Rasvaisempaa kermaa kahviloihin

Parhaimillaan kahvihetki voi olla kiireetön, stressitön, hetki jolloin on mukava pysähtyä kadun varressa olevaan kahvilaan. Istua ulkona varjossa auringolta ja seurata sivusta katsojana arjen vilinää. Mieli täysin levollisena ilman ainuttakaan stressin aihetta. Sopivasti lämmin kahvi höyryää edessä pöydällä tummanpuhuvaa aromia sieraimiin ja odottaa ensimmäistä siemaisua.

Kahvihetki voi olla aistinautinto, mutta yleisissä kahviloissa surullisen usein pettymys. Pettymys alkaa siitä kun olen maksanut kahvini ja kysyn kermaa kahviini. Vastaus on: "Ei meillä ole kermaa." Mitä? Tämä on kahvila ja te myytte kahvia, mutta teillä ei ole kermaa?! Oletteko edes miettinyt hankkivanne kermaa kahvilaanne?

Toisessa tapauksessa vanhempi kahvilanpitäjä on saavuttanut oivalluksen ja tietää, että kermaa on käytetty jo ammoisista ajoista kahvin kanssa. Myös hän ymmärtää kahvikulttuurin nykypäivän. Kahvi ja kerma kuuluu yhteen tänäänkin. Edessäni on kaksi kannua. Toisessa kermaa ja toisessa maitoa. Kaataessani kermaa kahviini huomaan kerman koostumuksesta kyseessä olevan jotain per*eleen kevyt kermaa! Edessäni on kaksi kannua, aivan sama kummasta kaataa, liian laihaa kummatkin.

Suodatinkahvista on aluksi suodatettu kahvin luontaiset rasvat pois eikä tarjolla ole rasvaista kermaa. Tuloksena on kahvi josta puuttuu täyteläisyys ja pehmeys. Kahvi on ohutta ja kevyttä.

Kahvin valmistamisessa on monta tapaa eikä yhtä oikeaa, mutta yksikään kahvila ei ole antanut yhtä hyvää makunautintoa kuin kotona keitetty pannukahvi luomukahvista ja kuohukermalla jossa 35g rasvaa/dl.

Tämä adressi on herätys kahvilanpitäjille. Meitä on asiakkaita jotka menevät kerta toisensa jälkeen toiseen kahvilaan joka tarjoaisi kahvin kanssa rasvaisempaa kermaa. Ei vain kevyt kermaa. Voisimme olla vakioasiakas, jos saisimme kahvin sekaan vaikka kuohukermaa.

En vaadi pannukahvia enkä luomukahvia. Ainoastaan rasvaisempaa kermaa.

Toistaiseksi taidan juoda kahvini kotona.