Maaseudun väestön kannanotto suden hoitosuunnitelmaan.

Suomessa toteutettu susipolitiikka on todettu laajalla rintamalla epäonnistuneeksi, koska paikallisen väestön mielipidettä ei ole huomioitu.

Uuden sudenhoitosuunnitelman valmistelussa on taas kerran jätetty maaseudun väestö kuulematta.

Susireviirillä asuvien ihmisten elämänlaatu on heikentynyt ja pelko susista on tullut ihmisten arkeen. Maamme perustuslain mukaan julkisen vallan velvollisuutena on huolehtia kansalaisten perusoikeuksista ja tämä koskee myös maaseudun asukkaita.

Ihmisillä on oltava oikeus suojata itseään ja omaisuuttaan susia vastaan silloin, kun yhteiskunta ei siihen kykene. Tämän on tapahduttava ilman pelkoa joutumisesta sanktioiden kohteeksi, jotka nykyisellään ovat kohtuuttomia.  

Susikannan lisääntyminen asutuksen keskelle johtaa ennen pitkää tilanteeseen, jolloin tulee ensimmäinen ihmisuhri. Kuka kantaa silloin vastuun ja millä tavalla? 

Erämaaluontoon kuuluvaa sutta ei tule suojella ihmisten asuttamilla alueilla. Koska susireviirin keskimääräinen koko on 1000 neliökilometriä Etelä- ja Keski-Suomesta ei löydy sellaisia erämaa-alueita, missä susilauma pystyy elämään vaikuttamatta merkittävästi ihmisten turvallisuuteen. 

Läheisyysperiaatteen mukaan asukkailla on oltava päätäntävalta susia koskevissa asioissa.