyy kuitenkin Tampereen kaupunkiseudun alueelle, vaikka hankkeessa on tässä vaiheessa mukana 14 Pirkanmaan kuntaa."

"Erityisesti kalliopuhdistamovaihtoehtojen edellyttämien siirtoviemäreiden maankäytöllisiä ja taloudellisia vaikutuksia samoin kuin lietteenkäsittelyä
koskevia vertailuja tulisi arvioida laajemmin. Myös vaihtoehtojen välisiä eroja vesistövaikutuksien ja energiakulutuksen osalta olisi hyvä tarkentaa."

Mikäli haluatte tarkastella Pirkanmaan liiton päätöksentekoa tarkemmin, niin surffatkaapa oheiselle sivulle ja sieltä eteenpäin haluamaanne kohteeseen...

http://www.pirkanmaa.fi/esityslistat.html

Pirkanmaan liiton YVA-selostuksen lausuntoesityksessä pidetään yva-selvityksiä tärkeiltä osin puutteellisina. Mutta lausunto ei vaikuta kovin velvoittavalta. Sanamuodot ovat hyvin varovaisia: - - ” siirtoviemäreiden maankäytöllisiä ja taloudellisia vaikutuksia samoin kuin lietteenkäsittelyä koskevia vertailuja tulisi arvioida laajemmin. Myös vaihtoehtojen välisiä eroja vesistövaikutuksien ja energiakulutuksen osalta olisi hyvä tarkentaa."

”Tulisi” ja ”olisi”, kaksi verbin konditionaalimuotoa, joilla ilmaistaan toivetta/taivuttelua/suostuttelua tai kohteliasta pyyntöä; velvoittavuutta niillä ei ole. Liiton kantaa laimentaa vielä lisää ”olisi hyvä”-ilmaus. Miksi ei sanota varauksettomasti, että ” tulee arvioida laajemmin” ja ”pitää tarkentaa”, jos Pirkanmaan liitto on todella sillä kannalla…

On ihan yhtä turhaa toivoa, että olisi hyvä vähentää jätevesien määrää, jotta niiden puhdistamistarve vähenisi!

Hei kaikki vanhemmat!

Näin pienten lasten äidin näkökulmasta on todella vaikea ymmärtää sitä, että miksi kaikki mahdollinen pitää nykyään keskittää johonkin yhteen paikkaan. Hyvä esimerkki on kouluruoka, joka halutaan tarjoilla lapsillemme suoraan keskuskeittiön hellalta, kun koulun omasta keittiöstä tulisi pöytään paljon terveellisempi ja etenkin maukkaampi vaihtoehto. Ja sitten seuraavaksi tämä suurpuhdistamo...

Toki ymmärrän, että jätteet on jossain puhdistettava, mutta miksi nekin on tungettava johonkin suureen laitokseen? Keskuspuhdistamon pistekuormitus tulee olemaan puhdistusprosessin jälkeenkin liian suuri kuorma Pyhäjärvelle ja sen eliöstölle....niin ja sitä kautta lastemme hyvinvoinnille. Voitaisiinko siis tehdä kerrankin jotain PIENTÄ ja tyytyä pienten puhdistamojen saneeraukseen ja käyttää sadan miljoonan euron säästöt lastemme hyväksi. Hehän täällä asuvat meidän jälkeemme kaikkien suurpuhdistamojen ja laitosten keskellä!

Näin vain maalaisjärjellä ajatellen..

Anne Marttila (20.1.09), maalaisjärjen käyttö ei ole ollenkaan pahitteeksi.

Keskittämiselläkin on rajansa. Voidaan puhua myös hajakeskittämisestä.
"Pieni on kaunista" sopii kaikkiin laitoksiin. Keskittäminen ei nykyaikana
enää ole trendikästä, vaikka Tampereen Veden toimitusjohtaja niin väittää.
Usein kustannussyistä keskitetään, mutta useimmiten säästöjä ei saada,
päinvastoin. Kysymys kuuluukin, mitä aitoa hyötyä keskittämisestä on?

”Konsultti toimittaa aina sitä, mitä asiakas tilaa.” Kun tilaaja saa päähänsä,
että jotain trendikästä pitää saada, niin sitten suunnitellaan sellaista.
Samalla on hyvä muistaa, että konsulttitoiminta on liiketoimintaa.
Odotan vain sitä Tampereen kaupungin konsulttia, joka laskee, että
Pirkkalan kunnantoimisto kannattaa keskittää Tampereelle Keskustorin reunaan.

Kyllä tuntuu pahalta, kun lapsenlapset pääsevät Pirkkalan mummolaan vain sillä ehdolla, etteivät isovanhemmat päästä heitä uimaan leväiseen Pyhäjärveen! Mitä sukupolvemme on tehnyt ympäristöllemme! 0+ -vaihtoehto olisi suora sijoitus ympäristöön ja lasten tulevaisuuteen.

Anne Marttilan ja Kaija Ojalan huoli Pyhäjärven saastumisesta on aiheellinen. Keskuspuhdistamohanke kulkee kehityksen jäljessä. Suuri vaara sisältyy jo aikaan, kun mahdollista keskuspuhdistamoa suunnitellaan ja rakennetaan. Tämä merkitsisi typpi- ja fosforikuormituksen lisääntymistä odotettaessa valmistuessaan vanhanaikaista jättipuhdistamoa. Kunnat tuskin olisivat halukkaita investoimaan puhdistamoihinsa muuta kuin välttämättömimmän. Pokkeuslupia haettaisiin jatkaa puutteellista puhdistusta laitoksilla odotellen uutta suurpuhdistamoa. Lisäksi Tampereen nykyisiin puhdistamoihin ohjattaisiin lisää kuormitusta, kuten Lempääläkin kaavailee. Kun laitos olisi valmis, yhden purkuputken pistekuormitus saastuttaisi Pyhäjärveä lisää. Ravinnekuorman lisäksi tulisivat myrkyt kuten arseeni, kemikaalijäämät, hormonit, taudinaiheuttajat yms pienhiukkaset, jotka ravinteiden lisäksi olisivat aiheuttamassa mahdollista ekokatasrofia.

Lapsia tuskin voisi päästää veteen ja kalastus syöntitarkoituksiin tulisi mahdottomaksi. Hormonien seurauksena kalojen luontainen lisääntyminen häiriintyisi ja tuskin istutuksia kannattaisi tehdä saastuneeseen veteen. Mikä pahinta, uusien keksintöjen hyödyntäminen hajautetuissa käytössäolevissa puhdistamoissa jäisi toteuttamatta ja järvi pelastamatta. Me vaarit ja muorit voisimme vain kertoa lastenlapsille ajasta, jolloin soutelimme ja uimme kirkkaassa Pyhäjärvessä, ja illan hämyssä kuulimme satakielen laulavan rantalehdossa.

Nokian Uutiset (2.2.09): Ilkka Kotiranta ottaa esille suurpuhdistamon työllistämisvaikutuksen. Arvattavaa oli, että siitäkin aletaan keskustella. Keskuspuhdistamohanke on niin suuri, että sen urakointi tulee tehdä EU-laajuisena kilpailuttamisena, jolloin hyvin todennäköistä on, että rakentajat tulevat itä-Euroopan maista tai Baltiasta. Sen sijaan pienpuhdistamoiden saneeraukset ovat niin pieniä kohteita, ettei niitä tarvinne kilpailuttaa eivätkä ne muutoinkaan pieninä kohteina kiinnosta ulkomaisia yrittäjiä. Ison hankkeen ajoitus menee joka tapauksessa nykyisen laman jälkeiselle ajalle. Sen sijaan pienpuhdistamoiden saneeraukset voitaisiin aloittaa nopeallakin aikataululla, jolloin työllistämisvaikutus tulisi nykyiseen tarpeeseen ja
mikä parasta Kokemäenjoen vesistö pysyisi puhtaana.

TAMPERE EI HALUA NOUDATTAA LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON LUPAEHTOJA Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoiden kohdalla eikä saneeraa puhdistamoja, vaan valittaa lupaehdoista. Tampereen Veden valitukset on hylätty Vaasan hallinto-oikeudessa (päätöksen antopäivä 4.2.09). Mitä tapahtuu Pyhäjärvelle, kun jätevettä, joka ei täytä lupaehtoja, puretaan ko. järveen? Tampereen suhtautuminen vesiensuojeluun on erittäin paheksuttavaa.

Tampereen Vesi päätti 18.2.2009 jatkaa valitusprosessia Korkeimpaan hallinto-oikeuteen eli Tampere ei tyydy Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen. Olin yhteydessä asiasta nokialaisten kanssa. Kun KHO hylkää Tampereen Veden valituksen, niin lopputulos on se, että Raholan ja Viinikanlahden puhdistamot on nykyaikaistettava kovalla kiireellä todennäköisesti alkavan nousukauden kynnyksellä, jolloin hankkeen kustannusvaikutukset tulevat olemaan paljon suuremmat verrattuna siihen, jos uudistaminen tehtäisiin nyt. Jos valitusprosessia päätetään jatkaa, niin Pyhäjärvi ja sen alapuoliset vesistöt saavat saastua edelleen päätöstä odotellessa, lamanaikainen työllistämisvaikutus menetetään ja kokonaiskustannukset välillisine vaikutuksineen kasvavat huimasti.
_

Keskuspuhdistamohanke tuomassa rauhan maahan (Nokian Uutiset, pääkirjoitus 4.3.09)
”Pirkanmaan keskuspuhdistamon sijoittaminen Nokialla näyttää saavan vesiperän.”
Nokia hylkäämässä keskuspuhdistamon (Nokian Uutiset 4.3.09)
”Nokian kaupunki pitää riskinä Pirkanmaalle suunnitellun keskusjätevedenpuhdistamon rakentamista.”
Nupista vedettävää yhteistyötä (Aamulehti, pääkirjoitus 28.2.09)
”Olipa puhdistamo suuri tai pieni, sinne pitää ensiksi johtaa Tampereen seudun kuntien suhteet kirkastettaviksi.”
”Syyskuussa 2007 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto määräsi molemmat puhdistamot nykyaikaistettaviksi, Rahola vuoteen 2011 ja Viinikanlahti vuoteen 2013. Tuota määräystä vastaan Tampere nyt sätkii vetoamalla korkeissa oikeusasteissa siihen, että vuonna 2020 Pirkkala tai Nokia on jo painostettu ottamaan suurpuhdistamo alueelleen. Menetelmä tuoksahtaa ikävästi, kuin Rahola kesäpäivinä.”
Suurpuhdistamo sai vastustajilta uuden paikan (Aamulehti 21.2.09)
Tampereen Rahola. ”Keskuspuhdistamoa vastustavat nokialaiset ja pirkkalalaiset ovat jättäneet myös yhteisen kansalaisnäkökulmaksi nimeämänsä kannanoton Tampereen ja Pirkkalan valtuutetuille sekä Tampereen Vedelle.”
”Hankkeen vastustajien yhteisen kannanoton taustalla on Tampereen Veden valitus Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen alkukuusta, koska keskuspuhdistamo on vasta suunnitteilla. Tampereen Vesi saattaa nyt viedä asian Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.”
Suurpuhdistamoa vastaan kerätään nimiä netissä (YLE Tampereen radio 18.2.09)
”Uuden keskusjätevedenpuhdistamon vastustajat epäilevät, että suurella osalla Tampereen valtuutetuista on puutteelliset tiedot suurpuhdistamosta.”

Tampereen Veden ajaman keskuspuhdistamohankkeen vastustajat Nokialla (Pro Nokian vedet, pronokianvedet@suomi24.fi) ja Pirkkalassa (Pirkkalan luonnon puolesta) ovat yhdistäneet voimansa kokoontumalla, vaihtamalla tietoa ja sopimalla yhteistyöstä. Yhteistyö on organisoitu "Kokemäenjoen vesistön puolesta" -nimikkeen alle. Keskinäinen tiedonvaihto on vahvistanut käsityksiä mahdollisen keskuspuhdistamon taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Hankkeen aiheuttamat haitat ovat edelleen selvästi tavoiteltuja hyötyjä suuremmat. Yhteistyöelimen valmistelemat laskelmat osoittavat entistä selkeämmin keskuspuhdistamon taloudellisen järjettömyyden, ja ympäristön kannalta hankkeesta on osoitettavissa pelkästään vakavia seuraamuksia. Vastustajat jatkavat samalla linjalla ja jakavat tietoa Pirkanmaalle. Toiminnastaan he antavat yhteistyössä seuraavan julkilausuman:

Nykyisen ympäristö- ja taloustiedon perusteella vastustamme Pirkanmaan keskuspuhdistamon rakentamista ja kannatamme nykyisten puhdistamojen saneerausta ja osittaista yhdistämistä eli ns. 0+ -vaihtoehtoa.


Nokialla ja Pirkkalassa
29.3.2009


Kokemäenjoen vesistön puolesta


Esa Alanne, Nokia
Aulis Hietaniemi, Nokia
Kaija Ojala, Pirkkala
Matti Pirhonen, Pirkkala
Jaakko Pitkänen, Pirkkala
Jukka Pulakka, Nokia
Risto Rasinen, Pirkkala
Janne Roihu, Pirkkala
Kirsti Sala-Kallio, Nokia
Risto Solja, Pirkkala

Nokialainen Nokian Uutiset on nostanut esille uutisoinnissaan tänään
6.5.09 Pirkkalan nykyisen pormestarin ja entisen kunnanjohtajan.
Asetelma on TODELLA MIELENKIINTONEN. Tässä on muutama lainaus lehdestä.

NU s. 2 Lukijalta
Vaihekaava on vaiheessa
"Kaavoitukselle on pantu käsijarru päälle ja odotellaan kuntien ratkaisua.
On hyvin mahdollista, että kaavoitustyö tulee tarpeettomaksi
keskuspuhdistamohankkeen rauetessa taloudellisiin tosiasioihin."
Leo Lähde (VIHR), Edellisen maakuntavaltuuston jäsen

NU s. 5 Uutisosasto, LYHYESTI
Suurpuhdistamo seilaa vastatuulessa
"Sekä Rahikkalan (Nokian kaupunginjohtaja) että Pirkkalan pormestarin
Antero Saksalan viesti oli sama:
- Selvää on, ettei kummankaan kunnan valtuustossa synny myönteistä päätöstä
suurpuhdistamon rakentamiseksi. Tilanne näyttää vahvasti siltä, Rahikkala
kertoo."

NU s. 18 Lukijalta
Uudet tuulet puhaltavat
"Olisiko (Pirkkalan ent. kunnanjohtajan) kuitenkin viisaampaa ollut niellä
kalkki vain ihan rauhassa? Onhan keskuspuhdistamohanke räikein esimerkki
isoimman ehdoilla tehtävästä "seudullisesta hankkeesta", joka
vie uskottavuutta ja luo luottamuspulaa hyviltäkin hankkeilta."
Jukka Pulakka

Jukka Pulakka (VIHR) on uuden maakuntavaltuuston jäsen.

NÄIN MAAILMA MUUTTUU ... MEILLÄ KANSALAISILLA ON VIELÄ TOIVOA!

Maaliskuussa varmistui” Kokemäenjoen vesistön puolesta” kansanliikkeessä laskelmamme koskien 0+ -vaihtoehdon rakennuskustannuksia. Useista puhdistamoista on korjaus- ja mahdolliset laajennuskustannukset selvillä kuten Lempäälästä, Nokialta, Orivedeltä ja Tampereelta. Osaan puhdistamoista liittyy laajempi jätevesiyhteistyö. Valkeakosken ja Akaan puhdistamoille voidaan muodostaa karkea arvio suhteuttamalla muiden puhdistamojen tietoa. Lisäksi olemme tehneet kustannusarvion UV-desinfioimislaitteista ja muista lisäkuluista sekä arvion pienpuhdistamoista. 0+ -kustannusarvio on näiden perusteella kertainvestointina noin 100 miljoonaa euroa. Keskuspuhdistamon rakennuskustannusarvio on siitä puuttuvat maakunnalliset siirtoviemärit mukaanlukien yli 300 miljoonaa euroa. Näin ollen 0+ -kustannus olisi noin 200 miljoonaa vähemmän kuin keskuspuhdistamon kustannusarvio.

Myös Tampereen vesi on julkaissut tietoa vaihtoehtojen kustannuksista, mutta ne on laskettu kolmenkymmenen vuoden elinkaarelle. Mielestämme oikea tarkastelutapa on kertainvestointi. On turha tarjota epätarkkaa informaatiota, koska tällaiset ennusteet eivät voi pitää paikkaansa. Joka tapauksessa Tampereen veden elinkaarilaskelma osoittaa 0+ -kustannukset silti yli 160 miljoonaa edullisemmaksi kuin keskuspuhdistamo.. Meidän laskelmamme perustuu tämän päivän todellisiin hintoihin ja pääosin toteuttamista vailla oleviin suunitelmiin. Jokaisen kunnan, jossa on puhdistamo, pitäisi selvittää oman laitoksensa kustannukset. Vain siten saadaan luotettavaa tietoa päätöksiä varten.

Kuntien tämänhetkinen talouden ahdinko ei puolla keskuspuhdistamon rakentamista. Keskuspuhdistamohankkeesta irtautunee kuntia pois. Näin keskuspuhdistamon kustannukset lankeaisivat vähenevälle joukolle kuntia. Onko Pirkanmaalla varaa hukata rahaa mahdollisesti yli 200 miljoonaa euroa valitsemalla vielä riskialtiimpi ja Pyhäjärven ja alapuolisen vesistön saastuttava vaihtoehto? Lisäksi 0+ -investointeja ollaan jo aloittamassa, koska lupaehdot monessa puhdistamossa menevät umpeen. Silloin investoinnit aiheuttaisivat kymmenien miljoonien lisälaskun.

PIRKANMAAN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO) KESKEYTTÄMINEN


MKH 9.6.2009 Ma. maakuntakaavoitusjohtaja Harstila:
Maakuntavaltuusto päätti 18.11.2008 käynnistää maankäyttö- ja rakennuslain (25 ja 27 §) mukaisen Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaavan laatimisprosessin. Päätöksen mukaan kaava laaditaan keskusjätevedenpuhdistamoa tai 0+ vaihto-ehtoa ja näihin liittyviä uusia jätevesihuollon runkovesilinjoja, vaihtoehtoisia purkulinjoja vesistöihin sekä mahdollista lietteen käsittelyä koskevana vaihe-maakuntakaavana. Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava käsittää keskuspuhdis-tamon edellyttämän alueen runko- ja purkulinjoineen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukainen ensimmäinen viranomaisneu-vottelu pidettiin 17.2.2009.

Maakuntajajohtaja Niemi:
Keskuspuhdistamon yleissuunnitteluvaiheessa on ollut mukana 14 kuntaa: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy.

Tampereen Veden johdolla on tutkittu keskusjätevedenpuhdistamon sijoitus-paikkavaihtoehtoja. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (1994/468) mukaisessa prosessissa on tutkittu kahta varsinaista hankevaihtoeh-toa (VE 1: sijoitus Pirkkalaan ja VE 2: sijoitus Nokialle). Lisäksi on tarkasteltu nk. 0+ -vaihtoehtoa, jossa nykyisten puhdistamoiden toimintaa tehostetaan (seudulla kuusi suurempaa ja kahdeksan pienempää puhdistamoa). Arvioita-vaan hankekokonaisuuteen sisältyy myös lietteen käsittely.

Pirkanmaan keskuspuhdistamo on maakunnallisesti merkittävä hanke, joka edellyttää maakuntakaavaa.

Keskuspuhdistamoa suunnittelevat kunnat ovat käynnistäneet keskustelun hank-keen toteuttamisedellytyksistä ja sijoituspaikasta ja asettaneet tätä varten työryh-män. Kaavatyötä ei ole mahdollista jatkaa, ennen kuin ko. kunnat ovat määrittä-neet kantansa hankkeen toteuttamiseen sekä sen sijoituspaikkaan. Tästä syystä Pirkanmaan 3. vaihemaakuntatyö on toistaiseksi keskeytettävä.

Päätösehdotus. Maakuntajohtaja Niemi:

Maakuntahallitus päättää

keskeyttää Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaavan laatimisprosessin, kunnes hankkeen toteuttamisedellytykset, kuntien sitoutuminen hankkeeseen ja sen si-joituspaikka ovat varmistuneet.

Päätös.

Lisätietoja: Ma. maakuntakaavoitusjohtaja Pekka Harstila, p. 03 248 1230
pekka.harstila@pirkanmaa.fi