Metsien turmeleminen lopetettava!

Metsällä tarkoitetaan yleensä ainoastaan puita, mutta metsä käsite tarkoittaa koko kokonaisuutta. Linnut, nisäkkäät, maaperä, hyönteiset, kasvit ja puut ovat kaikki metsää. Samalla kun nykyinen tehometsätalous tuhoaa puut, se tuhoaa kaiken muunkin. Eli koko metsän. Tämä tapahtuu kuin itsestään, eikä tähän kiinnitetä paljoakaan huomiota. Tämän adressin tarkoituksena on pelastaa suomalaiset metsät tehometsätaloudelta. Adressi toimitetaan ympäristöministeri Ville Niinistölle ja maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle, mikäli nimiä kertyy tarpeeksi.


Tehometsätalous ja sen haittoja

Nykyinen tehometsätalouden mukainen metsänhoito tarkoittaa metsän viljelysmäistä kasvatusta eli jaksollista kasvatusta. Sen harjoittaminen aloitettiin 1900-luvun alussa, koska ajateltiin, että se on tuottoisampaa, kuin sitä ennen käytetty jatkuva kasvatus. Jaksollisen kasvatuksen tärkeimmät vaiheet menevät näin:
1.    Hakkuukypsän metsän avohakkuu/siemenpuuhakkuu/suojuspuuhakkuu
2.    Maan muokkaus
3.    Istutus
4.    Harvennus
Sen jälkeen kaikki alkaa taas alusta päätehakkuusta. Yhteensä koko kiertoon kuluu Etelä-Suomessa aikaa noin 60 - 80 vuotta. Kiertoajan kuluessa metsissä hoidetaan siis ensin taimikkoa ja tehdään harvennushakkuita. Kiertoajan päättyessä metsää sanotaan uudistus- tai hakkuukypsäksi.

Jaksollisen kasvatuksen haitta on esimerkiksi luontoarvojen menetys. Päätehakkuun jälkeen tapahtuva maanmuokkaus on tuhoisa metsien marjoille. Esimerkiksi mustikan palautumiseen ennalleen kestää hieman alle 50 vuotta. Mutta vaikka marjat ja sienet palautuisivatkin maanmuokkauksen jälkeen ennalleen nopeammassa ajassa, ei metsiä siltikään pystyisi kunnolla käyttämään virkistys käyttöön. Syynä on jälleen metsien maanmuokkaus. Metsissä liikkuminen käy vaikeaksi tai miltei mahdottomaksi noin kymmenen metrin välein kaivettujen ojien seurauksena. Joka tapauksessa, metsissä liikkuminen ei ole enää mielekästä. Välillä maanmuokkausta ei tehdä ollenkaan tai se jää kohtalaisen vähäiseksi, jolloin sen puolesta metsien virkistyskäyttö onnistuu. Tässäkin tapauksessa virkistyskäytön mahdollisuudet tuhotaan pitkäksi aikaa päätehakkuun jälkeen.

Muita nykyisen metsänhoitomenetelmän haittoja ovat muun muassa ympäröivän metsän suuremmat myrskytuhot, johtuen hakkuuaukeasta, jossa tuuli pääsee vapaasti puhaltamaan sekä investoinnin ja taloudellisen tuoton pitkä aikaväli. Investoinnilla tarkoitetaan maanmuokkausta ja taimikon istuttamista/kylvöä ja taloudellisella tuotolla päätehakkuussa hakattavien puiden myynnistä saatavaa tuottoa. On käynyt selväksi, etteivät tulevat hakkuutulot riitä korvaamaan investointeja, jos niille lasketaan normaali korko.

Luomumetsänhoito ja jatkuvan kasvatuksen mukainen metsänhoito

Luomumetsänhoito eli luonnonmukainen metsänhoito tarkoittaa metsänhoidon menetelmää, jossa metsästä kaadetaan noin joka kahdeskymmenes vuosi suurimmat puut, jättäen kuitenkin pieni osa niitä jäljelle metsän monimuotoisuuden turvaamiseksi. Metsä säilyy siis koko ajan metsänä. Metsästä ei kaadeta puita, joilla ei ole taloudellista arvoa, eikä yksittäisiä tuulen kaatamia puita. Poikkeuksena on kuitenkin myrskyn (kuten Tapani-myrskyn kokoisten myrskyjen) kaatamat puut, joilla on suuri taloudellinen arvo. Myös pelkän metsän terveydentilan kannalta voidaan korjata valtaosa kaatuneista puista talteen. Metsä pidetään siis mahdollisimman luonnonmukaisena.
Jatkuvan kasvatuksen ja luonnonmukaisen kasvatuksen mukaisessa metsänhoidossa ei hakata harvinaisten eliöiden pesäpuita, pökkelöitä, lahopuita, kelopuita tai muuten metsän normaalista rakenteesta poikkeavia puita. Vesakkomyrkkyjä, lannoitteita, ojitusta ja voimallista maanmuokkausta ei luomumetsänhoidossa käytetä koskaan. Vaikka luomumetsänhoidon ensisijainen tavoite on välttää avohakkuita, alikasvoksen raivausta ja alaharvennusta, voidaan niitä kuitenkin tehdä poikkeuksellisesti tapauskohtaisen harkinnan mukaan esimerkiksi silloin, kun halutaan avata maisemaa.

Lisäksi luomumetsänhoidossa on noudatettava muutamaa yleistä periaatetta. Niin sanotut avainbiotoopit ja niiden välitön läheisyys noin viidentoista metrin etäisyydeltä jätetään hakkaamatta, tai käsitellään poimintahakkuulla niin varovaisesti, että elinympäristö säilyy varmasti. Avainbiotooppeihin kuuluvat mm. lähteet, purot, jyrkänteet, rotkot, vähäpuustoiset suot, louhikot ym.
Tutkimukset osoittavat, että erirakenteinen metsä on Suomessa yleisin metsätyyppi. Samalla se on myös monimuotoisin, luonnonmukaisin sekä puuntuotannon ja monikäytön kannalta edullisin rakenne. Tämän takia se onkin valittu luomumetsänhoidon perusmalliksi.
Luonnonmukaisen metsänhoidon etuna on metsän virkistyskäyttöön käyttäminen koko ajan. Kesäisin metsässä voi sienestää, marjastaa tai muuten vain samoilla ja nauttia metsästä. Marja sato paranee huomattavasti silloin, kun suurimmat puut on hakattu ja valo pääsee maahan asti. Talvella metsään voi tehdä latuja ja nauttia hienoista talvisista maisemista. Metsästys onnistuu myöskin paremmin, kuin nykyisen käytännön mukaan hoidetuissa metsissä.

Luomumetsänhoidon hyödyt

Luulisi helposti, että tällainen luomumetsänhoito olisi huomattavasti kannattamattomampaa kuin nykyinen tehometsätalous. Asia ei kuitenkaan ole näin, vaan lähes päinvastoin. Hakkuut, joita luomumetsässä tehdään, ovat kyllä suhteessa kalliimpia kuin avohakkuut, mikä johtuu siitä, että luomumetsä tarvitsee hellävaraisempaa käsittelyä kuin avohakkuu.  Luomumetsään ei kuitenkaan tarvitse tehdä kalliita maanmuokkauksia ja taimikon istuttamisia, mitkä ovat lähes aina välttämättömiä jaksollisessa kasvatuksessa. Tätä kautta kalliista hakkuusta saa hintaa takaisin.

Tasaikäismetsätaloudessa alaharvennuksessa tuotetun sahatavarapuun kuutio hinta on keskimäärin noin 120€, kun taas eri-ikäismetsätaloudessa yläharvennuksessa tuotetun puun hinta on 400€ per kuutio. Tasaikäismetsätaloudessa tavoitellaan erittäin nopeaa alkukehitystä eli paksuja lustoja ja oksia kun taas eri-ikäismetsätaloudessa eli laatupuun kasvatuksessa tavoitellaan hidasta alkukehitystä ja lustoja saa olla max. 1mm. Nopeassa kasvatuksessa lustojen keskipaksuus voi olla jopa yli 3mm. Laatu tuo myös luomumetsän omistajan kukkaroon oman korvauksensa korkeista hakkuukustannuksista.

Kun sellu- ja paperiteollisuus ovat siirtymässä halvempiin maihin kuitupuun perässä, ei enää huonolaatuiselle kuitupuulle ole kysyntää. Metsänomistajat, jotka nyt ovat tehneet kalliit maan muokkaukset ja istutukset, eivät saa rahojaan takaisin 70 vuoden päästä, kun heidän metsänsä on hakkuukypsää. Suomessa alkaakin jo nyt olla pulaa laadukkaasta tukkipuusta. Jatkuvan kasvatuksen mukainen metsänhoito on siis eduksi, sillä sen mukaisessa mukaisessa metsässä kasvaa tukkipuuta paljon runsaammin kuin jaksollisen kasvatuksen mukaisessa metsässä.

Eri tutkimusten mukaan jatkuva kasvatus ja nykyinen metsän hoitomenetelmä olisivat yhtä kannattavia, joidenkin tutkimusten mukaan jatkuvakasvatus tai luonnonmukainen kasvatus olisi kuitenkin jopa kannattavampaa, kuin puupellot. Esimerkiksi metsien virkistyskäyttöä, maisemaa ja kaikkea muuta, mitä ei voi mitata rahassa ajatellen ovat jatkuva- ja luomumetsänhoidon menetelmillä hoidetut metsät selvästi arvokkaampia, kuin pelkkää rahaa ajattelevat puupellonhoitomenetelmät.

Luomumetsänhoito ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen ennustetaan harvinaistavan kovia pakkastalvia, joka voi koitua metsien kannalta hyvinkin tuohisaksi. Kovat pakkaset näet rajoittavat tuholaisten ja tautien esiintymistä. Nyt jo on nähtävissä viitteitä mäntypistiäisten runsausjaksojen aikavälin tihentymisestä. Talvien lauhtumisen myötä mahdollisesti lisääntyvä metsän täydellinen tuhoutuminen voidaan estää suosimalla monipuulajista metsää. Tässä luonnonmukainen metsänhoito on parhainta metsänhoitoa, koska metsässä kasvaa silloin paljon eri puulajeja.

Jyrsijöitä, joita lämpenevä ilmasto voi suosia ovat suuressa määrässä haitaksi metsälle. Niiden määrä saadaan kuitenkin kuriin jättämällä petolinnuille pystyyn pesäpuiksi sopivat puut, kuten luomumetsänhoidossa tehdään. Tuhohyönteiset, jotka myös tulevat hyötymään ilmaston lämpenemisessä saadaan pidettyä kurissa pikkulintujen avulla, jotka pesivät pökkelöissä, jotka metsään jätetään.

Ilmastonmuutoksen myötä tulevien äärimmäisten sääilmiöiden ennustetaan lisääntyvän. Jatkuvassa kasvatuksessa turhia hakkuuaukita välttämällä reunametsän tuhot saadaan minimoitua. Aukkohakkuun myötä tuhoutuvien muurahaispesienkään merkitys ei ole pieni. Ne voivat poistaa ilmaston lämpenemisen myötä hyötyviä hyönteisiä noin 100 000 kappaletta päivässä.

Edellisen perusteella luomumetsänhoito edistää metsää ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, mutta siinä ei ole vielä kaikki. Luomumetsänhoito auttaa myös useilla tavoilla ilmastonmuutoksen torjumisessa! Pystypuuston määrä säilyy kokoajan suurena avohakkuiden välttämisen vuoksi ja samoin metsään sitoutuneen hiilen määrä. Myös kuollut puuaines varastoi omalta osaltaan hiiltä.

Edellä esitettyjen perustelujen myötä, me allekirjoittaneet vaadimme luomumetsänhoidon käytäntöjen mukaisen metsänhoidon lisäämistä suomalaisissa metsissä.

Me allekirjoittaneet vaadimme avohakkuiden lopettamisen suomalaisissa metsissä, mikäli niille ei ole selvää perustetta.

Me allekirjoittaneet vaadimme, ettei metsää nähdä enää ainoastaan taloudellisena hyötynä, vaan tulevassa metsänhoidossa otetaan huomioon myös virkistyskäyttö ja ympäristökysymykset.

Me allekirjoittaneet vaadimme lakisääteisen metsänhoitomaksun poistamista.