Ei kaavaa Tanhukaareen!

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista Ei kaavaa Tanhukaareen!.

Juhani Starczewski
Adressin tekijä

#1 Aikatauluja:

20.04.2009 23:43

Kaavoittaja:

Kaavaa valmistellaan ehdotusvaiheen käsittelyä varten kaupunkirakennelautakuntaan ja kaupunginhallitukseen.
Jos kaikki etenee ok, niin kaava on kaupunkirakennelautakunnassa 21.4
http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2009/21041630.1/frmtxt147.htm
ja hallituksessa 4.5.

Kaupunginhallitus asettanee kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville ja nähtävillä olo asettunee toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Yleisötilaisuus olisi tarkoitus pitää nähtävilläolon aikana. Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta ja yleisötilaisuudesta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavan internetsivuilla.

Luonnosvaiheen runsaasta palautteesta johtuen uskon, että myös ehdotusvaiheessa kaavasta saadaan paljon palautetta. Tästä syystä kaavaan hyväksymiskäsittelyjen aikataulusta en vielä pysty sanomaan mitään. Kaavan etenemistä kannattaa seurata kaavan internetsivuilta. Edellä esittämäni aikataulut ovat alustavia arvioita.
Juhani Starczewski
Adressin tekijä

#2 http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2009/21041630.1/frmtxt147.htm

20.04.2009 23:47

Dnro 0/00



147 Asemakaavan laajennus 23. kaupunginosaan sekä asemakaavan muutos 23. kaupunginosan katu- ja virkistysalueelle sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä (Tanhukaari)



Aikaisemmat Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.12.2007/381

käsittelyt

Asian valmistelija Mauri Hähkiöniemi, puh. 625 087



Asemakaavan alue sijaitsee Jyväsjärven eteläpuolella, Kuokkalan kaupunginosassa. Asemakaavalla luodaan uusi asuinaluekokonaisuus, joka mahdollistaa monipuolista täydennysrakentamista lähelle Jyväskylän keskusta-aluetta. Asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Asemakaavan laatiminen on kaavoitusohjelmassa 2008–2010.



Suunnittelun kohteena oleva alue on kokonaisuudessaan Jyväskylän kaupungin omistuksessa.



Seutukaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Oikeusvaikutteisessa Kekkola-Kylmänoro osayleiskaavassa alue on pääosin virkistysaluetta (V). Osayleiskaavassa on osoitettu alueen pohjoisosaan Survontien varteen 4 kerros- ja rivitalotonttia (AK/AKR). Rakennusoikeutta on osoitettu tonteille yhteensä 4700 kerrosalaneliömetriä. Oikeusvaikutuksettomassa täydennysrakentamisen osayleiskaavassa suunnittelualueen keskiosaan on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) Kekkola-Kylmänoron osayleiskaavan rakentamattomien kerrostalokortteleiden jatkoksi. Täydennysrakentamisen osayleiskaavan yhteydessä pientaloalueelle tehdyssä maankäyttöhahmotelmassa rakennusoikeutta on osoitettu 7500 kerrosalaneliömetriä.



Suunnittelualue on suurimmalta osin asemakaavoittamatonta aluetta. Alueella voimassa olevassa kahdessa asemakaavassa alue on lähivirkistysaluetta (VL). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 16 hehtaaria.



Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakentamatonta metsäistä aluetta. Suunnittelualueella on tehty kuluneen kesän aikana liito-oravaselvitys ja tarkennettu aiemmin laadittua luontoselvitystä. Alueen länsiosasta on löytynyt merkkejä liito-oravista. Alueen länsiosassa on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeätä lehto-aluetta. Alueen moninaiset luontoarvot sekä haastavat maastonmuodot ovat asettaneet suunnittelulle tarkkoja reunaehtoja.



Asemakaavaluonnoksessa on esitetty alueelle pienkerrostalo ja pientalorakentamista. Alueesta tulee muodostumaan 150–200 asukkaan asuinalue. Asemakaavan yhteenlaskettu rakennusoikeus on 11 350 kerrosalaneliömetriä.



Suunnittelualue koostuu kahdesta keskenään erilaisesta kokonaisuudesta. Alueen sisääntulon yhteyteen Survontien varteen tulevat kaksi kerroksiset pienkerrostalot ovat valkoisia kivitaloja. Ylemmäksi Tanhukaaren alueella noustessa rakentaminen muuttuu kivestä puuhun ja valkoisesta värikkääseen. Tanhukaaren varteen tulevien kaksi kerroksisten pienkerrostalojen tienpuoleiset päädyt ovat osittain kiviainesta, muutoin rakennukset ovat kauttaaltaan puuta. Alueen keskelle jäävät kytketyt yksi–kaksi kerroksiset pientalot ovat kokonaisuudessaan puuta. Pientalojen ja pienkerrostalojen julkisivujen väritys on kaavassa märitelty niin, että vierekkäisten rakennusten tulee olla keskenään eri värisävyä. Rakennukset tulee istuttaa oleviin maastonmuotoihin ja kaikki tontit tulee aidata. Alueesta tulee muodostumaan matala ja tiivis värikylläinen leikittely, jossa rakentamisen volyymi on sopusoinnussa ympäröivän arvokkaan luonnon kanssa.



Asemakaavalla alueelle jää runsaasti virkistysaluetta (13 hehtaaria). Rakentaminen on sijoitettu alueelle niin, että kaikki tärkeiksi arvioidut luonto-arvot säilyvät ja viheralueiden jatkuvuus ja yhtenäisyys säilyy hyvänä. Kaavassa tontit on määrätty aidattavaksi, joka osaltaan estää luonnon kulumisen tonttien lähiympäristössä. Virkistysalueella kulkee kattava reittiverkosto ja muutoinkin lähialueen kevyenliikenteen verkosto on kattava.



Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. Alustavan tarkastelun perusteella kaavalla tulee olemaan vaikutuksia luontoon (kasvillisuus ja eläimistö), maisemaan ja kaupunkikuvaan, virkistysalueisiin ja –yhteyksiin, yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen sekä myös sosiaalisiin oloihin.



Asemakaavan vireille tulosta on tiedotettu Jyväskylän tiedotuslehdessä 5.12.2007.



Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.



Oheisliitteet: (jakelu jäsenet)

- osallistumis- ja arviointisuunnitelma

- ote ajantasa-asemakaavasta

- asemakaavaluonnos, pienennös

- havainnekuva



Kaupunginarkkitehti Halisen ehdotus



Lautakunta hyväksyy asemakaavaluonnoksen asetettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n sekä –asetuksen 30 §:n määräysten mukaisesti nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.



Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.



--------

Kauprakltk



Asian valmistelija Mauri Hähkiöniemi, puh. 040 771 5452



Asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos oli maankäyttö- ja rakennuslain 62§:n sekä –asetuksen 30§:n määräysten mukaisesti nähtävillä 8.1.–25.1.2008 välisen ajan. Nähtävilläolosta tiedotettiin Keskisuomalaisessa sekä osallisille lähetetyillä kirjeillä. Kaavaluonnoksesta saatiin nähtävilläolon aikana 1 lausunto ja 6 huomautusta. Lausunnon antoi katu- ja puisto-osasto. Huomautuksen antoivat Kuokkalan Asukkaat ry., Esko Kangaskoski, Juhani, Terttu, Hanna ja Saara Starczewski, Matti Louhi ja Tuula Jensen, 17 Takkapolun ja Muurarintien asukasta sekä 177 Tikan ja Kekkolan alueen asukasta.



Keski-Suomen ympäristökeskus, JE-Siirto Oy ja Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta ilmoitti, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavan laajennus- ja muutosluonnokseen.



Kaavaluonnoksesta annetuissa palautteissa tuotiin esille mm. seuraavaa:

- Uuden kunnan muodostumisen myötä on runsaasti uutta raakamaata kaavoitettavaksi. Tällöin Tanhukaaren alueen kaltaiset luonto- ja virkistysarvoiltaan merkittävät alueet voidaan jättää kaavoittamatta ja rakentamatta.

- Tanhukaaren rakentaminen pirstoisi viheralueen ja tuhoaisi sen virkistyskäyttöarvon sekä muuttaisi alueen luonteen täysin. Tanhukaaren alue sopii rakentamista paremmin väkirikkaan Kuokkalan lähivirkistysalueeksi ja koko Jyvässeudun virkistysalueeksi.

- On varsin oletettavaa, että kaava toteutuessaan tuhoaa suurimman osan suojelluiksi ajatelluista alueista. Alueen moninaiset luontoarvot ovat suuremmat kuin tarve kaavoittaa ja rakentaa Tanhukaaren alueelle. Virkistysalueen ominaispiirteet voidaan huomioida vain jättämällä se kokonaan kaavoittamatta ja rakentamatta.

- Kaavan toteutuessa on tärkeätä huolehtia siitä, että tulevat väylät ohjataan niin, etteivät ne aiheuta häiriötä ja haittaa lähitonttien asukkaille.

- Tanhukaaren alueen suunnitelma osoittaa täyttä piittaamattomuutta alueeseen rajoittuvien asukkaiden viihtyisyydestä ja laskee heidän omistamiensa kiinteistöjen arvoa.

- Asuntomessualue on valtakunnallisesti edustava esimerkki oman aikansa rakentamisesta ja se ja sen välitön ympäristö tulee suojata lisärakentamiselta alueen luonteen ja merkittävyyden säilyttämiseksi.

- Tanhukaaren alue tulisi joko säilyttää miltei luonnontilaisena tai sisällyttää kokonaisuudessaan valmisteltavaan viherosayleiskaavaan.

- Tanhukaaren alueen kaavoitusta huomautuksista huolimatta jatkettaessa tulee rakentamisen olla vain pientalo – pienkerrostalotyyppistä rakentamista ja lisääntyvälle asutukselle tulee varata puistoalueiden lisäksi pysyviä vapaa-ajanvieton tiloja ja alueita monipuoliseen harrastustoimintaan. Tämän rakentamishankkeen jälkeen ei Kuokkalan virkistysalueista saa ottaa alueita asuinrakentamiseen.



Asemakaavan laajennus- ja muutosluonnoksesta annetuista palautteista ja niihin laadituista vastineista on laadittu yhteenveto, joka on asian oheisliitteenä. Alkuperäiset huomautukset ovat nähtävillä lautakunnassa.



Asemakaavan laajennus ja muutos eheyttää yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa tehokasta täydennysrakentamista rakennetun infrastruktuurin äärelle lähelle keskusta-aluetta. Tanhukaaren alue tarjoaa viihtyisän, omaleimaisen ja urbaanin asuinympäristön noin 150–200 asukkaalle laajojen virkistysalueiden ja monimuotoisen sekä arvokkaan luonnonympäristön läheisyydestä. Asemakaavassa osoitettu rakentaminen on erityisen tiivistä ja alueen pohjoisosan kerrostalorakentamista lukuun ottamatta pienimittakaavaista.



Asemakaavan toteuttaminen syö nykyistä 16,4 hehtaarin virkistysaluetta noin 3,2 hehtaaria. Kokonaisuudessaan kaava-alueella ja sen välittömässä ympäristössä on yhtenäistä virkistysaluetta yhteensä noin 29 hehtaaria. Asemaakaava turvaa Tanhukaaren alueella olevat luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaat alueet kaavamerkinnällä VL/s. Asemakaavan laadinnassa on kunnioitettu alueen moninaisia luontoarvoja ja hyödynnetty alueen täydennysrakentamisen kannalta erinomaista sijaintia yhdyskuntarakenteessa. Tanhukaaren alueen toteuttaminen edistää osaltaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä eheyttämällä yhdyskuntarakennetta tukeutumalla olevaan kaupunki- ja palvelurakenteeseen.



Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotusta on korjattu luonnosvaiheen jälkeen seuraavasti:

- Asemakaavasta poistettiin kolme pienkerrostalotonttia (AKR) Tanhukaaren eteläosasta, jolloin saatiin väljennettyä tiivistä aluerakennetta ja vähennettyä lähialueen asukkaiden mielestä liian lähelle tulevan rakentamisen määrää.

- Asemakaavassa korvattiin Tanhukaaren pohjoisosan kolme pienkerrostalotonttia (AKR) kolmella kerrostalotontilla (AK). Muutoksen ansiosta Tanhukaaren alue saa voimakkaamman ja lähiympäristöön paremmin sopivan aloituksen. Kerrostalokortteleiden myötä alueen tehokkuutta saatiin nostettua ja siten lisättyä kaavan toteuttamisen taloudellisuutta.

- Luonnosvaiheesta asemakaavan asuinrakentamisen määrä nousi yhteensä 300 kerrosalaneliömetriä kaava-alueen pohjoisosaan osoitettujen kerrostalotonttien vuoksi. Asemakaavaehdotuksen kokonaisrakennusoikeus on 11350 kem2.

- Asemakaavan korttelirakennetta muutettiin Tanhukaaren kadun eteläkaarteessa niin, että kahden virkistysaluekatkon sijasta pienkerrostalokorttelia jakaa vain yksi virkistysaluekatko. Korttelirakenteen muutoksella mahdollistetaan kevyenliikenteen kulun ohjautuminen Tanhukaaren alueelta suoraan etelän suuntaan, eikä Takkapolun ja Muurarintien varren asutuksen läheisille virkistysalueille.

- Tanhukaaren katualueen linjausta on muutettu niin, että kadunvarsipysäköinnin toteuttaminen on mahdollista. Aiemmassa asemakaavassa osoitettu Tanhukaaren kadunpätkän katualue otettiin mukaan asemakaavaan.

- Asemakaavan määräyksiä on täsmennetty etenkin rakennusten julkisivujen, kattojen ja maaston käsittelyn osalta.



Asemakaavan yhteydessä on kaava-alueelle laadittu rakentamistapaohjeet, joissa on käyty tarkemmin lävitse kunkin korttelialueen rakentamisen ja viheralueiden suunnitteluperiaatteet.



Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus pidetään julkisesti nähtävänä 30 päivää ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Julkisen nähtävilläolon aikana kaavaehdotusta on tarkoitus esitellä yleisötilaisuudessa. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.



Selostus liitteineen, alkuperäiset luonnosvaiheen palautteet sekä tonttijakokartat ovat nähtävillä lautakunnassa.



Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/502



Oheisliitteet: (jakelu jäsenet)

- asemakaavaselostus

- osallistumis- ja arviointisuunnitelma

- ote ajantasa-asemakaavasta

- asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus, pienennös

- yhteenveto luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saadusta palautteesta ja vastineet niihin

- rakentamistapaohjeet

- havainnekuvat

Apulaiskaupunginjohtaja Koiviston ehdotus


Lautakunta hyväksyy asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen ja sen yhteydessä sitovan tonttijaon sekä lähettää ne kaupunginhallituksen käsittelyyn.


Juhani Starczewski
Adressin tekijä

#3 Kaupunkirakennelautakunta:

21.04.2009 23:23

Lautakunta hyväksyi tänään - tiistaina 21.4.2009 - kaavan yksimielisesti. : (
http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2009/21041630.1/frmtxt147.htm
Juhani Starczewski
Adressin tekijä

#4 Keskisuomalainen 22.4.2009 sivu 6:

22.04.2009 22:28

KYLMÄNOROON KAVOITETAAN ASUNTOJA 150-200 ASUKKAALLE

Tanhukaaresta tehdään tiivis ja väreillä leikkivä alue.

Jyväskylä
Eeva Salminen

Kuokkalan Kylmänorosa sijaitsevan Tanhukaaren uudelle asuinalueelle nousee pienkerrostaloja ja pientaloja. Asuntoja tulee 150-200 uudelle asukkaalle.
Kaava-alueen pinta-ala on noin 16,4 hehtaaria, josta valtaosa, 13 hehtaaria, jää virkistysalueeksi.
Kaavoitusta vastaan on internetissä kaupunginvaltuutettu Juhani Starczewski (kd.) liikkeelle laittama adressi. Adressin allekirjoittajat haluavat säilyttää koko luonnonvaraisen alueen kaupunkilaisten virkistysalueena.
Tanhukaaresta tulee käytännössä pelkkä asuinalue, joka tukeutuu Kuokkalan palveluihin.
Alueen sisääntulon yhteyteen Survontien varteen tulevat kaksikerroksiset pienkerrostalot ovat valkoisia kivitaloja. Ylemmäksi Tanhukaaren alueella noustessa rakentaminen muuttuu kivestä puuhun ja valkoisesta värikkääseen.
Alueen keskelle jäävät kytketyt pientalot ovat kokonaisuudessaan puuta. Alueesta tulee matala ja tiivis värikylläinen leikittely, jossa rakentaminen on sopusoinnussa ympäröivän, arvokkaan luonnon kanssa.
Luontoselvityksissä alueelta on löytynyt uhanalaisen pikkutikan reviiri sekä merkkejä liito-oravasta. Kaavassa tontit on määrätty aidattavaksi, joka osaltaan estää luonnon kulumisen tonttien lähiympäristössä.
Tanhukaaren eteläpuolella olevalle viheralueelle on asemakaavassa leikkipuistovaraus, mutta se ei ole viherpalveluohjelmassa. Lähin leikkipuisto, Yrttisuon perhepuisto on 450 metrin päässä. Tanhukaarelta on hyvä kevyen liikenteen yhteys puistoon.
Juhani Starczewski
Adressin tekijä

#5 Keskisuomalaisen keskustelupalstalta:

24.04.2009 00:27

Eräs kirjoittaa siellä: "Juhani asuu aivan siinä vieressä."
http://www.ksml.fi/mielipide/keskustelu/ei-kaavaa-tanhukaareen/422510?postingId=422537

Juhanin tarkennus!

Olen asunut kyseisen alueen läheisyydessä jo vuodesta 1985, joten tunnen seudun hyvin...
Kotoani ei ole näköyhteyttä kaavoitusalueseen, joten en ihan vieressä asu, olisiko puolisen kilometriä.

Alueen asutus on kasvanut 24 vuoden aikana valtavasti, enkä ole aikaisemmin vastustanut kaavoitusta ja kasvua alueella, mutta nyt kaavoitetaan todella hienoon luonnontilaiseen alueeseen pitkä ja kummallinen alue, joka toteutuessaan turmelee suhteettoman paljon läheistäkin aluetta, kun se tunkeutuu pitkälle metsään.

Oletko käynyt alueella, jos olet, niin varmaan olet kanssani samaa mieltä ja jos et ole käynyt, niin käypä siellä, niin silmäsi aukeavat!

Rakentamiseen sopivaa aluetta ja tilaa kyllä nyt löytyy uuden Jyväskylän alueelta, joten säästetään tällaiset vielä jäljellä olevat luonnontilaiset arvokkaat alueet.
Juhani Starczewski
Adressin tekijä

#6 Jyväskylän kaupunkilehti ke 22.4.2009

26.04.2009 15:12

NETTIADRESSILLA STOPPI TANHUKAAREN KAAVALLE

JAANA LARSSON

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta käsitteli eilen Tanhukaaren asemakaavaa.
Kristillisdemokraattinen kaupunginvaltuutettu Juhani Starczewski vaatii nettiadressissaan Tanhukaaren säilyttämistä kokonaan virkistyskäytössä.
Alueelle suunnitellaan 200 asukkaan pien- ja kerrostaloaluetta.
Nettiadressissaan Starczewski esittää, että aluetta käyttävät päivittäin lähialueen asukkaat.
Alueen länsiosassa on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeätä lehtoaluetta, sanotaan addressin nettisivuilla.
- - Jyväskylässä maapula on johtanut sellaisten alueiden saavoittamiseen ja rakentamiseen, jotka tiiviin kaupunkirakentamisen vuoksi olisi ollut järkevää säilyttää ennallaan. Kun helmikuussa 2008 tehtiin päätöksiä uudesta Jyväskylästä, on maata kaavoittamiseen riittävästi uuden kaupunkimme alueella, Starczewski sanoo.
Juhani Starczewski
Adressin tekijä

#7 Kaavoitusprosessin tärkeät päivämäärät

14.05.2009 10:31

Kaavaehdotusta esitellään yleisötilaisuudessa Tikan koulun ruokalassa maanantaina 18.5.2009 kello 18.00 alkaen.

Vireille tuleminen 05.12.2007;
Kaavaluonnos nähtävillä 08.01.2008-25.01.2008
Kaavaehdotus nähtävillä 12.05.2009-11.06.2009

Kaavan uusin vaihe

Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäville kokouksessaan 4.5.2009. Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus pidetään julkisesti nähtävillä 12.5.-11.6.2009 välisen ajan Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa osoitteessa Hannikaisenkatu 17.

Juhani Starczewski
Adressin tekijä

#8 Päivitys 31.5.2009:

31.05.2009 23:18

Muistutukset kaavasta on oltava viimeistään Hannikaisessa Hannikaisenkatu 17 torstaina 11.6.2009 klo 16 mennessä!
Juhani Starczewski
Adressin tekijä

#9 Tanhukaaren kaava on kaupungivaltuustossa 26.10.2009:

23.10.2009 11:10

http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2009/26101800.1/frmtxt192.htm

Dnro 1386/09

192 Asemakaavan laajennusehdotus 23. kaupunginosaan sekä asemakaavan muutosehdotus 23. kaupunginosan katu- ja virkistysalueelle sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä (Tanhukaari)

Aikaisemmat Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.12.2007/381

käsittelyt Kaupunkirakennelautakunta 21.4.2009 /147

Kaupunginhallitus 4.5.2009/267

Kaupunkirakennelautakunta 22.9.2009/338

Kaupunginhallitus 12.10.2009/499

Asian valmistelija Mauri Hähkiöniemi, puh. 625 087

Asemakaavan alue sijaitsee Jyväsjärven eteläpuolella, Kuokkalan kaupunginosassa. Asemakaavalla luodaan uusi asuinaluekokonaisuus, joka mahdollistaa monipuolista täydennysrakentamista lähelle Jyväskylän keskusta-aluetta. Asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Asemakaavan laatiminen on kaavoitusohjelmassa 2008–2010.

Suunnittelun kohteena oleva alue on kokonaisuudessaan Jyväskylän kaupungin omistuksessa.

Seutukaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Oikeusvaikutteisessa Kekkola-Kylmänoro osayleiskaavassa alue on pääosin virkistysaluetta (V). Osayleiskaavassa on osoitettu alueen pohjoisosaan Survontien varteen 4 kerros- ja rivitalotonttia (AK/AKR). Rakennusoikeutta on osoitettu tonteille yhteensä 4700 kerrosalaneliömetriä. Oikeusvaikutuksettomassa täydennysrakentamisen osayleiskaavassa suunnittelualueen keskiosaan on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) Kekkola-Kylmänoron osayleiskaavan rakentamattomien kerrostalokortteleiden jatkoksi. Täydennysrakentamisen osayleiskaavan yhteydessä pientaloalueelle tehdyssä maankäyttöhahmotelmassa rakennusoikeutta on osoitettu 7500 kerrosalaneliömetriä.

Suunnittelualue on suurimmalta osin asemakaavoittamatonta aluetta. Alueella voimassa olevassa kahdessa asemakaavassa alue on lähivirkistysaluetta (VL). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 16 hehtaaria.

Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakentamatonta metsäistä aluetta. Suunnittelualueella on tehty kuluneen kesän aikana liito-oravaselvitys ja tarkennettu aiemmin laadittua luontoselvitystä. Alueen länsiosasta on löytynyt merkkejä liito-oravista. Alueen länsiosassa on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeätä lehto-aluetta. Alueen moninaiset luontoarvot sekä haastavat maastonmuodot ovat asettaneet suunnittelulle tarkkoja reunaehtoja.

Asemakaavaluonnoksessa on esitetty alueelle pienkerrostalo ja pientalorakentamista. Alueesta tulee muodostumaan 150–200 asukkaan asuinalue. Asemakaavan yhteenlaskettu rakennusoikeus on 11 350 kerrosalaneliömetriä.

Suunnittelualue koostuu kahdesta keskenään erilaisesta kokonaisuudesta. Alueen sisääntulon yhteyteen Survontien varteen tulevat kaksi kerroksiset pienkerrostalot ovat valkoisia kivitaloja. Ylemmäksi Tanhukaaren alueella noustessa rakentaminen muuttuu kivestä puuhun ja valkoisesta värikkääseen. Tanhukaaren varteen tulevien kaksi kerroksisten pienkerrostalojen tienpuoleiset päädyt ovat osittain kiviainesta, muutoin rakennukset ovat kauttaaltaan puuta. Alueen keskelle jäävät kytketyt yksi–kaksi kerroksiset pientalot ovat kokonaisuudessaan puuta. Pientalojen ja pienkerrostalojen julkisivujen väritys on kaavassa märitelty niin, että vierekkäisten rakennusten tulee olla keskenään eri värisävyä. Rakennukset tulee istuttaa oleviin maastonmuotoihin ja kaikki tontit tulee aidata. Alueesta tulee muodostumaan matala ja tiivis värikylläinen leikittely, jossa rakentamisen volyymi on sopusoinnussa ympäröivän arvokkaan luonnon kanssa.

Asemakaavalla alueelle jää runsaasti virkistysaluetta (13 hehtaaria). Rakentaminen on sijoitettu alueelle niin, että kaikki tärkeiksi arvioidut luonto-arvot säilyvät ja viheralueiden jatkuvuus ja yhtenäisyys säilyy hyvänä. Kaavassa tontit on määrätty aidattavaksi, joka osaltaan estää luonnon kulumisen tonttien lähiympäristössä. Virkistysalueella kulkee kattava reittiverkosto ja muutoinkin lähialueen kevyenliikenteen verkosto on kattava.

Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. Alustavan tarkastelun perusteella kaavalla tulee olemaan vaikutuksia luontoon (kasvillisuus ja eläimistö), maisemaan ja kaupunkikuvaan, virkistysalueisiin ja –yhteyksiin, yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen sekä myös sosiaalisiin oloihin.

Asemakaavan vireille tulosta on tiedotettu Jyväskylän tiedotuslehdessä 5.12.2007.

Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Oheisliitteet: (jakelu jäsenet)

- osallistumis- ja arviointisuunnitelma

- ote ajantasa-asemakaavasta

- asemakaavaluonnos, pienennös

- havainnekuva

Kaupunginarkkitehti Halisen ehdotus

Lautakunta hyväksyy asemakaavaluonnoksen asetettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n sekä –asetuksen 30 §:n määräysten mukaisesti nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

--------

Kauprakltk 147

Asian valmistelija Mauri Hähkiöniemi, puh. 040 771 5452

Asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos oli maankäyttö- ja rakennuslain 62§:n sekä –asetuksen 30§:n määräysten mukaisesti nähtävillä 8.1.–25.1.2008 välisen ajan. Nähtävilläolosta tiedotettiin Keskisuomalaisessa sekä osallisille lähetetyillä kirjeillä. Kaavaluonnoksesta saatiin nähtävilläolon aikana 1 lausunto ja 6 huomautusta. Lausunnon antoi katu- ja puisto-osasto. Huomautuksen antoivat Kuokkalan Asukkaat ry., Esko Kangaskoski, Juhani, Terttu, Hanna ja Saara Starczewski, Matti Louhi ja Tuula Jensen, 17 Takkapolun ja Muurarintien asukasta sekä 177 Tikan ja Kekkolan alueen asukasta.

Keski-Suomen ympäristökeskus, JE-Siirto Oy ja Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta ilmoitti, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavan laajennus- ja muutosluonnokseen.

Kaavaluonnoksesta annetuissa palautteissa tuotiin esille mm. seuraavaa:

- Uuden kunnan muodostumisen myötä on runsaasti uutta raakamaata kaavoitettavaksi. Tällöin Tanhukaaren alueen kaltaiset luonto- ja virkistysarvoiltaan merkittävät alueet voidaan jättää kaavoittamatta ja rakentamatta.

- Tanhukaaren rakentaminen pirstoisi viheralueen ja tuhoaisi sen virkistyskäyttöarvon sekä muuttaisi alueen luonteen täysin. Tanhukaaren alue sopii rakentamista paremmin väkirikkaan Kuokkalan lähivirkistysalueeksi ja koko Jyvässeudun virkistysalueeksi.

- On varsin oletettavaa, että kaava toteutuessaan tuhoaa suurimman osan suojelluiksi ajatelluista alueista. Alueen moninaiset luontoarvot ovat suuremmat kuin tarve kaavoittaa ja rakentaa Tanhukaaren alueelle. Virkistysalueen ominaispiirteet voidaan huomioida vain jättämällä se kokonaan kaavoittamatta ja rakentamatta.

- Kaavan toteutuessa on tärkeätä huolehtia siitä, että tulevat väylät ohjataan niin, etteivät ne aiheuta häiriötä ja haittaa lähitonttien asukkaille.

- Tanhukaaren alueen suunnitelma osoittaa täyttä piittaamattomuutta alueeseen rajoittuvien asukkaiden viihtyisyydestä ja laskee heidän omistamiensa kiinteistöjen arvoa.

- Asuntomessualue on valtakunnallisesti edustava esimerkki oman aikansa rakentamisesta ja se ja sen välitön ympäristö tulee suojata lisärakentamiselta alueen luonteen ja merkittävyyden säilyttämiseksi.

- Tanhukaaren alue tulisi joko säilyttää miltei luonnontilaisena tai sisällyttää kokonaisuudessaan valmisteltavaan viherosayleiskaavaan.

- Tanhukaaren alueen kaavoitusta huomautuksista huolimatta jatkettaessa tulee rakentamisen olla vain pientalo – pienkerrostalotyyppistä rakentamista ja lisääntyvälle asutukselle tulee varata puistoalueiden lisäksi pysyviä vapaa-ajanvieton tiloja ja alueita monipuoliseen harrastustoimintaan. Tämän rakentamishankkeen jälkeen ei Kuokkalan virkistysalueista saa ottaa alueita asuinrakentamiseen.

Asemakaavan laajennus- ja muutosluonnoksesta annetuista palautteista ja niihin laadituista vastineista on laadittu yhteenveto, joka on asian oheisliitteenä. Alkuperäiset huomautukset ovat nähtävillä lautakunnassa.

Asemakaavan laajennus ja muutos eheyttää yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa tehokasta täydennysrakentamista rakennetun infrastruktuurin äärelle lähelle keskusta-aluetta. Tanhukaaren alue tarjoaa viihtyisän, omaleimaisen ja urbaanin asuinympäristön noin 150–200 asukkaalle laajojen virkistysalueiden ja monimuotoisen sekä arvokkaan luonnonympäristön läheisyydestä. Asemakaavassa osoitettu rakentaminen on erityisen tiivistä ja alueen pohjoisosan kerrostalorakentamista lukuun ottamatta pienimittakaavaista.

Asemakaavan toteuttaminen syö nykyistä 16,4 hehtaarin virkistysaluetta noin 3,2 hehtaaria. Kokonaisuudessaan kaava-alueella ja sen välittömässä ympäristössä on yhtenäistä virkistysaluetta yhteensä noin 29 hehtaaria. Asemaakaava turvaa Tanhukaaren alueella olevat luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaat alueet kaavamerkinnällä VL/s. Asemakaavan laadinnassa on kunnioitettu alueen moninaisia luontoarvoja ja hyödynnetty alueen täydennysrakentamisen kannalta erinomaista sijaintia yhdyskuntarakenteessa. Tanhukaaren alueen toteuttaminen edistää osaltaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä eheyttämällä yhdyskuntarakennetta tukeutumalla olevaan kaupunki- ja palvelurakenteeseen.

Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotusta on korjattu luonnosvaiheen jälkeen seuraavasti:

- Asemakaavasta poistettiin kolme pienkerrostalotonttia (AKR) Tanhukaaren eteläosasta, jolloin saatiin väljennettyä tiivistä aluerakennetta ja vähennettyä lähialueen asukkaiden mielestä liian lähelle tulevan rakentamisen määrää.

- Asemakaavassa korvattiin Tanhukaaren pohjoisosan kolme pienkerrostalotonttia (AKR) kolmella kerrostalotontilla (AK). Muutoksen ansiosta Tanhukaaren alue saa voimakkaamman ja lähiympäristöön paremmin sopivan aloituksen. Kerrostalokortteleiden myötä alueen tehokkuutta saatiin nostettua ja siten lisättyä kaavan toteuttamisen taloudellisuutta.

- Luonnosvaiheesta asemakaavan asuinrakentamisen määrä nousi yhteensä 300 kerrosalaneliömetriä kaava-alueen pohjoisosaan osoitettujen kerrostalotonttien vuoksi. Asemakaavaehdotuksen kokonaisrakennusoikeus on 11350 kem2.

- Asemakaavan korttelirakennetta muutettiin Tanhukaaren kadun eteläkaarteessa niin, että kahden virkistysaluekatkon sijasta pienkerrostalokorttelia jakaa vain yksi virkistysaluekatko. Korttelirakenteen muutoksella mahdollistetaan kevyenliikenteen kulun ohjautuminen Tanhukaaren alueelta suoraan etelän suuntaan, eikä Takkapolun ja Muurarintien varren asutuksen läheisille virkistysalueille.

- Tanhukaaren katualueen linjausta on muutettu niin, että kadunvarsipysäköinnin toteuttaminen on mahdollista. Aiemmassa asemakaavassa osoitettu Tanhukaaren kadunpätkän katualue otettiin mukaan asemakaavaan.

- Asemakaavan määräyksiä on täsmennetty etenkin rakennusten julkisivujen, kattojen ja maaston käsittelyn osalta.

Asemakaavan yhteydessä on kaava-alueelle laadittu rakentamistapaohjeet, joissa on käyty tarkemmin lävitse kunkin korttelialueen rakentamisen ja viheralueiden suunnitteluperiaatteet.

Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus pidetään julkisesti nähtävänä 30 päivää ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Julkisen nähtävilläolon aikana kaavaehdotusta on tarkoitus esitellä yleisötilaisuudessa. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Selostus liitteineen, alkuperäiset luonnosvaiheen palautteet sekä tonttijakokartat ovat nähtävillä lautakunnassa.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/502

Oheisliitteet: (jakelu jäsenet)

- asemakaavaselostus

- osallistumis- ja arviointisuunnitelma

- ote ajantasa-asemakaavasta

- asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus, pienennös

- yhteenveto luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saadusta palautteesta ja vastineet niihin

- rakentamistapaohjeet

- havainnekuvat

Apulaiskaupunginjohtaja Koiviston ehdotus

Lautakunta hyväksyy asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen ja sen yhteydessä sitovan tonttijaon sekä lähettää ne kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

--------

Kh 267

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/502

Oheisliite: (jakelu jäsenet)

- asemakaavaselostus liitteineen

Kaupunginjohtaja Anderssonin ehdotus

Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen ja sitovan tonttijaon, asettaa ne maankäyttö- ja rakennuslain 65. §:n sekä -asetuksen 27. ja 28. §:n määräysten mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää niistä Keski-Suomen pelastuslaitoksen, rakennus- ja ympäristölautakunnan sekä Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnot.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Veijo Koskinen ja Tuulikki Väliniemi ilmoittivat olevansa kuntalain 52 §:n nojalla esteellisiä käsittelemään tätä asiaa. He poistuivat esteellisinä kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana toimi tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan 1. puheenjohtaja Pirkko Selin.

--------

Kauprakltk 338


Asian valmistelija Mauri Hähkiöniemi, puh. 014 266 5034

Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennuslain 65§:n sekä -asetuksen 27 ja 28§:n määräysten mukaisesti julkisesti nähtävillä 12.5.–11.6.2009 välisen ajan.

Kaupunginhallitus pyysi asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksesta lausunnon Keski-Suomen pelastuslaitokselta, rakennus- ja ympäristölautakunnalta sekä Keski-Suomen ympäristökeskukselta. Rakennus- ja ympäristölautakunta ilmoitti, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavan laajennukseen ja muutokseen. Keski-Suomen pelastuslaitos ilmoitti, että asemakaavan laajennukselle ja muutokselle ei ole henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta esteitä.

Julkisen nähtävilläolon aikana JE-Siirto Oy ilmoitti, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavan laajennukseen ja muutokseen.

Julkisen nähtävilläolon aikana asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksesta annettiin yksi lausunto ja kolme muistutusta. Lausunnon antoi Keski-Suomen ympäristökeskus, muistutuksen antoivat Juhani Starczewski ja 140 nettiadressin allekirjoittanutta, 22 Takkapolun ja Muurarintien asukasta sekä Pentti Mattila.

Keski-Suomen ympäristökeskus antoi asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksesta seuraavanlaisen lausunnon:

”Ympäristökeskukseen on tullut luontoharrastajalta ilmoitus, jonka mukaan Tanhukaaren asemakaava-alueelta on löytynyt keväällä 2009 runsaasti liito-oravan jätöksiä. Ilmoituksen johdosta on jäänyt epäselväksi, löytyivätkö jätökset kaavaehdotuksessa rakennettavaksi osoitetulta alueelta vai sen ulkopuolelta. Vaikka kaavan valmisteluvaiheen aikana on tehty sinänsä riittävät ja asianmukaiset liito-oravaselvitykset, liito-oravahavainto on syytä tarkistaa ennen kuin kaavaehdotus viedään hyväksymiskäsittelyyn.

Kaavaselostus on syytä päivittää luvun 1.2. "Suunnittelutilanne" ja selostuksen liitteen 1. osalta, koska ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja Keski-Suomen liitto on kuuluttanut kaavan voimaantulosta.”

Keski-Suomen ympäristökeskuksen antaman lausunnon perusteella asemakaavaa on muutettu julkisen nähtävilläolon jälkeen 1.9.2009 seuraavasti:

- Kaavaselostukseen on päivitetty kappaleeseen 1.2. ”Suunnittelutilanne” seutukaavan tilalle voimaantulleen maakuntakaavan tiedot ja lisätty liitteeseen 1 ote maakuntakaavasta.

- Tanhukaaren alueelta tehdyn liito-oravahavainnon sijainti selvitettiin yhdessä ilmoituksen tehneen luontoharrastajan kanssa. Luontoharrastaja vahvisti kaavoituksen käsityksen, että hänen tekemä liito-oravahavainto sijaitsi kaavassa osoitettujen rakentamisalueiden ulkopuolella luonnontilaisena säilytettävällä lähivirkistysalueella (VL/s). Kaavoitusbiologi on myös käynyt maastossa tarkistamassa alueen liito-oravatilanteen elokuussa 2009, eikä kaavassa rakentamiselle osoitetulta alueelta löytynyt liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Liito-oravien elinalue sijoittuu edelleen VL/s –alueelle.

Juhani Starczewskin ja 140 nettiadressin allekirjoittaneen muistutuksessa tuodaan esille seuraavat seikat:

- Tanhukaaren alueen suurten moninaisten luontoarvojen ja vaikeasti ja kalliisti rakennettavien maasto-ominaisuuksien vuoksi alueen säästäminen rakentamiselta on järkevää.

- Suuren ihmismäärän päivittäin käyttämän virkistysalueen kaavoittaminen muuttaisi ja estäisi alueen nykyisen käytön ja aiheuttaisi linnuston ja eläimistön radikaalin elintilan kaventumisen.

- Täydennysrakentaminen on periaatteellisena asiana järkevää, mutta ei sovi Tanhukaaren alueelle.

- Uuden kunnan syntyminen on tuonut kaavoittamisen piiriin runsaasti uuttaa maa-aluetta, joten Tanhukaaren luonto- ja virkistysarvoiltaan tärkeä alue voidaan jättää kaavoittamatta ja rakentamatta.

- Tanhukaaren alue sopii rakentamista paremmin Kuokkalan ja koko Jyvässeudun virkistysalueeksi.

- Kaavoitustilanne tulee päivittää ja kaavoitus keskeyttää Tanhukaaressa ja suunnata kaavoittaminen ja rakentaminen halvemmin ja paremmin toteutettaville alueille niin Kuokkalan kuin koko kaupungin alueella.

22 Takkapolun ja Muurarintien asukkaan muistutuksessa tuodaan esille seuraavat seikat:

- Asemakaavan laajennus ja muutos tuhoaa alueen arvokkaan alkuperäisen luonnon täydellisesti.

- Asuntomessualuetta markkinoitiin aikoinaan korostetusti luonnonläheisenä asuinympäristönä. Kaavoittaminen asukkaiden lähivirkistysalueelle ei vastaa niitä odotuksia, joita asukkaille luotiin.

- Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen aiheuttamat toimenpiteet eivät ole vähäisiä olemassa olevien tonttien käytön ja asuntomessualueen maisema- ja ympäristöarvojen osalta. Uudet tontit tulevat muutaman kymmenen metrin päähän nykyisestä asutuksesta vaikeasti rakennettavaan maastoon. Alueen rakentaminen tulisi todennäköisesti vaurioittamaan olevien rakennusten perustuksia.

- Kaavoittamisessa ajatellaan vain lyhytnäköisesti maankäytön tehokkuutta eikä asukkaiden viihtyvyydelle anneta merkitystä.

- Kaupunkilaisten yhteistä virkistysaluetta ei saa kaavoittaa asuinrakentamiselle.

- Asemakaavan laajennus ja muutos johtaa vielä viihtyisän asuinympäristön luonteen muuttumiseen sekä luontoarvojen tuhoutumiseen.

Pentti Mattilan muistutuksessa tuodaan esille seuraavat seikat:

- Viheralueeksi kaavoitettua yhtenäistä metsäaluetta ei pidä pirstoa syvälle sisään viedyllä uudella asunto-alueella.

- Mahdollinen lisärakentaminen on toteutettava olemassa olevien teiden varsille.

Kaavoittajan vastine muistutuksiin: Tanhukaaren alueen luonnonympäristö ja arvokohteet on inventoitu/selvitetty kaavoituksen yhteydessä laatimalla asianmukaiset luontoselvitykset, joissa todetaan alueen luontoarvot ja niiden säilyttämisen tarpeet. Laaditussa asemakaavassa luontoarvot on huomioitu osoittamalla arvokkaimmat luontokohteet säilytettäväksi kaavamerkinnällä VL/s. VL/s – kaavamerkinnän määräys kuuluu: ”Luonnontilaisena säilytettävä lähivirkistysalue. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue, joka tulee säilyttää luonnontilaisena. Maanpinnan korkeusaseman muuttaminen on kiellettyä. Vain maisemanhoidon kannalta välttämättömät toimenpiteet sallitaan. Aivan tonttien läheisyydessä sallitaan yksittäisten puiden poisto luvanvaraisesti.”. Luontoselvityksissä mainittu arvokas lehtonotkelma sisältyy VL/s –alueeseen. Asemakaavan mahdollistama uusi rakentaminen on sijoitettu alueelle niin, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat alueet säilyvät ja alueella olevien eliölajien elinmahdollisuudet on turvattu.

Tanhukaaren kaava-alueen koko on noin 16 hehtaaria, josta rakentamista on noin 3 hehtaaria. Luonnontilaista virkistysaluetta kaava-alueelle jää noin 13 hehtaaria ja kaava-alueen ulkopuolelle kaavallista virkistysaluetta jää noin 16 hehtaaria. Kaavan toteuttamisen jälkeen yhtenäistä kaavallista virkistysaluetta jää noin 29 hehtaaria, josta valtaosa on luonnontilaista metsäaluetta. Kaavassa osoitetut viher-/virkistysalueet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden uuden asuinalueen ympärille. Alue tarjoaa edelleen erinomaiset puitteet niin kuokkalalaisten kuin muiden jyväskyläläisten virkistäytymiselle luonnontilaisella metsäalueella. Alueella olevalle eläimistölle ja luonnonkasvillisuudelle jää edelleen laaja yhtenäinen alue, joilla niiden elinmahdollisuudet on turvattu.

Tanhukaaren alueen rakentaminen on pienimittakaavaista ja ympäröivän virkistysalueen kokoon nähden varsin vähäistä (noin 10 %). Alue tulee ympäristöineen säilymään täydennysrakentamisesta huolimatta luonnonläheisenä asuinympäristönä hyvillä virkistysmahdollisuuksilla.

Tanhukaaren alue kuuluu Jyväskylän kaupungin laatimaan metsäsuunnitelmaan 2005–2014, jossa kaavan mahdollistaman rakentamisen alle jäävälle metsäalueelle on osoitettu harvennus- ja avohakkuukuvioita. Metsänhoidollisia toimenpiteitä onkin jo suoritettu alueen itäosissa asuntomessualueen kupeessa.

Olemassa olevien rakennettujen pientalotonttien ja kaavan mahdollistaman rakentamisen väliin jää vähimmillään noin 37 metriä leveä virkistysaluekaistale. Rakennusten välinen etäisyys on vielä tätä suurempi. Rakennusten väliin jäävän virkistysalueen ja tonttien piha-alueiden kasvillisuus häivyttää taakseen jäävää uutta rakentamista.

Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutetaan asianmukaisiin suunnitelmiin ja selvityksiin pohjautuen huomioiden muun muassa maaperäominaisuudet ja tarvittavat varotoimenpiteet.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti yhdyskuntarakennetta tulisi eheyttää siten, että palvelut ja työpaikat olisivat hyvin saavutettavissa ja asuinalueiden läheisyydessä, jolloin henkilöautoliikenteen tarve olisi mahdollisimman vähäistä. Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen työkalun antaa täydennysrakentaminen, jota edustaa myös nyt laadittu Tanhukaaren asemakaava. Täydennysrakentamisessa hyödynnetään olevan yhdyskuntarakenteen sisällä olevat vajaasti rakennetut alueet. Kuntayhdistymisestä ja maapinta-alan kasvamisesta huolimatta yhdyskuntarakennetta parhaiten eheyttävät alueet sijaitsevat edelleen olevien keskustaajamien sisällä. Täydennysrakentamisen kaavoittamiseen pätee samat sisältövaatimukset kuin muuhun kaavoittamiseen: luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle luonnonympäristön erityiset arvot huomioiden ja taaten riittävästi lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Täydennysrakentamisen kohteet sijoittuvat lähes poikkeuksetta maastoltaan monimuotoisessa Jyväskylässä juuri vaikeimmin toteutettaville alueille (helpoimmat paikat on jo rakennettu). Kuitenkin yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tarvitsee täydennysrakentamista tasapuolisesti ympäri kaupunkiseutua. Täydennysrakentamista ohjaa täydennysrakentamisen osayleiskaava (2001). Rakentaminen taajamien ulkopuolelle kauas olevista palveluista ja kunnallistekniikasta on myös kallista toteuttaa. Tanhukaaren kaavoittaminen perustuu pitkän aikavälin strategioihin ja tavoitteisiin, joita on laadittu useiden vuosien/vuosikymmenien aikana.

Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle kaavoitettaessa alueen tulevaan maankäyttöön kohdistuu keskenään ristiriitaisia paineita. Vaakakupissa painavat usein luonto-arvot, virkistysarvot, ilmastonmuutoksen torjuminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, alueen nykyisten asukkaiden toiveet, alueelle tulevaisuudessa muuttavien asukkaiden toiveet jne. Kaavoittamisessa pyritään yhteen sovittamaan erilaiset alueeseen kohdistuvat tavoitteet ja luomaan kokonaisuus, jossa mahdollisimman monet asiat on pystytty huomioimaan. Tanhukaaren alueella on mahdollistettu tiiviisti rakennettu pienimittakaavainen asuinalue olevan palvelu- ja yhdyskuntarakenteen yhteyteen säilyttäen kuitenkin edustavimmat luontokohteet ja riittävät virkistysalueet.

Tanhukaaren alue ei ole oleellisesti normaalia jyväskyläläistä täydennysrakentamisen kohdetta kalliimpaa tai vaikeampaa rakentaa. Alue on kokonaistaloudellisesti kannattava täydennysrakentamisen kohde.

Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksesta annetuista muistutuksista ja lausunnoista ja niihin laadituista vastineista on laadittu yhteenveto, joka on asian oheisliitteenä. Alkuperäiset huomautukset ovat myös asian oheisliitteenä.

Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksesta julkisen nähtävilläolon aikana annetutut muistutukset eivät anna aihetta asemakaavan tarkistamiseen. Keski-Suomen ympäristökeskuksen antaman lausunnon aiheuttama tarkistus asemakaavan selostukseen on vähäinen eikä se edellytä kaavan uudelleen nähtäville asettamista.

Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Selostus liitteineen sekä tonttijakokartat ovat nähtävillä lautakunnassa.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/502

Oheisliitteet: (jakelu jäsenet)

- asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus, pienennös

- asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen havainnekuva

- yhteenveto ehdotusvaiheen julkisen nähtävilläolon aikana saadusta palautteesta ja vastineet niihin

- julkisen nähtävilläolon aikana saadut alkuperäiset muistutukset ja lausunnot

Apulaiskaupunginjohtaja Koiviston ehdotus

Lautakunta hyväksyy asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen ja sen yhteydessä sitovan tonttijaon sekä lähettää ne kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

--------

Kh 499

Asian valmistelija Leena Koivisto, puh. 266 1543

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/502

Oheisliitteet: (jakelu jäsenet)

- asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus, pienennös

- asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen havainnekuva

- yhteenveto ehdotusvaiheen julkisen nähtävillä olon aikana saadusta palautteesta ja vastineet niihin

- julkisen nähtävillä olon aikana saadut alkuperäiset muistutukset ja lausunnot

Kaupunginjohtaja Anderssonin ehdotus

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle,

että valtuusto hyväksyy asemakaavan laajennusehdotuksen 23. kaupunginosaan sekä asemakaavan muutoksen 23. kaupunginosan katu- ja virkistysalueelle sekä sen yhteydessä sitovan tonttijaon.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Puheenjohtaja Veijo Koskinen ilmoitti olevansa kuntalain 52 §:n nojalla esteellinen käsittelemään tätä asiaa. Hän poistui esteellisenä kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Puheenjohtajana toimi tämän asian käsittelyn ajan I varapuheenjohtaja Pirkko Selin.

--------

Kv 192

Päätösliitteet

- asemakaavaselostus liitteineen

- muistutukset

- lausunnot

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen Internet-sivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/502

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan laajennusehdotuksen 23. kaupunginosaan sekä asemakaavan muutoksen 23. kaupunginosan katu- ja virkistysalueelle sekä sen yhteydessä sitovan tonttijaon.

Päätös







Juhani Starczewski
Adressin tekijä

#10 Keskustelua täydennysrakentamisesta

24.11.2009 20:59

Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa keskustellaan keskiviikkona 25. marraskuuta kello 18-20 muun muassa siitä, kenen ehdoilla kaupunkirakennetta tiivistetään, nakertaako täydennysrakentaminen kaupunkilaisten viheralueet ja millaisessa kaupungissa on hyvä asua.

Keskustelun pohjaksi kaupungin yleiskaava-arkkitehti Leena Rossi kertoo Jyväskylän täydennysrakentamisesta.
Kaavoitusbiologi Taru Heikkinen selvittää ekologisia yhteyksiä ja dosentti Jukka Suhonen puhuu täydennysrakentamisen vaikutuksista ympäristöön.

Paneelikeskustelussa yleisö pääsee esittämään kysymyksiä.
Alustajien lisäksi vastaamassa on kaupunginvaltuutettu Juhani Starczewski.
Puhetta johtaa Jyslyn puheenjohtaja Marja Kupari.

Tilaisuuden järjestää Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys Jysly.

Tervetuloa keskustelemaan!

Lisätiedot: Marja Kupari p. 040 8325 989.
Juhani Starczewski
Adressin tekijä

#11

17.12.2009 14:36


Hämeenlinnan hallinto-oikeus 1(4)
Raatihuoneenkatu 1
13100 HÄMEENLINNA


VALITUS ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ


Päätös: Tällä valituksella haetaan muutosta Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätökseen nro 192 pvm 26.10.2009 (Dnro 1386/09), joka koskee asemakaavan laajennusehdotusta 23. kau-punginosaan sekä asemakaavan muutosehdotusta 23. kaupunginosan katu- ja virkistys-alueelle sekä tonttijaon hyväksymistä asemakaavan yhteydessä (Tanhukaari).

Vaade: Päätöstä vaaditaan ensisijaisesti kumottavaksi sillä perusteella, että kaupunginvaltuustolle on annettu päätöksenteon pohjaksi puutteellista ja osin harhaanjohtavaa tietoa. Päätös on myös lainvastainen siltä osin, että osallisten kuulemista kaavan hyväksymiseen johtaneen prosessin kaikissa vaiheissa ei ole tehty asianmukaisesti. Toissijaisesti vaadimme päätöksen muuttamista siten, että koko kaava-aluetta siirretään kauemmas nykyisestä asutuksesta, tai vaihtoehtoisesti tonttijaon osalta niin, että rakennusoikeutta kevennetään ja asemakaavasta poistetaan nykyiselle asutukselle eniten haittaa aiheuttavat tontit (käyvät ilmi liitteestä 4).

Perustelut:
Voimassaolevassa oikeusvaikutteisessa Kekkola-Kylmänoron osayleiskaavassa alue on pääosin virkistysaluetta (V), mutta sille on osoitettu alueen pohjoisosaan Survontien varteen rakennusoikeutta yhteensä 4.700 kerrosalaneliömetriä. Oikeusvaikutuksettomassa täydennysrakentamisen osayleiskaavassa, jonka kuulemista ei asianosaisten osalta ole tehty lain hengen ja hyvän hallintotavan mukaisesti, kuten jäljempänä selostetaan, alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 7.500 kerrosalaneliömetriä. Nyt hyväksytyn asemakaavan
mukainen rakennusoikeus on kuitenkin yhteensä 11.350 kerrosalaneliömetriä, eli n. 2,5-kertainen voimassaolevaan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan nähden. Alueen luonne nykyisen asutuksen välittömässä läheisyydessä olevana asukkaiden lähivirkistysalueena,
jota voimassaoleva oikeusvaikutteinen osayleiskaava tukee, tulisi näin muuttumaan täysin, mitä kaupunginvaltuustolle annettu informaatio ei tuo julki. Päinvastoin se vähättelee
alueen luonnolle rakentamisesta aiheutuvia mittavia haittoja ja rakentamisesta aiheutuvia korkeita kustannuksia (tästä tarkemmin tuonnempana). Asemakaavaselostuksen väite
”rakentamisen volyymi on sopusoinnussa ympäröivän arvokkaan luonnon kanssa” on har-haanjohtava. Periaate, jonka mukaan ”yleiskaava-aluetta koskevat merkinnät, määräykset ja ohjeet osoittavat pääpiirteet ja antavat perustan alueiden yksityiskohtaisempaan suunnitte-luun, rakentamiseen ja käyttämiseen” ei valituksen kohteena olevan asemakaavan osalta
toteudu.

Asemakaavaselostuksessa väitetään, että ”rakentaminen on sijoitettu alueelle niin, että kaikki tärkeiksi arvioidut luonto-arvot säilyvät ja viheralueiden jatkuvuus ja yhtenäisyys säilyy hyvänä.” Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Nyt rakennettavaksi aiottu alue on
tehdyissä luontoselvityksissä todettu arvokkaaksi sekä eläin- että kasvilajistonsa puolesta; siinä sijaitsee mm. harvinaisen pikkutikan reviiri. Se, että liito-oravan pesimäalue jätetään rakentamisen ulkopuolelle, ei tarkoita kaikkien tärkeiden luontoarvojen säilymistä, eikä
sitä saa käyttää perusteluna muiden tärkeiden luontoarvojen tuhoamiselle.


2(4)

Myös virkistysalueiden määrästä, laadusta ja saavutettavuudesta annetaan kaavoittajan vastineessa muistutuksiin harhaanjohtava kuva. Siinä väitetään, että ”rakentaminen on
pienimittakaavaista ja ympäröivän virkistysalueen kokoon nähden varsin vähäistä (noin 10%).” Tällöin virkistysalueeseen on laskettu mukaan myös noin puolen kilometrin päässä sijaitseva Yrttisuon perhepuisto, joka ei ympäröi asemakaava-aluetta miltään osin. Tosi-asiassa asemakaava lohkaisee yli puolet nykyisestä luonnontilaisesta virkistysalueesta (16 ha noin 26,2 hehtaarista), muuttaa alueen luonteen ja tekee sen käytön nykyisille asukkaille mahdottomaksi - luonnonläheisestä asuinympäristöstä ja asukkaiden lähivirkistysalueesta ei tämän jälkeen voi enää puhua.

”Olemassa olevien rakennettujen pientalotonttien ja kaavan mahdollistaman rakentamisen väliin jää vähimmillään noin 37 metriä leveä virkistysaluekaistale. Rakennusten välinen etäisyys on vielä tätä suurempi. Rakennusten väliin jäävän virkistysalueen ja tonttien piha-alueiden kasvillisuus häivyttää taakseen jäävää uutta rakentamista.” Myös tässä kaavoittaja antaa todellisuudesta tarkoitushakuisesti kaunistellun kuvan. Rakentaminen sijoittuu maanpinnan tasosta mitaten 9-10 metriä nykyisiä pientalotontteja ylemmäs varsin jyrkkään rinteeseen. Uusista rakennuksista 10-15 metriä korkeammalta on suora näköyhteys olemassa olevien pientalojen oleskelupihoille. Mikään tonteilla tai muutaman kymmenen metrin levyisellä virkistysaluekaistaleella ei häivytä rakentamista eikä poista nykyisille asukkaille rakentamisesta koituvaa tontin käyttöä koskevaa haittaa.

”Tanhukaaren alue ei ole oleellisesti normaalia jyväskyläläistä täydennysrakentamisen kohdetta kalliimpaa tai vaikeampaa rakentaa.” Myös tässä on käytetty haittojen vähättele-miseksi tietoisesti hyväksi sitä, että Jyväskylää on jo aiemmin rakennettu kalliisti ja täy-dennysrakentamista tehty vaikeisiinkin maastoihin, kun tulevien asukkaiden on arvioitu
joka tapauksessa maksavan kalliin rakentamisen hinnan. Osittain myös tämän seurauksena asuntojen hinnat Jyväskylässä ovatkin korkeammat kuin suuremmissa kaupungeissa
Tampereella ja Oulussa. Talojen perustusten räjäyttäminen kalliorinteeseen muutamien kymmenien metrien etäisyydelle nykyisestä asutuksesta ei voi olla edullista tai haitatonta
- toisin kuin kaavoittajan vastineessa annetaan ymmärtää.

Lisäksi haluamme huomauttaa, että täydennysrakentamisen osayleiskaavan käsittelyn yh-teydessä järjestettyjen kuulemistilaisuuksien lehti-ilmoittelussa v. 2000 ei mainittu, mitä kaupungin alueita kyseinen kaava koskee, ja siten monet suoraan osalliset eivät voineet tie-tää osayleiskaavan vaikutuksesta asuinalueensa asemakaavoitukseen, eivätkä siis tosiasiassa käyttää lain heille suomaa vaikutusmahdollisuutta. Tätä osoittaa myös se, että kyseisen asemakaava-alueen osalta täydennysrakentamisen osayleiskaavaan ei tehty yhtään muistu-tusta, vaikka yli 70 alueen asukasta oli vastustanut aiemmin jo kerran suunniteltua saman alueen asemakaavoitusta v. 1992. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaan ”Kaavoi-tusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaih-toehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa … (osalli-nen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia
ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Täydennysrakentamisen osayleis-kaavan osalta näin ei ole tapahtunut. Sitä on tästä huolimatta käytetty myös Tanhukaaren asemakaavoituksen perusteluna. Liitteenä on kuulemistilaisuuden sanomalehti-ilmoitus
(liite 3).

Yhteyshenkilömme asiassa on Pauli Harju, osoite Takkapolku 3, 40520 Jyväskylä, puh. 0400641249, sähköposti: pauli.harju@hb-betoni.fi.

3 (4)
Jyväskylässä 1.12.2009




Pauli Harju Sinikka Harju
Takkapolku 3, Jyväskylä Takkapolku 3, Jyväskylä




Laura Ahonen Juhani Ahonen
Takkapolku 5, Jyväskylä Takkapolku 5, Jyväskylä




Eija Kettunen Veikko Kettunen
Takkapolku 7, Jyväskylä Takkapolku 7, Jyväskylä




Pirjo Tuomi Jouko Tuomi
Takkapolku 9, Jyväskylä Takkapolku 9, Jyväskylä




Hanna Heikkinen Vesa Waldén
Takkapolku 4, Jyväskylä Takkapolku 4, Jyväskylä




Matti Louhi Tuula Jensen
Muurarintie 8, Jyväskylä Muurarintie 8, Jyväskylä




Juha Sipilä Sarianna Sipilä
Takkapolku 8, Jyväskylä Takkapolku 8, Jyväskylä




Juhani Starczewski Terttu Starczewski
Muurarintie 9 B, Jyväskylä Muurarintie 9 B, Jyväskylä


4(4)



Ari Riihimäki Pirkko Riihimäki
Muurarintie 6, Jyväskylä Muurarintie 6, Jyväskylä




Mari Porevirta Jukka Porevirta
Takkapolku 6, Jyväskylä Takkapolku 6, Jyväskylä




Mauno Väisänen Kaczmiera Väisänen
Takkapolku 13, Jyväskylä Takkapolku 13, Jyväskylä




Esko Kangaskoski Aulikki Kangaskoski
Takkapolku 11, Jyväskylä Takkapolku 11, Jyväskylä

Kommentoi adressia




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…