Facebook

Tulisiko rahapelit vapauttaa kilpailulle?

Adressi uuden tieteenalan edistämiseksi

Suomessa on ollut jo jonkin aikaa käynnissä aktiivinen keskustelu nykyisestä tiedepolitiikasta, tieteellisen tutkimuksen asenteellisuudesta ja paradigman muutoksista suhteessa tieteen raja-alueisiin. Tähän keskusteluun liitettäköön myös uusien tieteenalojen tutkimuksen käynnistämiseen liittyvä pohdiskelu. Kansainvälisellä tasolla tietoisuudentutkimus on nykyisin jo hyvin merkittävässä asemassa, kun taas suomalaisessa tiedemaailmassa alaan liittyvät ennakkoluulot ovat alkaneet karista vasta viime vuosina. Harhaluulot ja tabut vaivaavat edelleenkin monia tähän liittyviä alueita, kuten mm. psi-ongelman tutkimusta. Kuitenkin paranormaalit kokemukset ja uskomukset ovat tutkimusten mukaan huomattavan yleisiä nykyään. Ne ovat toisaalta aiheuttaneet ongelmia, mutta toisaalta mahdollisesti avanneet uusia kehitysnäkymiä ihmiselle ja tieteelle.

Viime aikoihin saakka on jaksettu viitata siihen, että ns. paranormaaleja ja henkisiä ilmiöitä (esim. vaihtoehtolääketiede, aistien ulkopuolinen havaitseminen, psykokinesia, ufoilmiöt, ruumiistairtautuminen) ei ole ulkomailla muka tarpeeksi tutkittu tai että vakuuttavia tuloksia ei ole saatu. Päinvastoin. Kansainvälisellä areenalla tasokasta tieteellistä tutkimusta löytyy huomattavan suuria määriä. Suomessakin on, tosin yksilötasolla, tutkittu parapsykologisia ilmiöitä tieteen menetelmin. Kuten yleensäkin, tuloksia on saatu, sekä osin tiettyjä käsityksiä poissulkevia että toisia käsityksiä vahvistavia. Sama koskee tietoisuudentutkimusta. Nämä ovat puhdasta tiedettä, joskin pseudotieteily on pahasti vääristänyt julkista keskustelua. Voidaan kuitenkin todeta, että asiantuntemusta löytyisi Suomestakin huomattava määrä, huolimatta siitä, että paikallinen tiedepolitiikka ja ilmasto eivät suosi tällaista tutkimusta. Voisi jopa sanoa, että Suomi on jättäytynyt monissa tämäntyyppisissä kysymyksissä pitkälti syrjään. Näin ollen Suomen imago tieteellisen tutkimuksen kärkimaana joutuu auttamatta kyseenalaistetuksi.

Tietoisuutta on siis varsin intensiivisesti tutkittu ulkomailla ja myös Suomessa, mutta liian rajoitetussa mielessä. Monet tärkeät ongelmat loistavat edelleenkin poissaolollaan suomalaisessa tiedemaailmassa. Kun tarkkailee tieteellisten tietoisuudentutkimuksen rahoitusta ei voi välttyä käsitykseltä, etteivät monet sen piiriin kuuluvat kysymykset saa niille kuuluvaa arvostusta, eikä tämän nousevan tieteenalan koko merkitystä ole myöskään täysin hahmotettu. Onhan kuitenkin monissa yhteyksissä esitetty, että ulkomailla tästä alueesta on tulossa oma tieteenhaaransa. Hyvän esimerkin viime aikaisesta edistyksestä tarjoaa naapurimaassamme Ruotsissa äskettäin perustettu parapsykologian ja hypnologian professuuri.

Tähän mennessä käydyssä keskustelussa on tullut ilmi kaksi tarvetta. Edellä mainittujen seikkojen pohjalta lienee selvää, että Suomessa on sekä asiantuntemusta että tarvetta tietoisuutta ja siihen liittyviä tuntemattomia ilmiöitä sekä kovien luonnontieteiden että pehmeämpien ihmistieteiden pohjalta tutkivalle monitieteiselle tutkimusinstituutille, jonka toiminta olisi sekä ennakkoluulotonta että kriittistä. Kyseisten ilmiöiden tutkimuksessa tarvitaan usein asiantuntemusta eri tieteenaloilta (esim. fysiikka, lääketiede, psykologia, sosiologia). Instituutti olisi hyvinkin mahdollista saada ainakin pienimuotoisesti myös tyypillisen tieteellisen rahoituksen piiriin nykyisessä kansallisessa ilmastossa jos tiedepolitiikka antaisi periksi. Toisaalla esitetyissä kysymyksissä on ilmennyt tarvetta yhtenäistää tieteellistä paranormaalin tutkimusta virallistetun tieteellisen tutkimusohjelman piiriin.

Monitieteisen tajunnantutkimuksen voi katsoa olevan kykenevä paneutumaan tieteellisesti myös anomaaleihin psyykkisiin ilmiöihin. Merkittäväksi tämän tekee se, että aiemmin kyseisen tutkimusalueen resurssit ja oikeanlainen monitieteisyys ovat esimerkiksi parapsykologian suhteen olleet monesti kateissa. Määrätty tutkimusresurssien uudelleensuuntaaminen näiden kysymysten kohdalla saattaa parhaimmillaan muodostaa täysin uusia paradigmoja eri tieteenalojen lähentymisen myötä. Siksi meistä jokaisen olisi erityisen tärkeää tukea tätä toimintaa huomioiden maassamme olevan potentiaalin ja ajankohdan otollisuuden. Tarkoituksena on liittää tämä adressi Opetusministeriöön toimitettavaan laajaan selvitykseen, jonka pyrkimyksenä on edistää uutta tieteenalaa tätä koskevan professuurin, tutkimuslaitoksen ja/tai tutkimusohjelman perustamisen sekä muiden vastaavien tavoitteiden muodossa.

PS. Levittäkää tietoa adressista Facebookissa, sähköpostissa jne!!


J. Peter Lassila <jplassila@psilab.info>    Ota yhteyttä adressin tekijään

*Etunimi
*Sukunimi
*Paikkakunta
*Maa
Näytetäänkö allekirjoituksesi kaikille?