Promillerajaa on laskettava tieliikenteessä Suomessa

Promillerajaa on laskettava tieliikenteessä Suomessa. Yksikin alkoholista aiheutuva onnettomuus ja kuolema on liikaa, siksi parempana rajana on esimerkiksi eräissä maissa käytetty 0.2 promillea. Alla tutkimustietoa ja tilastoa, joka puoltaa alemman promillerajan käyttöönottoa.

Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa promillerajaa laskettavaksi. Mikäli adressi saa riittävän laajan kannatuksen, voidaan se myös toimittaa asioista päättävien tietoon esim. liikenne- ja oikeusministerille.
_________________________________________________

Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin 80 henkilöä vuodessa, vaihteluvälin ollessa 70:stä 96:een [1].

Liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä vuodessa on 2000- luvulla ollut keskimäärin n. 370 henkilöä [2].

On n. 290 potentiaalista liikenneonnettomuuskuolemaa vuositasolla, joissa tuo 0 - 0.5 promillen kuljettaja on voinut olla mukana. Alle 0,5 alkoholipitoisuuksilla liikenneonnettomuuksissa osallisia ei (tiettävästi) tilastoida.

Erityisesti nuorilla kuljettajilla on muita suurempi riski jo alhaisilla veren alkoholipitoisuuksilla. Alkoholi vaikuttaa voimakkaimmin niihin kuljettajan taitoihin, jotka eivät ajokokemuksen myötä ole vielä automatisoituneita.

Selvään kuljettajaan verrattuna 0,2-0,4 promillen humala nostaa onnettomuusriskin noin 1,5-kertaiseksi. Jo 0,2 promillen humala vaikeuttaa huomionjakamista. Silmien kyky seurata kohdetta alkaa heikentyä 0,3-0,5 promillessa ja reaktionopeus hidastua 0,3 promillen tienoilla [3].

Alle 0.5 promillen alkoholipitoisuuksilla tehdyissä kenttäkokeissa on selvitetty kuljettajan käyttäytymistä nopeaa reagointia vaativissa liikennetilanteissa. Yhden alkoholiannoksen jälkeen suoritus hieman nopeutuu, mutta samalla virheiden määrä kasvaa. Toisen annoksen jälkeen sekä suoritusaika että virheiden määrä alkavat yhä jyrkemmin lisääntyä. Alkoholin vaikutuksesta pysähtymismatka pitenee, virheellisten toimintojen määrä lisääntyy ja toimintakyky kriittisissä tilanteissa heikkenee (Häkkinen 1959 , Laurell 1977). Kokeet on tehty ajankohtana jolloin niitä ei vielä ollut kielletty.

Norjassa promilleraja laskettiin 0.2 promilleen vuonna 2001.Seurantatutkimuksen mukaan rattijuoppojen osuus on vähentynyt ja rattijuopumuksen vastaisuus lisääntynyt. [4]

Ruotsissa promilleraja laskettiin 0.2:een vuonna 1990. Tutkimuksen mukaan rattijuopumus on vähentynyt sen jälkeen. Myös liikenneonnettomuudet sekä kuolonkolarit ovat vähentyneet. Lisäksi kuljettajat ovat ajaneet aiempaa vähemmän alkoholin vaikutuksen alaisena ja rattijuopumuksesta kiinnijäänneillä veren alkoholipitoisuudet olivat aiempaa alhaisempia (Nordström 1997, Åberg 1993) [5].

Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että uusilla kuljettajilla, joista suurin osa on nuoria, on muita suurempi onnettomuusriski jo alhaisilla veren alkoholipitoisuuksilla. ”Maistelleitten” (veren alkoholipitoisuus alle 0.5 promillea) kuolemaan johtaneitten onnettomuuksien tutkimuksesta (Salusjärvi 2005) saadut tulokset puoltavat erityisesti uusien kuljettajien promillerajan laskemista 0.2 promilleen. [5]

Vuosina 1990-2002 ”maistelleille” sattui 51 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Suhteellisesti eniten ”maistelleina” kuolemankolareihin joutuivat alle 20-vuotiaat. ”Maistelleet” olivat joutuneet onnettomuuteen sitä alemmilla promillemäärillä, mitä vaikeammasta ajotehtävästä heidän oli selvittävä ja mitä kokemattomampi oli kuljettaja. [5]

Johnsonin tutkimuksessa (1996) kuvailtiin tilannetta USA:ssa, jossa 28 osavaltiossa nuorille oli säädetty muita alhaisempi prommileraja (0-0,2). Niissä osavaltioissa olivat seurantatutkimuksen mukaan yöaikana tapahtuneet kuolemaan johtaneet yksittäisonnettomuudet vähentyneet 20 prosentilla. [5]

Vuonna 1992 Itävallassa säädettiin uusille kuljettajille promillerajaksi 0.1 promillea. Uusien kuljettajien onnettomuudet vähenivät 33 prosenttia. Jos huomioidaan ajokorttien määrä, niin vähennystä oli 19 prosenttia (ÖSTAT, 1997). [5]

Pohjoismaiden keskinäisessä vertailussa Suomi ja Tanska jäävät jälkeen Ruotsista ja Norjasta. Ruotsissa väkilukuun suhteutettu tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä sataatuhatta asukasta kohden oli vuonna 2008 noin 4,5 ja Norjassa 5,5. Suomessa vastaava luku oli noin 6,5 ja Tanskassa noin 7,2 kuollutta /100 000 asukasta. Promilleraja on Ruotsissa ja Norjassa 0.2, kun se Suomessa on 0.5.

Viitteet:
[1] http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tilastot/liitetiedostot/Rattijuopumus_web.pdf
[2] http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tilastot/liitetiedostot/Tieliikenneonnettomuudet_2008.pdf
[3] http://info.stakes.fi/tietokannat/A-ohjelma/stm/testaatietosi.pd
[4] http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tutkimus/erillisselvitykset/liitetiedostot/Promillerajan_alentaminen_ID_3307.pdf
[5] http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tutkimus/liitetiedostot/promilleperustelut06.pdf


Puolesta 7.2.2010 Anonyymi Alullepanija (j3omaosoite(at)hotmail.com) matyh.