Santahaminan kaikki ampumatoiminta lopetettava heti!

Adressi toimitetaan kokonaisuudessaan KHO. e ja Eduskunnalle.

Mikäli muuten et allekirjoittaisi tätä adressia, niin tee se edes Jollas - ja Laajasalolaisten lasten turvallisen ja ennen kaikkea sota-äänivapaan asuinalueen puolesta. Jokaisella suomalaisella lapsella pitää olla yhtäläinen oikeus rauhalliseen kasvuympäristöön. Santahaminan raskasase-ampumapaikalta on ainoastaan alle. 1.5 km alueen lähimpiin lasten päiväkoteihin sekä yhteen ala-asteen kouluun. Jokapäiväinen ampumamelu kosketta yli 500 alueen lasta.  Haluaisitko että yksi heistä olisi omasi?

Huom! Mikäli huomaat että allekirjoituksesi on poistettu niin, voit ottaa yhteyttä os.  thor.lindroos@hotmail.com

Lue tästä myös oheinen Santahaminasuunnitelma 2011 ( uusi ampumarata suunnitteilla, kun nykyinen melu ei riitä );

http://www.santahamina.fi/wp-content/uploads/2011/10/Santahamina_maank%C3%A4ytt%C3%B6suunnitelma_selostus_allekirj1.pdf

Tästä linkistä voit käydä katsomassa Apilas ( iso kertasinko ) ammuntaa: http://www.youtube.com/watch?v=jYpICamdxMI

Huhtihkuun 27 päivänä 2012 on Kaartin Jääkärirykmentti (MAAVE ) jättänyt Etelä-Suomen AVI. e ympäristölupahekemuksen koskien Santahaminan ampumaratoja. Näin ollen varuskuntasaaren ampuaratoja ei saisi käyttää ennen kuin on tutkittu nykyiset ammunnan aiheuttamat ympäristöhaitat sekä riskit pohjavesien pilaantumiselle. Kaartin Jääkäkärirykmenttiä ( MAAVE ) ei näytä koskevan nykyiset ympäristölait koska Santahaminassa ammutaan mikäli mahdollista vielä enemmän etenkin pääkaupunkiseudun siviilien ja reserviläisten toimesta. Tämän takia on erittäin tärkeää saada mahdollisimman moni nimi tähän adressiin. Kiitokset allekirjoittaneille jo etukäteen.

Mm. allaolevilla aseilla harjoitellaan ympärivuoden Santahaminassa joka 1-luokan pohjavesialuetta. Luontoarvot ovat ainakin varuskuntasaarella kohdallaan. Tästä pitää huolen Kaartin Jääkärirykmentti (MAAVE).

http://www.kymensanomat.fi/f/5/58/panorama_Kysa_11384060.jpg

Santahaminan varuskunnan ampuaradoilta kantautuu ympäristöön meteliä likimain viikon jokaisena päivänä. Viikolla radoilla harjoittelevat varusmiehet, viikonloppuisin myös reserviläisjärjestöt ja siviilit.

Santahamina on myös suosittu paraatipaikka, kun ulkomaalaisille delegaatioille halutaan näyttää Suomen asevelvollisuusarmeijan suorituskykyä. Ampumanäytöksissä ammutaan raskailla aseilla, sekä käytetään panssarintorjunta-aseita.

Prikaatinkenraali Juha-Pekka Liikola Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnasta toteaa, että Santahamina on tällaiseen tarkoitukseen paras paikka. Santahamina on lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää, pääesikuntaa ja ministeriöitä. Siellä on näin ollen helppo järjestää näytösammuntoja vieraileville sotilasasiantuntijoille.

Kaikki tämä aiheuttaa paljon meteliä, joka kantautuu erittäin kovaäänisenä ( yli 110 db ) läheisen Jollaksen asuinalueen asukkaiden kotipihoihin, lasten päiväkoteihin ja ala-asteen kouluihin,  sekä tuulen myötä myös pitemmälle Laajasaloon sekä Itä-Helsingin ympäristöön aina Sipoota myöten.

Jollaksessa toista vuosikymmentä asuva asukas ( haluaa pysyä nimettömänä ) on sitä mieltä, että ampumaradoilta kantautuva meteli on jatkuvasti lisääntynyt. Tyynenä iltana rynnäkköharjoituksista ja tulenkuvauksesta kantautuu meteliä, niin että voisi kuvitella olevansa sotatoimialueella. Raskaiden aseiden, kuten sinkojen ja kranaattikonekiväärien aiheuttama äänihaitta ja painevaikutukset ovat myös tuttuja.

Alla pieni ote valituksestani Vaasan hallinto-oikeuteen Santahaminan ampumatoiminnan aiheuttamista meluhaitoista naapurustolleen ja lähiympäristölleen. Tämä on julkaistu näillä sivuilla jotta kaikki ennen adressin allekirjoittamista saavat oikean kuvan Santahaminan ja pv. n nykyisestä välinpitämättömästä toiminnasta ympäristöään ja lähialueen asukkaita kohtaan. Nyt asia tullaan jättämään KHO. n käsiteltäväksi.

Voitte katsoa kenraali Juha-Pekka Liikolan Santahaminahaastattelun tästä linkistä; http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2010/09/1188972/ammuntametelista-kiistaa---puolustusvoimat-haluaa-ampumamelualueet-maakuntakaavaan

Halutessanne lisätietoja aiheesta, googlatkaa; "Vaasan hallinto-oikeus 6.9.2011 Nro 11/0227/1" , koskien Santahaminan saarella harjoitettuja ampumarata ja raskasase-ammuntoja, joille ei ole ympäristölupaa

Santahaminan raskasase-ampumaradan välittömässä läheisyydessä on huomattavan paljon asukkaita, kouluja ja päiväkoteja. Melu heikentää lasten oppimista ja kielen kehitystä, motivaatiota, keskittymistä, muistia ja selviytymistä monimutkaisista tehtävistä. Melu voi jopa haitata aivojen kehittymistä. Melu heikentää myös aikuisten tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Se hermostuttaa, ahdistaa, aiheuttaa tunteettomuutta ja aggressiivisuutta. Lähde: Länsi-Savo ”Outi Ampujan kirjasta Oikeus hiljaisuuteen”.

Siteeraan myös julkaisua: ( STM ) VARHAISKASVATUKSEN VALTAKUNNALLISISTA LINJAUKSISTA - Lapset varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus on prosessi, joka edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja jossa lapsi on aktiivisena tekijänä. Lapsi toimii tietoisesti ja tavoitteellisesti suunnitellussa kasvu- ja oppimisympäristössä yhdessä aikuisten ja muiden lasten kanssa. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa lasten elinolosuhteista seuraavia eroja ja tarjoaa siten kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä omien edellytystensä mukaisesti.

• Lapsilla on oikeus "turvattuun elinympäristöön", hoitoon, huolenpitoon, kasvuun ja oppimiseen "riippumatta asuinpaikasta", sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustasta tai etnisestä alkuperästä.

Katson että Jollas, Laajasalo ja Santahamina eivät täytä alueina "turvattu elinympäristö" kriteeriä varuskuntasaaren raskasammuntojen ( raskas sinko, apilas sinko ) aikana. Meren ympäröimän Santahaminan ammuntojen äänet ovat merkittävästi häiritseviä laajalla alueella. Ammuntojen äänet kantautuvat tietyissä olosuhteissa häiritsevinä esimerkiksi Helsingin Arabian rantaan, Herttoniemeen, Kivikkoon, Kulosaareen, Marjaniemeen, Mellunkylään, Puotilaan, Vuosaareen jne. (välimatka yli 10 km). Jopa kaukana Sipoossa ( välimatka yli 15 km ) on selvästi kuultavissa Apilas sinkojen ja raskas sinkojen infernaalinen jyly.

Kun verrataan Kaartin Jääkärirykmentin laukausmääräarvioita 2010/1998, voidaan todeta raskaiden sinkojen ja kranaatin- heittimien laukausmäärien kaksinkertaistuneen ja kevyen kertasingon laukausmäärien olevan lähes 30-kertaisia (ELY-keskuksen laskelma). Mielenkiintoista on, että samasta asiasta saa aivan toisenlaisen laskelman aikaiseksi Puolustusvoimat, he ilmoittavat laukausten lisääntyneen ”vain” yksitoista (11) kertaa aikaisemmasta. Riippumatta siitä, kumpi tulos on lähempänä todellisuutta on selvää, että molemmissa tapauksissa ammuntojen määrä ja niiden aiheuttamien haittojen raju kasvaminen on todellisuutta. Katson, että Puolustusvoimien omassa vastineessa myönnetään heidän aiheuttamien meluhaittojen merkittävä kasvu. Myös liitteenä olevassa Puolustusvoimien prikaatikenraali Juha-Pekka Liikolan MTV3.n  haastattelussa hän myöntää ammuntojen haittojen olevan sellainen, että Santahaminan ulkopuolisilla alueilla ammuntojen vaikutuksesta voi asukkaiden seiniltä taulut pudota lattialle. Kyseenalaistan tällaisen toiminnan laillisuuden.

Melun haitoissa siteeraan seuraavassa Ampumaratatyöryhmän mietintöä (Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä). ”Melu voi häiritä tai vaikeuttaa nukkumista tai aiheuttaa stressireaktioita, kuulovaurioita tai kuulon alenemista.” ”Raskaiden aseiden ampuma-alue on huomattavan laaja esimerkiksi ampumasuuntaan nähden sivusuunnassa 4-6 km ja aseen takana 2-4 km.

Santahamina on vain n. 3 km pitkä ja suunnilleen saman verran on leveyttä, eli kokonsa puolesta varuskuntasaari ei sovi raskasaseampuma-alueeksi. Ampumasuunnassa melun leviäminen riippuu ampuma-etäisyydestä, jolloin melualue voi olla 10-50 km pitkä. Ampuma-alueilla on usein monia tuliasemia, jolloin aseet voivat sijaita laajalla alueella ja ampuvat samaan tai eri maaliin. Tällöin myös melualue levenee huomattavasti ja se voi olla sivusuunnassa 10-20 km. Esimerkiksi tykistöpatterin melualue voi olla 5 km x 20 km = 100 km2. Räjähteiden aiheuttama melu leviää symmetrisesti joka suuntaan. Esimerkiksi räjäytyspaikan (alle 400 kg) melualue on ympyrä,  jonka säde on noin 5 km eli pinta-alaksi tulee noin 80 km2.” Lähde: Suomen ympäristö 38/2006.

Santahamina tuottaa melua laajemmin kuin johtosäännöt sallivat. Kaartin Jääkärirykmentti on myöntänyt esimerkiksi heinäkuu 2009 – syyskuu 2010 välisellä ajalla useita kymmeniä poikkeuslupia johtosäännöistä poikkeaviin ammunta-aikoihin: Poikkeusluvat koskee rynnäkkökivääriammuntaa, käsikranaatin heittoharjoituksia, tulenkuvausta, kiväärikaliiperisia tai kertasinkoja ja raskaan singon käyttöä. Vuoden 2010 aikana on rynnäkkökivääriammuntaa ollut poikkeuslupien turvin myös sunnuntaisin. Lähde: UUDELY/

Hallintopakkopäätös 736/07.00/2010

Puolustusvoimat vetoaa valituksessaan myös Vaasan hallinto-oikeuden Vuosanka päätökseen 29.3.2010.

On huomioitava, että puolustusvoimat (MAAVE) veti samana päivänä (29.3.2010) pois Santahaminan ampumaradan ympäristölupahakemuksen vuodelta 2002. Huomioitavaa myös on, että Santahaminan ampumaradoille ei ole myönnetty tänä aikana ympäristölupaa.

Siteeraan Vaasan hallinto-oikeuden Vuosanka päätöstä: "Toiminnassa käytetään koko aluetta ja useita eri ampumapaikkoja, jolloin ympäristövaikutukset eivät kohdistu tiettyyn rajattuun alueeseen. Näin ollen ei ole kyse YSA 1 §:n 1 momentin 14a alakohdassa tarkoitetusta ampumaradoista, joille pitäisi tällä perusteella hakea ympäristölupaa. Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisussa 29.3.2010 numero 101016813 todetaan vastaavasti: "Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen toiminnassa ei ole kyse ampumaratatoimintaan rinnastuvasta toiminnasta. Kun otetaan huomioon eri ampumapaikkojen käyttö ja se, että ympäristövaikutukset eivät kohdistu tiettyyn rajattuun alueeseen, hallinto-oikeus on katsonut, että Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella olevia kiinteitä rakenteita ja ampumapaikkoja ei ole pidettävä ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 14a kohdassa tarkoitettuina ulkona sijaitsevina ampumaratoina, joihin olisi tarpeen hakea ympäristölupaa.  Lähde: MAAVOIMIEN ESIKUNTA Henkilöstöosasto Oikeudellinen sektori Mikkeli, VALITUS 1.1.2011 MH2704

Kuten olen aiemmin todennut, poikkeaa Santahaminan olosuhteet olennaisesti Kuhmon Vuosangasta johon Puolustusvoimat on verranneet Santahaminaa. Santahamina sijaitsee vain kilometrin päässä Jollaksesta ja

Jollaksessa on asukkaita 2932 (2005). Laajasalossa on asukkaita 16000 ja sinne on matkaa Santahaminasta 2,5 kilometriä, sama matka on Kruunuvuoren uudelle alueelle, jonne Helsinki on kaavoittanut valmiiksi asunnot 10 000 asukkaalle (Kruunuvuoren rakentaminen alkaa 2014). Helsingissä on asukkaita 588695 (2010) ja Helsingin kauppatorille on matkaa Santahaminasta vain 5,5 kilometriä. Vuosanka puolestaan sijaitsee useita kymmeniä kilometrejä lähimmästä kaupungista, eikä merkittävää asutusta ole tämän alueen välittömässä läheisyydessä. Vuosanka poikkeaa Santahaminasta myös sen pinta-alalla. Santahaminan toiminta tapahtuu 428 hehtaarin alueella ja Vuosankalla on käytössä 13 850 hehtaaria. Vuosangan käyttämä alue on yli 32 kertaa suurempi kun Santahaminalla on yhteensä käytössä.. Myös Santahamina raskasase-ammunnat suoritetaan pääsääntöisesti vain yhdeltä kohtaa saaressa niin sanotulta kupuasemalta. Katson että Santahaminan varuskuntasaarta lähes keskellä Helsinkiä ja Vuosangan ampuma-aluetta ei voi millään objektiivisella argumentilla rinnastaa toisiinsa.

Santahaminan ampumaradalla tapahtuva pistooli-, kivääri- ja haulikkoammunta aiheuttaa merkittävää haittaa Santahaminan lähistöllä asuville ihmisille. Esimerkiksi Santahaminan haulikkoradalla laukausmäärä on lähes nelinkertaistunut vuodesta 2001. Usein näissä ammunnoissa ei ole kyse millään tavalla maanpuolustukseen liittyvästä toiminnasta. Santahaminasta on nykyisellään muodostunut puolustusvoimien toimintaan kuulumattoman ammunnan vahva keskittymä. Puolustusvoimat on sallinut Santahaminassa ammunnat muun muassa Kaartin Jääkärirykmentille, Hämeenlinnan Panssariprikaatille, Utin  Jääkärirykmentille (Kouvola), Etelä-Suomen Sotilasläänin esikunnalle ja sen alaisille aluetoimistoille, Maanpuolustuskorkeakoululle, Pääesikunnalle, Uudenmaan Prikaatille (Tammisaari), Merisotakoululle Suomenlahden meripuolustusalueelle, NBG Fincoy:lle, useille viranomaisille kuten poliisille, tullille, rajavartiolaitokselle ja Tukesille. Lisäksi reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoille kuten Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK, Helsingin varuskunnan ampujat HVA, Helsingin maanpuolustuspiiri, Helsingin reserviupseeripiiri, Suomen metsästysyhdistys, Helsingin sotilaspoliisikilta, Kaartin Jääkärirykmentin Kilta, Santahaminan erämiehet ry, Helsingin rauhanturvaajat ry, Suomenlinnan eränkävijät ry ja Suomenlinnan rannikkorykmentin erämiehet ry.

Kaartin Jääkärirykmentti on myöntänyt ajanjaksolla heinäkuu 2009 – syyskuu 2010 luvan seuraaviin johtosäännöstä poikkeaviin ammunta-aikoihin: Poikkeusluvat (33 kpl) ajanjaksolla heinäkuu 2009 – syyskuu 2010 koskevat 32 päivää, joista suurin osa on lauantai tai sunnuntai.  ”Yli puolet vuoden viikonlopuista”.

18 poikkeusluvista koskee rynnäkkökivääriammuntaa, 5 käsikranaatin heittoharjoituksia, 9 tulenkuvausta (max 200 g), kiväärikaliiperisia tai kertasinkoja ja yksi luvista raskaan singon käyttöä. Elokuussa - syyskuussa 2009 poikkeuslupia on myönnetty 7 viikonloppuna peräkkäin. Toisaalta taas lokakuussa – joulukuussa 2009 on ammuttu poikkeusluvalla vain 7.-8.11.2009 viikonloppuna (Helsingin maakuntakomppania). Vuoden 2010 tammikuussa on rynnäkkökivääriammuntaa ollut kahtena sunnuntaina poikkeusluvin, samoin kahtena sunnuntaina helmikuussa. Lauantaina 20.3.2010 klo 8-10 ja 16–18 Helsingin maakuntakomppanialla on ollut poikkeuslupa ampua raskaalla singolla. Lauantaina 24.4.2010 klo 7-10 ja 16–18 Keski-Uudenmaan maakuntakomppanialla on ollut poikkeuslupa ampua kiväärikaliiperisilla ja kertasingoilla sekä tulenkuvaukseen (max 200 g). Perjantaina 7.5.2010 klo 21–24 ja lauantaina 8.5.2010 klo 8-10 ja 16–24 Uudenmaan Jääkäripataljoonalla on ollut lupa ampua kiväärikaliiperisilla ja kertasingoilla sekä tulenkuvaukseen (max 200 g) ja sunnuntaina 9.5. klo 9-10 ja 11–12 lupa ampua kiväärikaliiperisilla ja kertasingoilla. Seuraavan kerran poikkeuslupia on myönnetty sunnuntaisin 25.7.2010, 1.8.2010, 8.8.2010 ja 15.8.2010 rynnäkkökivääriammuntoihin klo 8-12. Lauantaina 28.8. klo 9-10 ja 16–18 ja sunnuntaina 29.8.2010 klo 8-12 on myönnetty poikkeuslupa käsikranaattien heittoharjoitukseen.

Yhteenvetona totean, että käsitykseni mukaan Puolustusvoimien ampumaradat kuuluvat lain mukaan vain maanpuolustukseen eikä ulkopuolisten ammuntaan jolle ei ole olemassa ympäristölupaa. Niin kauan kun radoilla ei ole ympäristölupaa, lienee siellä tapahtuva ulkopuolisten ammunta laitonta. Näillä perusteilla katson, että Reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden asianosaisuus tässä asiassa on vähintäänkin kyseenlaista. He ovat ainoastaan olleet alueella vieraana ilman laillista ympäristölupaa ampua vain puolustusvoimien omaan käyttöön sallitulla ampuma-alueella.

Santahaminan toimintaa ei olla sopeutettu vallitsevaan tilanteeseen ja nykyhetkeen. Santahaminan nykyistä melua ja merkittävää haittaa aiheuttavaa toimintaa ei voi perustella Santahaminan vanhalla historialla jolloin asutus  ja Santahaminan todellinen toiminta saatikka merkitys maanpuolustuksessa oli täysin toisenlainen. Lähde: AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖLUPAOHJEISTUS  ”LUONNOS 4.3.2011”

Santahaminan ympäristöön on tullut merkittävää asutusta. Samaan aikaan Santahamina on täysin menettänyt todellisen merkityksen maanpuolustuksessa. Yhden sillan tuhoamisella motitettava saari on todellisuutta. Risteilyohjusten aikakaudella ei Santahaminan sijainnilla ole maanpuolustuksessa mitään objektiivisia syitä. Santahaminan sijainnin merkitys nykyaikaisessa sodankäynnissä on mahdollista selvittää riippumattomien (Suomen ulkopuolisten) asiantuntijoiden lausunnoilla. Tämän edellä todetun tosiasian tietää myös puolustusvoimat. Santahaminan nykyistä tarvetta on liitteenä olevassa  Puolustusvoimien prikaatikenraali Juha-Pekka Liikolan MTV3.n haastattelussa kuvailtu merkille pantavilla sanoilla, edustustilaisuudet ja toimintojen esittely ulkomaalaisille vieraille ja lähetystöille. Käsitykseni mukaan puolueiden ja vieraiden edustustilaisuudet, saunominen ja vapaamuotoinen ammunta Santahaminassa poikkeaa todellisen maanpuolustuksen perusteista.

Santahaminan todellinen tarve on nykyisin toimia muun muassa edustustilaisuuksissa ampumaratana ja sauna-saarena. Santahaminaa käytetään johtavien poliitikkojen ja ulkopuolisten ampumajärjestöjen suhdetoimintaan. Tällaisella toiminnalla ei ole mitään tekemistä todellisen maanpuolustuksen ja sen perusteiden kanssa.

   Ota yhteyttä adressin tekijään