Suomalaisen työelämän väärinkäytön kriminalisointi

Oikeus- ja työministeri Lindström hallitukselle esittämän Euroopan neuvoston (EN) lahjontaa koskevan rikosoikeudellisen yleissopimuksen (SopS 108/2002) 12 artiklan voimaan saattamisella sanktioitaviksi tulevat mm. julkisen vallan ja rahoituksen väärinkäyttöön pyrkivä vaikuttaminen.  

 ”Suomessa oikeudenmukaisuus perustuu oikeusjärjestyksen pohjana ja perusteena olevaan periaatteeseen, että pienemmän edun tulee väistyä suuremman tieltä. Jos suojattava etu on tarpeeksi suuri, toisen edun ei ainoastaan vaaranalaiseksi saattaminen, vaan tahallinen uhraaminenkin on lainmukainen (A. Serlachius, Rikosoikeuden oppikirja).”  

Suomen 313 kunnassa toiminta on ollut laitonta EY tuomioistuimen vuoden 1974 päätöksen mukaan ilman perustuslaissa turvattuja kansalaisten perusvapauksia. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleessa 410/2015 kuntalaissa velvoittivat ensimmäistä kertaa Suomen historiassa perustuslakiin 1999/731 kirjatut kansalaisten perusvapaudet. Pääministeri Sipilän hallituksen 2015- vuotuisten 20 miljardin euron SOTE-palvelujen ns. SGEI-yhtiöittämisellä suomenkielisille lainsäädäntö- toimenpano- ja tuomiovallan teettämät EU-oikeuksien petokset jäivät voimaan.  

”Perusoikeussääntelyn lähtökohtana on ollut yksilön vapauspiirin suojaaminen valtiovallan taholta tulevilta puuttumisilta. Perusoikeussäännökset määrittävät yksilön oikeuksien perusteet suhteessa julkiseen valtaan. Valtiovalta ei tarkoita tässä yhteydessä pelkästään valtion taholta tulevaa puuttumista, vaan Suomessa myös kunnat, Ahvenanmaan maakunta, evankelis-luterilainen kirkko ja välillisen julkishallinnon organisaatiot sekä julkisoikeudelliset yhdistykset toimivat aloilla joilla perusoikeussuoja on hyvin merkittävä. s.10” TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu Emma Rimmanen TALOUDELLISTEN, SOSIAALISTEN JA SIVISTYKSELLISTEN OIKEUKSIEN VAIKUTUKSET BUDJETTIVALTAAN Pro gradu -tutkielma Julkisoikeus Tampere 2013 https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/84620/gradu06753.pdf?sequence=1  

SGEI-yhtiöittämisellä lakkautettiin komissiolle julkishallinnosta kansalaisten tekemät EU-oikeuden rikkomiskantelut. Vähävaraisimmat säästettiin lakitoimistojen palveluksista komissiolle tehtävistä EU-oikeuksien rikkomiskanteluista. Metsänomistaja Kujalan komissiolle tekemästä 200 000 euron arvoisesta kantelusta puuttuvat valtiota vastaan nostettavan vahingonkorvauskanteen kustannukset. Uhkana olivat EU-kantelut, jotka ovat näyttö EU:n ja USA:n välisen TIPP-vapaakauppasopimuksen investointisuojan vastaisista rikkomuksista/edunsaanneista vaadittavissa välimiesoikeuksissa.  

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vuoden 1974 päätöksen mukaan mikään toimenpide ei voi olla lainvoimainen, jos se ei ole yhteneväinen näiden valtioiden perustuslaeissa tunnustettujen ja niissä turvattujen perusoikeuksien kanssa (Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, kok. 1991 s. I-2925, 41 kohta). EY-säädösten yhtenäisen ja tehokkaan toimeenpanon velvoite kohdistuu valtion ohella kunnalliseen itsehallintoon ja aluehallintoon sekä välilliseen julkiseen hallintoon (esim. EY-tuomioistuimen ratkaisut 249/81, 380/87 ja 188/89). Julkisen vallan elimeksi kaikki joiden toimivallat ylittävät yksityishenkilöiden suhteita koskevista määräyksistä johtuvat oikeudet.

Yhteisön ja jäsenvaltioiden tavoitteena on, ottaen huomioon sosiaaliset perusoikeudet sellaisina kuin ne ovat Torinossa 18 päivänä lokakuuta 1961 allekirjoitetussa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja vuoden 1989 työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisöjen peruskirjassa, työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen siten, että olojen yhtenäistäminen olisi mahdollista niitä kohennettaessa, riittävä sosiaalinen suojeleminen, työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu, inhimillisten voimavarojen kehittäminen tarkoituksena saavuttaa korkea ja kestävä työllisyystaso, ja syrjäytymisen torjuminen.

EY:n tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan oikeus saada sellaisia palveluita, joihin usein suoraan liittyy sosiaalisia etuuksia esimerkiksi työvoimapoliittinen aikuiskoulutus samoin kuin oikeus työllisyysmäärärahoin tuettuun työntekomahdollisuuteen toisessa maassa syntyy vasta, kun henkilöllä on työntekijäasema asianomaisessa maassa. 

Euroopan sosiaalisen peruskirjan 20 artiklan nojalla turvataan oikeus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun työhön ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Syrjintätilanteessa voidaan vedota perustamissopimuksen määräykseen riippumatta siitä, miten asiasta on kansallisessa lainsäädännössä säädetty.  

Suomessa ruotsinkieliset ja säätyvalta koki uhkaksi Euroopan Yhteisön 1985 julkistamat Euroopan sisämarkkinasäännökset palvelujen, pääomien tavaroiden ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Suomi oli EFTA-jäsenmaana sitoutettu Euroopan Yhteisön vuonna 1986 yhtenäisasiakirjalla hyväksymiin sisämarkkinasäännöksiin, jotka tulivat toteuttaa joulukuun 31 päivä 1992 mennessä. Uhkana oli, että suomenkieliset ilman omia tunnustettuja oikeuksia olisivat voineet viranomaisissa vedota EU:n kansalaisilleen turvaamiin saksalaisiin perusoikeuksiin. Pelastus oli, etteivät sisämarkkinoilla jäsenmaiden kansallisten toimeenpanojen eurooppaoikeuden laiminlyönnit velvoita komissiota vaan nämä tulevat kansallisen oikeusjärjestyksen mukaan. Kansallisella muunto-oikeudella salataan eurooppaoikeus maan tavan mukaisilla sopimusoikeuskäytännöillä.  

Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa mainittua oikeutta työhön ei markkinatalousmaissa pidetä sitovana oikeutena. Suomessa se ymmärretään meillä eräänlaisena taustaoikeutena tai valtioon suuntautuvana työllisyyden kehittämisedellytyksenä. Oikeus työhön merkitsee ennen muuta työvoimapoliittista maksiimia (käytännöllisen toiminnan perusohje), joka ei ole voimassa kansalaisten tasolla.

 

EY:n perustamissopimuksen 102 nojalla valtioneuvoston toimivalta voitiinloukata suomenkielisten EY-oikeuksia valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. Nämä EY-oikeudet suomenkielisiltä salasi koko poliittisen uran ajan SAK:n palkkalistoilla ollut rikosoikeuden juristi Tarja Halonen. Holkerin hallituksen 1987-1990 tasa-arvoministerinä Halonen asetti suomenkielisten perusoikeuksien kirjoittamiseksi perustetun perusoikeuskomitean puheenjohtajaksi 1989-1992 vankiloiden ylijohtaja Långin. Tämä toimi Ihmisoikeusliitto ry:n puheenjohtajana 1988-1995. Kirjaamalla EY-oikeuksien vastaavuudet Suomen perustuslakiin ilman viranomaisten toimeenpanosäännöstöä jäivät suomenkielisiltä toteutumatta niin EY-oikeudet kuin näiden loukkauksista vaadittavat vahingonkorvauksetkin.  

EY:n perustamissopimuksen 86 nojalla kauppa- ja teollisuusministeriön toimivaltana yhdistyksien markkinavoimille turvaamat jäsenistönsä elinkeino-, omistus- ja sopimusoikeuksien vastaiset sopimuspetokset turvattiin kilpailu- ja kuluttajaviranomaisilla. Poistamalla kilpailunrajoituslaista rikosoikeuden sanktiot estettiin poliisia tutkimasta, syyttäjää syyttämästä ja tuomaria tuomitsemasta sopimuspetoksista.  Markkinavoimien vahvimman oikeuden sopimuspetossuojan toimivaltana alistettiin laintasoisesti sopimuksissa velvoittavilla EU asetuksilla lakia alemmantasoisten direktiivien oikeusvaikutuksissa toimivaltaiset virkamiehet ml. käräjäoikeus. Lain tasoisesti sopimuksissa velvoittavia EU-asetuksia on säädetty kaksinkertainen määrä kuin mitä on lainsäädännöllä toimeenpantuja direktiivien oikeusvaikutuksia.  

Lainlaatijan opas 11/2012 s.50 parilla lauseella 80 sivun oppaan mukaan EU-asetukset ovat sellaisenaan voimassa, eivätkä ne yleensä edellytä jäsenvaltion täytäntöönpanotoimia. Mitään mainintaa ei ole EU asetuksien laintasoisista sopimusvelvoitteista, joista vastapuoli ei ole edes tietoinen. http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/112012lainlaatijaneu-opas.kansallistensaadostenvalmisteluakoskevatohjeet/Files/OMSO_11_2012_lainlaatijan_EU-opas_66_s.pdf

Markkinavoimien sopimuspetoksilla ansainnat oli turvattava estämällä laillisten ammattitutkintojen saatavuus, koska ilman laillista ammattipätevyyttä olevien vilpittömän mielen turvin voitiin sopimukset päättää ilman täyttä korvausta ja jälkikäteisiä oikeudensuojakeinoja.  Sopimuksen apuvelvoitteisiin sisältynyt ammattioikeuden laiminlyönneistä ei ole ollut mitään oikeusseuraamuksia. Tämä oli oikeuttanut markkinavoimat päättämään sopimukset yksipuolisesti ilman täyttä korvausta ja ilman mitään oikeusseuraamuksia. Markkinavoimien oli estettävä ammatinharjoittajadirektiivien toimeenpanot turvatakseen liiketoimintapetoksilla ansainnat valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin.

EY:n perustamissopimuksen nojalla ammatinharjoittamisten direktiivien toimeenpanosta toimivaltaisten työmarkkinaosapuolten työehtosopimuksissa vastaa jäsenvaltio. SAK:n puheenjohtaja 1990-2009 laiminlöi avoimilla työmarkkinoilla ammattiliittojen jäsenistöjen ammattitutkinto-oikeudet valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. Yleissitovina työehtosopimuksina nämä velvoittivat kaikkia toimialalta. Kansalaisten EU-oikeuksien vastaisissa yrittämisissä ja työllistämisissä turvattiin eläke-, sosiaali- työ- ja vero-oikeuksissa markkinavoimien liiketoimintapetokset valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin.  

Suomessa kaikki 70-luvulta lähtien luopumis-/sukupolvenvaihdos- tai työttömyyseläkkeelle jääneet ovat luopuneet laillisista ammatinharjoittamisen oikeuksistaan. Samalla nämä menettivät työmarkkinasopimuksissa ammatillisen lisäeläkkeenä maksettavan palkanmaksut virallisen eläkeiän saavuttuaan. Lisäksi lakisääteisestä tapaturmavakuutukista rahoitettu työturvallisuus ja työllistettyjen palkkasummaa vastaan maksettava ammattitutkintokoulutus. Kunta-alan työeläkeyhtiön KEVA:n toimitusjohtajan mukaan lisäeläkkeellä on Suomen perustuslain suojaama oikeus. 

Työehtosopimuslain 2 §:n 2 momentissa määrätään, että työehtosopimukseen osallisen työnantajapuolen on kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta toimitettava siitä jäljennös tai tekninen tallenne työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavalle ministeriölle. 

EY:n perustamissopimuksen 150 artikla (ent. 127 artikla) 1. Yhteisö toteuttaa ammatillista koulutusta koskevaa politiikkaa, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä.

EY:n perustamissopimuksen artiklan 92 (2) tavoitteita kansallisten jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi ei sovelleta veroja, henkilöiden vapaata liikkuvuutta eikä työntekijöiden oikeuksia tai etuja koskeviin säännöksiin tai määräyksiin. Markkinaoikeuden valtiolle sakottamista b2b liiketoimintapetoksista nostettavissa vahingonkorvauskanteissa lakimiehet salaavat valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin tietoisesti laiminlyödyt kansalaisten EU-oikeuden turvaamat ammatinharjoittamisten oikeudet. Näiden oikeuksien laiminlyönnit ovat valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin.  

Työsopimuksissa työnantajia velvoittava direktiivi 92/51/ETY työllistettyjen ammattitutkinnoista esti markkinavoimien liiketoimintapetoksien teettämiset suoraan työntekijöillä. Vuoden 1994 arvonlisäverojen vähennyskelvottomuus lakisääteisten työllistämiskustannusten osalta rajoitti kotimarkkinoilla työllistämistä. Ratkaisu oli markkinavoimien liiketoimintapetoksien päättämiset nolla- ammattisuojan yrittäjille valmistettavilla toimialan laatujärjestelmien auditoinneista myönnettävillä sertifikaateilla. Korkeimman oikeuksien päätöksillä nolla ammattisuojan standardoidut arvolisävero-, yrittäjäeläke- ja yrittäjävero-oikeuksin toimivat yrittäjät turvattiin vastuuvakuutuksilla nostettavissa vahingonkorvauskanteissa. Vastuuvakuutus on näyttö asiakkaalle yrittäjien ilman ammatinharjoittamisen oikeutta olevien työllistettyjen työntekijöiden EU-oikeuksien rikkomuksista. 

EU-oikeuksien laiminlyönnit tulevat kansallisen oikeusjärjestyksen mukaan oikeusistuimissa sopimusten riita-asioina arvioitaviksi. Suomessa sopimusten apuvelvoitteiden sisältämät EU-oikeuksien laiminlyönneillä ei ole mitään oikeusseuraamuksia. Näistä ei voida oikeusistuimissa vedota EU-tuomioistuimen antamiin päätöksiin tai vaatia ennakkoarviointi. EU-tuomioistuimella on vahvin oikeuden valta EU-oikeuksissa, johon Suomessa sopimuksien riita-asioissa ei voida vedota. Ammattitaitoisimmat ovat effet utile oikeuskäytännön mukaan vedonneet EU-oikeuden säännöksiin ilman kansallisia toimeenpanojakin mitä tahansa julkisen vallan elintä vastaan.  

EY tuomioistuimen (Van Gend en Loos 1963, Costa 1964 ja Simmenthal 1878) annettujen tuomioiden perusteella unionin kansalaiset voivat vedota kansallisissa tuomioistuimissaan perustamissopimuksen määräyksiin sekä asetusten ja direktiivien säännöksiin ja voivat vaatia, ettei yhteisön oikeuden kanssa ristiriidassa olevaa kansallista oikeussäännöstöä sovelleta.

Toiminimellä 1992 rekisteröity Yleinen Työttömyyskassa (YTK) ilman ammattiliittojen EY:n perustamissopimuksen toimivaltaa, on tietoinen jäsenten eurooppa-, ihmis- ja perusoikeussuojan laiminlyönti. Ansiosidonnaisen päivärahan maksaminen ilman laillisia oikeuksia harjoittaa jäsenten edunvalvontaa työssäoppimisena hankittavissa ammattitutkinnoissa on julkisen vallan väärinkäyttöä. Muut avointen työmarkkinoiden ammattiliittojen työttömyyskassat eivät ole moittineet, koska tämä todistanut vastaavat petokset jäsenten edunvalvonnassa. Työttömyyseläkeputkeen siirretyt ansiosidonnaiset työttömät työnhakijat ilman mitään uhkaa työllistämisestä avoimille työmarkkinoille säästivät liittymällä halvemman YTK:n jäseniksi.

TUPO:ssa jatkettiin kotimarkkinoilla devalvointien tavoitteita standardoinneilla. Näissä devalvaatioon verrattuna etuina olivat, etteivät kotimarkkinoita päässeet osallisiksi viimeisestä 40 % devalvoinnissa. Kansallisiin teknisiin määräyksiin sovelletaan Euroopan yhteisön (EY) perustamissopimuksen 28 ja 30 artiklaa, joissa kielletään määrälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavanlaiset toimenpiteet. Toimivaltaiset katsovat oikeutensa olevan standardoinnissa, tarkastuksissa, sertifioinnissa ja valvonnassa ohi kansallisen lainsäätäjän. Nämä ovat jo ennen subsidiari-/läheisyysperiaatteen käyttöönottoa kuuluneet pääasiassa asianomaisten osapuolten itsehallintoon eikä niinkään valtion viranomaisten toimivaltaan. Suomessa standardisoimislain 197/1942 valtuussäännös ei täytä perustuslain vaatimuksia, jonka mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista.  

’Cassis de Dijon’ 120/78 –tapauksessa sanotaan seuraavaa: ”Yhteisön määräysten puuttuessa on tuotteen markkinointia koskevien kansallisten määräysten erilaisuudesta johtuvat yhteisön sisäisen kaupan esteet hyväksyttävä, mikäli nämä määräykset ovat välttämättömiä pakottavien vaatimusten täyttämiseksi erityisesti tehokkaan verovalvonnan, kansanterveyden suojelun, rehellisen kaupankäynnin ja kuluttajasuojan suhteen.”

Vuoden 1991 devalvaation ja vuoden 1992 kellutuksen seurauksena Suomen markka devalvoitui yhteensä noin 40 prosenttia suhteessa Saksan markkaan ja USA:n dollariin. Devalvoituminen ratkaisi yhdellä kertaa vientiyritysten kannattavuus- ja kilpailukykyongelmat. Sekä lyhyet että pitkät korot kääntyivät jyrkkään laskuun. Inflaatio ei vastoin uhkakuvia kiintynyt, vaan jatkoi hidastumistaan. (Kiander 2001, 29-30.) Suomen talous alkoi irrottautua lamasta. http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/julkaisut/IR_oheismateriaali.html

Pääministeri Ahon hallituksen 1991- 1994 oikeusministeri Pokka asetti perusoikeuskomitean työtä johtamaan Långin tilalle KHO presidentin Pekka Hallbergin, joka valmisti vuoden 1995 kuntalain. Aho lakkautti EU-oikeuksissa toimivaltaisten korkeimman oikeuden jäsenistä koostuneen laintarkastuskuntaa velvoittavan lain 1693/ 1992. Tämän tilalle valtioneuvoston alaiseksi perustettu tarkastustoimisto hyväksyi lainsäätäjän suomenkielisten EU-oikeuksien laiminlyönnit. Tarkastustoimiston ruotsinkielisten enemmistö turvasivat viranomaisissa suomenkielisiltä salatut EU-oikeudet ruotsinkielisille kansalaisille.

Toteutuiko Långin pyrkimys suomalaisille DDR:n perustuslain kansalaisilleen kirjoitettujen perusoikeussäännöstön toimeenpanosta Hallbergin toimesta Suomessa? Kokoomuksen kansanedustajat vitsailivat Halosen asettaman perusoikeustoimikunnan kirjoittavan DDR kansalaisilleen turvaamia perusoikeuksia. Berliinin muurin kaatumisen ansiosta DDR:n kansalaiset saivat Länsi-Saksan kansalaisten peruslain turvaamat perusoikeudet.   Ruotsinkielisen demariyhdistyksen jäsenistä

Paavo Lipponen pääsi SDP:n puheenjohtajaksi v. 1993, kun Sundqvistin oli luovuttava tästä STS pankin 65 miljoonan vahingonkorvausvaatimuksien takia. Lipposen hallituksen valtiovarainministeri Arja Alho sai palkaksi kenkää tämän vapauttaessa Sundqvistin lähes kokonaan vahingonkorvauksista.   Pääministeri Lipposen I hallituksen 1995-2000 Suomen EU -jäsensopimusvelvoittein vuoden 1919 hallitusmuodon perusoikeusjärjestelmä (HM II luku) uudistettiin perusteellisesti 1.8.1995 voimaan tulleella lailla 969/1995.

KHO Halbergin vuoden 1995 kuntalain mukaan noudatetaan kansalaisten perusvapauksien osalta sääty-yhteiskunnan aikaisia kunnan jäsenperusteita. Nämä pysytettiin muuttumattomina vuoden 1865 MkunA ja vuoden 1873 KkunA säännöksin poislukien ammatin- ja elinkeinonharjoittamisen oikeudet, jotka siirrettiin perustuslain tavoittein toimeenpantaviksi. Sääty-yhteiskunnan aikaiset ammatinharjoittamisten ja kaupankäyntioikeudet jäivät sopimuksilla vahvimman oikeuden suojan nojalla velvoittaviksi.  

Pääministeri Lipposen hallituksissa 1995-2000 ulkoministeri Halonen hankki äänestäjiä yli 600 000 julkishallinnon työntekijöiden EY-oikeuksilla. Perustuslain 1999/731 54 § nojalla kansan vuosiksi 2000-2012 valitsema presidentti Tarja Halonen laiminlöi tietoisesti lainsäädännön allekirjoittajana suomenkielisen kansan tahdon perustuslain 2 § vastaisesti. Ennen eläkkeellä korkeimman oikeuden presidenttti Hallbergin kanssa lähtöään Halonen allekirjoitti Kataisen hallituksen perustuslakiin 128 § (4.11.2011/1112) valtioneuvoston toimivallasta ohittaa Suomen Presidentin puolustusvoimain ylipäällikkyys. 

Saavutettu oikeus, lat. jus quasitum, subjektiivinen oikeus ei johdu välittömästi oikeusjärjestyksestä vaan johonkin julkisoikeudelliseen tai oikeusjärjestyksen tunnustamaan ja suojaamaan yksityisoikeudelliseen oikeustoimeen.  

Suomessa vuoden 1994 ETA–sopimus turvasi yksityis-, julkisoikeudellisten ja yleishyödyllisten yhteisöjen tasavertaiset liiketoimintaoikeudet vuosittaiseen 66 000 markan tukeen. Vuodesta 2000 lähtien tukea sai jo 66 000 euroa. Tukeen ei laskettu mm. työllisyysvaroja edellyttäen, että työttömien työnhakijoiden ammattitutkinto-oikeudet huomioitiin. Suomessa ESR-rahoituksilla toimivaltaiset ovat toimineet lain tasoisesti sopimuksissa velvoittavan asetuksen (ETY) N:o 2084/93 vastaisesti. Julkis- ja yleishyödylliset yhteisöt rahoittivat liiketoimintaansa ylläpitämällä EU-/kansallisella rahoituksella työttömyyttä uudistaakseen 1995-2020 EU-rahoituksen perusteet. Ns. aktiivisella työvoimapolitiikalla direktiivin 91/533/ETY nojalla ohitetaan sosiaalisen peruskirjan 20 artiklan velvoitteet maksamalla korvaus työstä palkan sijasta tukena ja/tai avustuksena.  

Mitä suurempi oli työttömien luku sitä suurempi oli EU:sta saatava työttömyysrahoituskin. Työttömyydellä EU-/kansallisella rahoituksella harjoitettava liiketoiminta oli keino saada EU:lle maksettuja jäsenmaksuja takaisin. 30 vuotta työttömyyden liiketoimintaa on ylläpidetty ja maksimoitu, kun maataloustuki maksatettiin pääasiassa kansallisista verovaroista. Maatalouden osuus EU:n budjetista on ollut 80 %.  

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio - Asia C-41/90. 1. Työnvälitystoimintaa harjoittavan julkisen työnvälitystoimiston kaltaista yksikköä voidaan pitää yrityksenä yhteisön kilpailusääntöjä sovellettaessa, koska kilpailuoikeuden yhteydessä käsite kattaa kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta riippumatta.   2. Koska julkinen työnvälityslaitos, joka harjoittaa työnvälitystoimintaa, on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin palveluja tuottava yritys, siihen sovelletaan perustamissopimuksen 90 artiklan 2 kohdan mukaisesti kilpailusääntöjä ja erityisesti perustamissopimuksen 86 artiklan kieltoa siltä osin kuin tämän määräyksen soveltaminen ei estä yritystä hoitamasta sille uskottuja erityistehtäviä. Kun jäsenvaltio, joka on myöntänyt yksinoikeuden työnvälitykseen, luo tilanteen, jossa julkinen työnvälityslaitos välttämättä rikkoo perustamissopimuksen 86 artiklaa, jäsenvaltio rikkoo perustamissopimuksen 90 artiklan 1 kohtaa. Näin on erityisesti, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:  

- julkinen työnvälitystoimisto on selvästi kykenemätön tyydyttämään tämän toiminnan markkinoilla vallitsevaa kysyntää,

Hallituksen esitys HE 56/1994 ETA I/III Eduskunnalle ETA-sopimuksen pöytäkirjan 47 ja tiettyjen liitteiden muuttamista koskevan ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 7/94 eräiden määräysten hyväksymisestä

--------------------------

Tutkintotodistusten vastavuoroinen tunnustaminen Vastaanottava maa voi päättää, kumpi on suoritettava, jos ammatinharjoittaminen edellyttää kansallisen lainsäädännön tarkkaa tuntemista tai jos vastaanottava maa vaatii direktiivin 89/48/ETY tarkoittamaa tutkintotodistusta.  

Voimassa olevan työttömyysturvalain 26 §:n 1 momentin (1317/94) mukaan peruspäivärahaa ja ansioon suhteutettua päivärahaa maksetaan yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä neljän peräkkäisen kalenterivuoden aikana. On riittänyt, että henkilö on työttömäksi joutuessaan ollut 53 vuoden 1 kuukauden ikäinen. Tällöin 500 päivän enimmäismaksuaika päättyy henkilön täytettyä 55 vuotta. Henkilöllä on sen jälkeen oikeus niin sanottuihin lisäpäiviin 60 ikävuoteen saakka ja tämän jälkeen yleensä oikeus työttömyyseläkkeeseen. Vaikka tällaisessakin tilanteessa työtöntä työnhakijaa koskee velvollisuus olla työmarkkinoiden käytettävissä sekä ottaa vastaan tarjottua työtä tai koulutusta, ovat lisäpäiväoikeuden piirissä olevat tai niiden piiriin tulossa olevat työttömät käytännössä työhallinnon työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja työvoimapalvelujen ulkopuolella.

SAK:n edustavimmat yli 50-vuotiaat työttömyyseläkeputkessa turvassa olleet ansiosidonnaiset työttömyyspäivärahan saajat laskettiin rahoituksissa mukaan. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksettiin lainvastaisesti, koska nämä eivät enää olleet avointen työmarkkinoiden käytettävissä.

Valtioneuvoston päätöksellä N:o 1142/1994 tuettiin työttömien omaa aloitteellisuutta. vuoden 1994 toisessa lisätalousarviossa osoitetusta 5 miljoonan markan siirtomäärärahasta voidaan myöntää 2 §:ssä tarkoitetuille yhteisöille avustusta työttömien henkilöiden oma-aloitteisuuteen perustuvan työn ja heidän tulevaa työllistymistään edistävän muun toiminnan tukemiseen sekä heidän oma-aloitteista työskentelyään tai heidän pysyvää työllistymistään edistävän muuta toimintaa tukevan koulutuksen järjestämiseen (omatoimisuusavustus).

Euroopan sosiaalirahastoa hallinnoivat artikla 123 § nojalla komissio, jota tässä asiassa auttaa työmarkkinatoimijat. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4255/88, sellaisena kuin se on muutettuna 20 päivänä heinäkuuta 1993 annetulla asetuksella (ETY) N:o 2084/93, 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, joka koskee Euroopan sosiaalirahastoa ohjelmakaudella 1994–1999 (7), säädetään, että tavoitteen 3 piiriin kuuluvat ESR:n tukitoimet olisi keskitettävä työttömien ja pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamien ihmisten auttamiseen palauttamalla heidät työmarkkinoille koulutuksen, neuvonnan ja ohjauksen tai työllistämistukien avulla.  

TT pyrkii torjumaan ohjelman käyttämistä esimerkiksi työttömien koulutukseen, johon sen varat uppoaisivat jälkiä jättämättä. TT on kannanotoissaan ja toimissaan painottanut sitä, että Leonardo-ohjelman kokemuksista eräs parhaimpia on ammatillisen koulutuksen kansainvälisen yhteyksien rakentaminen. TT:n elinkeinopolitiikka s.36 TT:n asiantuntijat Manu Aaltonen, puh (09) 68682232 ja Heikki Suomalainen, puh (09) 68682329

Talous- ja sosiaalikomitea mukaan pk-yrityksille, ammattiyhdistyksille ja kuluttajaliitoille taataan myös taloudellista apua eurooppalaisten standardien valmisteluun sekä sovellukseen ja levittämiseen osallistumisen mahdollistamiseksi. "Tekniset standardit ja vastavuoroinen tunnustaminen" (96/C 212/02).  Kolmannen osapuolten tekemissä auditoinneissa ei arvioida laatujärjestelmää asiakkaan/yksilön kannalta, vaan tämä jää jokaisen asianomaisen itsensä arvioitavaksi, kontrolloitavaksi ja moitittavaksi / hyväksytettäväksi. 

 

EU:n jäsenmaiden Amsterdamin sopimuksen allekirjoituksilla 2.10.1997 tulivat tutkintotavoitteet EU:n jäsenmaissa kansallisesti voimaan sen jälkeen, kun kaikki maat ovat sen ratifioineet. Suomi ratifioi tämän 1.5.1999 ja samana vuonna sosiaalisen peruskirjan. Tämän 10 artiklan mukaan tutkinto on Suomessa perustuslain turvaama oikeus. Suomessa vuoden 1997 alusta toimintansa aloittaneiden työvoima- ja elinkeinokeskusten tehtäväksi siirtyi työministeriön pääluokkaan kuuluvan työvoimapoliittisen koulutuksen hankinta sekä kauppa- ja teollisuusministeriön yrityskoulutuksen ja maa- ja metsätalousministeriön maatalousyrittäjien koulutuksen hankinta.

 

10 artikla Oikeus ammatilliseen koulutukseen

Varmistaakseen, että oikeutta ammatilliseen koulutukseen voidaan käyttää tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat:

1. tarvittaessa järjestämään ja edistämään ammatillista koulutusta kaikille, myös vammaisille, yhteistoiminnassa työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa sekä tarjoamaan mahdollisuuden korkeampaan ammatilliseen ja yliopistokoulutukseen yksinomaan yksilön henkilökohtaisten edellytysten perusteella,

2. ottamaan käyttöön oppisopimuskoulutusjärjestelmän ja muita järjestelyjä ja edistämään niitä, nuorten poikien ja tyttöjen kouluttamiseksi erilaisissa työpaikoissa,

3. tarvittaessa järjestämään ja edistämään: a) riittäviä ja helposti saatavilla olevia koulutusmahdollisuuksia aikuisille työntekijöille, b) erityisiä, teknologisen kehityksen tai muiden työelämässä tapahtuvien uusien suuntauksien edellyttämiä uudelleenkoulutusmahdollisuuksia aikuisille työntekijöille,

4. tarvittaessa ottamaan käyttöön ja edistämään erityistoimia pitkäaikaistyöttömien uudelleenkouluttamiseksi ja uudelleen työelämään sijoittamiseksi,

5. rohkaisemaan järjestettyjen mahdollisuuksien täysipainoista hyväksikäyttöä asianmukaisin toimin, esimerkiksi a) vähentämällä kaikkia maksuja tai poistamalla ne, b) myöntämällä taloudellista tukea soveltuvissa tapauksissa, c) sisällyttämällä normaaliin työaikaan se aika, jonka työntekijä käyttää täydennyskoulutukseen työnantajan pyynnöstä työsuhteen aikana, d) varmistamalla sopivan valvonnan avulla ja yhteistyössä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa, että oppisopimusjärjestelmä ja muu nuorille työntekijöille järjestetty koulutus on tehokasta ja että kaikki nuoret työntekijät saavat riittävän suojelun.

UUDISTETUN EUROOPAN SOSIAALISEN PERUSKIRJAN LIITE 1 kappaleen mukaan sosiaaliturvaan liittyvät asiat sekä työttömyysetuuteen, vanhuuseläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen liittyvät määräykset voidaan jättää 20 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle.

Työttömän työnhakija perus- ja ihmisoikeuksien tietoinen loukkaus perustuu hallituksen esityksen (HE 73 – 1997) tavoitteet työllisyyslain v. 1997 lisäykseen.. Tämän mukaan työvoimapalvelulaissa ja -asetuksessa tarkoitettujen työnvälitys-, ammatinvalinnanohjaus-, koulutus- ja ammattitietopalvelu- tai ammatillisen kuntoutuksen palvelujen käytön, ei saa valittaa, koska sen arviointi on täysin työvoimapoliittista harkintaa.  

Sosiaalihuollon asiakkaan aseman parantamiseksi laadittu laki 1982/710 koskee sekä kunnan että yksityisen järjestämää sosiaalihuoltoa. Asiakkaan oikeutena on saada päätökset kirjallisesti, joissa tulee neuvoa miten asiasta voi hakea muutosta. Vaikka viranhaltijan tekemään päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, voidaan asia panna vireille hallintomenettelylain säännöksin. Kunnan nimeämän sosiaaliasiamiehen tehtävä asiakaslain 24 §:n tavoittein auttaa asiakasta täyttää perustuslain 14 §:n 3 momentin tavoitteet. Tämä edellyttää sosiaalihuoltoasetuksen 1983/607 5 §:n mukaan sosiaalihuollon asiakkaille on järjestettävää mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla sosiaalihuollon ja sen eri toimintayksiköissä annettavan huollon suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Työttömien edunvalvontaa perustettujen yhteisöjen omatoimisuusavustuksen käyttö arvioidaan valtionapulain 490/65 säännöksin. Tämän mukaan omatoimisuusavustuksen käyttö tulee perustua säädettyjen tavoitteiden todentamisena yhteisöjen toimintasuunnitelmasta. Työllisyysasetuksen 30.12.1997/1363 55 § (27.12.2001/1466) mukaan omatoimisuusavustuksella tarkoitetaan valtion talousarvioon työttömien aloitteellisuuden tukemiseen osoitetuista määrärahoista myönnettävää avustusta työttömien oma-aloitteisuuteen perustuvan työskentelyn sekä työllistymistä edistävän muun toiminnan tukemiseen ja niitä tukevan koulutuksen järjestämiseen. Omatoimisuusavustuksesta valtakunnallinen työministeriön asettama työryhmä seuraa ja ohjaa varojen käyttöä. Tätä työryhmää ei ole kuitenkaan asetettu.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan, EU:n Perusoikeuskirjan (2000/C 364/01) 12 artiklan ja perustuslain 1999/731 13 § nojalla perustetut yleishyödyllisinä yhteisöinä harjoittavat liiketoimintapetosta ilman jäsenistön vastavuoroisesti muilla jäsenmailla ja komissiolla hyväksytyn ammatinharjoittamisen oikeudet omaavien työntekijä- tai yrittäjäpalvelujen saatavuutta.   Yhdistykset turvaavat markkinavoimille jäsenistönsä elinkeino-, omistus- ja sopimusoikeuksien vastaisilla sopimuspetoksilla ansainnat.

”Yhteiskunta maksoi työttömyydestä vielä vuonna 1999 n. 36 miljardia markkaa, laskee työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen. Hänen mukaansa yhteiskunnalle karttuikin koko viime vuosikymmeneltä kaikkiaan 300 miljardin markan ylimääräiset työttömyyskustannukset verrattuna siihen, että työttömyys ja sen kulut olisivat pysyneet vuoden 1990 luvuissa.” http://www.sunpoint.net/~erkkiaho/tyott.htm

Työmarkkinaosapuolet osallistuvat työllisyyspolitiikan valmisteluun sekä unionin tasolla että kansallisesti. TT voi vaikuttaa EU:n työllisyyspolitiikkaan pääasiassa UNICEn kautta osallistumalla ns. sosiaaliseen vuoropuheluun. Suomi laatii vuosittain oman monivuotisen työllisyysohjelmansa em. Suuntaviivojen mukaisesti. TT osallistuu työllisyysohjelman valmisteluun tätä tarkoitusta varten muodostetussa eri ministeriöitten ja työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuvassa työryhmässä. Ohjelmaa käsitellään myös työasiain neuvoston integraatiojaostossa.

Direktiivin 2000/43/EY tavoittein yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tehokas soveltaminen edellyttää todistustaakan siirtymistä vastaajalle, kun syrjinnästä on annettu näyttö. Suomessa työmarkkinatoimijat lakkauttivat yksilöiden lisäeläkkeiden myöntämiset työsyrjinnästä säädetyn direktiivin takia. TUPO:ssa sovittua palkanmaksuvaraa käytettiin ammatillisten lisäeläkkeiden rahoittamiseen. Työeläkkeiden lisäeläkejärjestelmä suljettiin 2000-luvun alussa siten, että aikaisemmin myönnetyt lisäeläkkeet jäivät voimaan. Lisäeläketurvan alhaisesta vakuutusmaksutasosta on jäänyt eläkejärjestelmälle pysyvä kustannusrasite, joka tulee perusvakuutuksen kustannettavaksi. Rekisteröityä TEL-lisäeläkettä sai vuonna 2011 n. 90 000 suomalaista ja rekisteröidyt lisäeläkkeet (TEL-L) ovat noin kaksi prosenttia kaikista yksityisen sektorin työsuhteen työeläkkeistä. Lisäeläkkeistä koituu noin 100 miljoonan euron vuosikustannus nykyisille työssäkäyville ja 500 miljoonan euron kustannus yrityksille.

Päätöksen N:o 283/1999/EY mukaan eurooppalaisille kuluttajajärjestöille annetaan 90 % tukea kustannuksiin, jotka edustavat kuluttajia yhteisön tason standardien kehittämisessä tuotteille ja palveluille. Kyse on a) rahoituksesta elimille, jotka ovat osa käynnissä olevia yhteisön verkkoja, joilla tarjotaan kuluttajille tietoja ja apua, jotta nämä voivat hyödyntää oikeuksiaan ja saada käyttöönsä asianmukaisia riidanratkaisumenettelyjä, ja b) toimista, joita kehitetään jäsenvaltioiden kanssa tehtävän hallinnollisen ja toimeenpanoyhteistyön alalla.

Kesäkuussa 1999 annettiin direktiivi 1999/42/EY tutkintotodistusten tunnustamisjärjestelmän perustamisesta vapauttamisdirektiivien ja siirtymätoimenpiteistä annettujen direktiivien soveltamisalaan kuuluvan ammatillisen toiminnan osalta sekä tutkintotodistusten yleisen tunnustamisjärjestelmän täydentämisestä. Neuvoston direktiivi 92/51/ETY direktiiviä 89/48/ETY täydentävästä ammatillisen koulutuksen tunnustamista koskevasta toisesta yleisestä järjestelmästä sovelletaan po. metsäalan koulutuksen tai pätevyyden saaneisiin. Suomi laiminlöi tietoisesti direktiivin 1999/42/EY säännökset ammattitutkinnoista säätämällä nämä kansalliseen oikeusjärjestykseen tammikuulla 2003 vuoden 2001sijasta.

Euroopan työllisyysstrategian yhteensovittamista säännellään keväällä 1999 voimaantulleessa Amsterdamin sopimuksessa.  Erityisesti ESR- toimien rahoituksen viitekehyksenä toimivat työllisyysstrategian neljään pilariin, työllistyvyyteen, yrittäjyyteen, sopeutumiskykyyn ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin, perustuvat työllisyyden suuntaviivat ja niiden pohjalta toteutettavat kansalliset työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmat (NAP).

Suomen perustuslain 1999/731 54 § nojalla kansan vuosiksi 2000-2012 valitsema presidentti Tarja Halonen laiminlöi tietoisesti lainsäädännön allekirjoittajana suomenkielisen kansan tahdon perustuslain 2 § vastaisesti. Julkista valtaa ja rahoitusta käyttävät syyllistyvät tietoisesti laittomuuteen, jos ovat jättäneet läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi kansalaisille selittämättä, että työllistämisissä ei noudateta Euroopan sosiaalisen peruskirjan 20 artiklan oikeusvaikutuksia ilman työsopimusta. Kyse on EU:n perusoikeuskirjan (2000/C 364/01) 17 artiklan ja Suomen perustuslain 15 § nojalla turvatun omaisuudensuojaan kuuluvien yksityisoikeudellisten varallisuusarvoisten sopimusoikeuksien vastaisesta petoksesta.  

Direktiivin 2000/43/EY tavoittein ruotsin- ja suomenkielisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tehokas soveltaminen edellyttää todistustaakan siirtymistä vastaajalle, kun syrjinnästä on annettu näyttö. Neuvoston direktiivi 2000/78/EY 16 artikla jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että

a)       yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaiset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset kumotaan;

b)       yksittäisiin työsopimuksiin tai työehtosopimuksiin, yritysten sisäisiin sääntöihin sekä itsenäistä ammatinharjoittamista ja työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä koskeviin sääntöihin sisältyvät määräykset, jotka ovat yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisia, julistetaan tai voidaan julistaa mitättömiksi tai muutetaan.

 

Neuvoston direktiivi 2000/78/EY artikla 13 Tätä direktiiviä ei sovelleta sosiaaliturvajärjestelmiin ja sosiaalisen suojelun järjestelmiin, joiden etuuksia ei rinnasteta Euroopan perustamissopimuksen 141 artiklassa tarkoitettuun palkkaan, eikä valtion suorittamiin maksuihin, joiden tarkoituksena on työllistyminen tai työllisenä pysyminen

Perustamissopimuksen XI osaston 146 artikla muodostaa perustan asetukselle (EY) N:o 1784/1999 (1). Siinä edellytetään rakennerahasto-ohjelmien ohjelmakauden 2000-2006 osalta, että ESR ottaa huomioon paikallisen kehityksen tukemisen, mukaan lukien paikalliset työllisyysaloitteet ja alueelliset työllisyyssopimukset. http://www.eca.eu.int/FI/RS/2002/rs04_02fi.pdf 

Euroopan sosiaalirahaston (KOM(2001) 16 lopullinen) uusien ohjelmien v. 2000-2006 kautta investoidaan ihmisiin noin 60 miljardia euroa osana työmarkkinoiden nykyaikaistamista ja uudistamista. Ohjelmissa kiinnitetään erityishuomiota syrjäytyneiden ryhmien integroimiseen talous- ja yhteiskuntaelämään. Alueellisten työllisyyssopimusten opas 2000-2006 työllistettävyyden parantaminen kattaa strategiat ammatillisen pätevyyden hankkimistapojen laajentamiseksi, koulutuksen monimuotoistamisen ja tehostamisen tukemiseksi ja koulutusjärjestelmien laadun parantamiseksi.  

Lain N:o 26.1.2001/56 nojalla tuomarin vastuulla toimiva vahvistamislautakunnan ilman vastavuoroisesti muilla jäsenmailla ja komissiolla hyväksytettyjä ammatinharjoittamisen oikeuksia hyväksyttävät yleissitovat työehtosopimukset ovat valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. Vahvistamislautakunnan jäsen sosiaali- ja terveysministeriön alainen tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen syyllistyy kyseisissä työehtosopimuksissa virkarikokseen. Oikeus moittia työehtosopimuksia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tuomaroimaan työtuomioistuimeen edellyttää ensin sitoutumista laiminlyönnit sisältäviin työehtosopimuksiin. Sitoutumisella oikeuksien loukkauksiin mitätöidään asianomistajan oikeudet vaatia ilman muutoksenhakuoikeutta olevasta työtuomioistuimen päätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kerran hyväksytty yleissitovuus jää moittimatta voimaan vaikka yleissitovuuden edellytykset jäävät toteutumatta.

Lailla 189/2001 kuntouttavasta työtoiminnasta velvoitettiin kunnat järjestämään yhdessä työvoimatoimistojen kanssa KELA:n osoittamien työttömien osalta mm. kuntouttavaa työtoimintaa. Työllisyyslain 10 c § 5 momentin mukaan uudistettu, yksilöity työnhakusuunnitelma voidaan korvata aktivointisuunnitelmalla, jos työnhakijalla on oikeus kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitettuun aktivointisuunnitelmaan.  

  • Alle 25 -vuotiailla ja kuntien toimeentulotukiasiakkailla, sekä yli 25 -vuotiaat kuntouttavassa työtoiminnassa paikallaolo kartuttaa oikeuden yhdistelmätuella työllistämiseksi. 
  • Ansiosidonnaista päivärahaa saavan kuntouttavan työtoimintaan osallistumisen estää vaatimus työttömän työnhakijan olevan avointen työmarkkinoiden käytössä. Tämä on työttömyyspäivärahan saannin edellytys.
  • Kuntouttavalla työtoiminnalla rajoitettiin ulkomaisen halpatyövoiman käytön edellytyksiä. 

Työvoimahallinnon , sosiaalitoimen ja kuntouttavan työtoiminnan viranomaaisten toimivallan akvaktivointisuunnitelman toteuttamisen estää työttömän työnhakijan ammattitutkintovaatimus. Julkishallinnon tehokkuuden takia tämä tulee kirjata työttömän työnhakijan työnhakusuunnitelmaan. 

HE 269/2002 mukaan syrjintä- ja työsyrjintädirektiivejä sovelletaan yhteisön toimivallan puitteissa kaikkiin henkilöihin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, julkisyhteisöt mukaan lukien. Työttömyys poikkeaa siinä määrin muista yhdenvertaisuuslain 6 §:ssä tarkoitetuista syrjintäperusteista, että valiokunta ei ole katsonut voivansa tässä yhteydessä lisätä sitä syrjintäperusteiden joukkoon. Eduskunnan tahto direktiivin vastaisesta työttömien syrjäytymisessä oli perustuslakivaliokunnan lausunnon vastainen.

Työvoimaviranomaisten asiakkaille työvoimapalvelulaissa ja -asetuksessa tarkoitettujen työnvälitys-, ammatinvalinnanohjaus-, koulutus- ja ammattitietopalvelu- tai ammatillisen kuntoutuksen palvelujen käytöstä ei saa valittaa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös säätää poikkeuksia näitä etuuksia sekä toimeentulotukea koskevista oikaisu- ja muutoksenhakumenettelyistä. (25.2.2000/198)

Julkisen työvoimapalvelulain N:o 2002/1295 1 luvun 2 §:n mukaan työvoimapalvelulla edistetään työllistymistä ensisijaisesti avoimilla työmarkkinoilla joko suoraan tai koulutuksen avulla. Mikäli työttömältä ei voida todentaa vaadittavaa pätevyyttä, velvoittaa työvoimaviranomaisia työttömyysturvalain N:o 1290/ 2002 IV osa 10 luvun 4 §:n (2) koulutusta koskevat edellytykset. Aiemman lisä-, täydennys- ja muuntokoulutuksen sijasta hankittaisiin tutkintoon johtavaa koulutusta, joka parantaa merkittävästi koulutukseen osallistuvien asemaa työmarkkinoilla, koska he saavat tutkintotodistuksen osoitukseksi pätevyydestään.  

Komission asetus (EY) N:o 2204/2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta työllisyystukeen [Muutossäädökset]. Asetuksen alaisilta kansalaisilta vietiin oikeudet hankkia työllisyysvaroilla ammattitutkinto.  Epäedullisessa asemassa olevia työntekijöitä ovat seuraavat:

  • kaikki alle 25-vuotiaat tai henkilöt, joilla kahden vuoden kuluessa kokopäiväisen koulutuksen päättymisestä ei ole ollut työpaikkaa;
  • kaikki yli 50-vuotiaat, joilla ei ole työpaikkaa tai jotka ovat menettämässä työpaikkansa;
  • kaikki, joilla ei ole keskiasteen koulutusta, ja jotka ovat työttömiä tai menettämässä työpaikkansa; -          pitkäaikaistyöttömät (eli viimeksi kuluneiden 16 kuukauden aikana vähintään 12 kuukautta työttömänä olleet); -          siirtotyöläiset ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat;
  • yksinhuoltajat;
  • huumeista riippuvaiset ja entiset vangit;
  • muut, jotka palaavat työelämään oltuaan poissa työstä yli kaksi vuotta (esimerkiksi lastenkasvatuksen tai perheenjäsenen hoitamisen vuoksi);
  • naiset alueilla, joilla on korkea työttömyys.  

Asetukseen sisältyvä varauma antaa komissiolle mahdollisuuden katsoa myös muita henkilöitä epäedullisessa asemassa oleviksi jäsenvaltiolta saadun ilmoituksen perusteella. Alentuneesti työkykyisten työllistämisen edistämiseksi valtio voi ottaa vastattavakseen enintään 60 prosenttia yhden vuoden palkkakustannuksista ja sosiaaliturvamaksuista. "Alentuneesti työkykyisen" voi kukin jäsenvaltio määritellä itse. Lisäksi tukea voidaan myöntää korvaamaan tuottavuuden väheneminen sekä työtilojen muuttamiseen ja työntekijän avustamiseen. Asetus on voimassa vuoden 2006 loppuun, jolloin päättyy myös Euroopan rakennerahastojen nykyisten sääntöjen voimassaoloaika.

Vajaakuntoisia työnhakijoita oli vuonna 2000 noin 83 000 ja heistä työttömiä 69 000 henkilöä. Yli 50-vuotiaita oli 42% kaikista vajaakuntoisista työnhakijoista. Työnhakijoiden, niin myös työttömien työnhakijoiden, määrä on kasvanut vuosittain. Vajaakuntoisten osuus työttömistä vuonna 2000 oli 13%. Heidän osuutensa pitkäaikaistyöttömistä oli 17%. http://www.mol.fi/tiedotus/valiraportti.html#III%20Mahdollisuudet%20kotimaisten%20työvoimavarojen%20aktivointiin  

Työhallinnossa 54-59 -vuotiaat työttömiksi työnhakijoiksi rekisteröityneet ovat vain tilastollisista syistä. Työttömyyseläkeputki on estänyt asianosaisten työllistämiset avoimille työmarkkinoille tai vajaakuntoisina julkisoikeudellisten ja yleishyödyllisten yhteisöille. Tämä oli syynä siihen, että 2005 lakkautettiin työttömyyseläkeputki ja 2009 voitiin työllistää avoimille työmarkkinoille.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 2002:9 henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittämisestä ei ulottunut työttömille. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetun lain (497/2003) mukaan on kuntoutusasiain neuvottelukunnan tehtävänä ohjata, kehittää ja yhteen sovittaa viranomaisten, yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä sekä alueellisten kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyötoimikuntien toimintaa. Työttömien työnhakijoiden edunvalvontaan perustettujen oikeushenkilöt jäivät vaille henkilökohtaista avustajaa, koska Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö ry tuolloin ollut kuntoutusasiain neuvottelukunnan kumppani.

Ammatillisesta lisäeläkkeestä säädetyn direktiivin 2003/41 22 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on pantava asianmukaiset säännökset täytäntöön ennen päivämäärää 23.9.2005 ja ilmoitettava siitä komissiolle. Kyseisen artiklan 3 ja 4 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat lykätä 17 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 18 artiklan 1 kohdan f alakohdan soveltamista näissä kohdissa säädettyjen edellytysten perusteella 23.9.2010 asti.

Oikeuskansleri Nikulan 2003 mukaan EU:ssa ei säädetä EU:n perusoikeuskirjan voimaantulon jälkeen Suomen perustuslain vastaista oikeusjärjestystä. Vanhasen hallitus turvasi vuosina 2003- 2007 NOSTE-ohjelmalla rahoitukset kaikille työssä oleville ja yrittäjille mahdollisuudet ammattitutkintojen hankkimiseen. Työhallinnon AIKOO-hankkeen mukaan työttömälle työnhakijalle voitiin hankkia ammattitutkinto NOSTE -koulutuksella. Teollisuuden ja Työnantajien (TT) mukaan kaikille tulee hankkia ammattitutkinto vuoden 2004 aikana. Julkisten varojen käyttö pätevyyksissä vältettiin työvoimapalvelulain toimeenpanosta säädetyn asetuksen N:o 2002/1344 23 §:n nojalla työllistämällä metsätyövoima metsänhoitoyhdistyksiin.    

EU-oikeuden säännökset tekevät Simmenthal-ratkaisun [1978] perusteella voimaan tullessaan automaattisesti soveltamiskelvottomiksi kaikki kansallisen lainsäädännön (viranomais-)normit, jotka ovat ristiriidassa niiden kanssa. EU-oikeudella on näin ollen etusija suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön. Julkista valtaa ja rahoitusta käyttävät valtioneuvoston jäsenet, kansanedustajat ja viranomaiset syyllistyvät virkarikoksiin perustuslain 118 § vastaisesti kansalaisten EU-oikeuksien laiminlyönneissä valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin. Sopimuksissa lain tasoisen EU-asetuksen toimivallan ja hallintolain 434/2003 vastaisesti syyllistytään tietoisesti petokseen salaamalla suomenkielisten työntekijöiden ja yrittäjien muilla jäsenmailla ja komissiolla vastavuoroisesti hyväksytettävät ammatinharjoittamisten oikeudet.  

Pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämisen ratkaisemiseksi säädetty laki (1351/2003) sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Sosiaalisissa yrityksissä pitkäaikaistyöttömiä kierrätetään palkkatuella vammaisten työtoiminnan liikevoiton takaamiseen. Työttömien työllistämisessä ongelmana on sama kuin muidenkin tuella työllistetyillä. Työnantajia ei velvoita työllistettyjen pätevyyden tunnustaminen.  

 

Kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta laintasoisesti velvoittava asetus (EY) N:o 2006/2004 velvoitti kuluttajavirastoa/-asiamiestä vaatimaan kirjallisesti nolla ammattisuojan elinkeinonharjoittajia lopettamaan eurooppaoikeuksien vastaiset sisäiset rikkomukset. Direktiivin 2005/36/EY mukaan muille jäsenmaille ja komissiolle vastavuoroisesti hyväksytettävä ammatinharjoittamisten oikeudet edellyttävät työssäoppimisesta hankittua ammattitutkintoa. Laissa N:o 2007/1093 1 § säädetään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/1093, jäljempänä ammattipätevyysdirektiivi, mukaisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta.

Vuonna 2005 Suomen 2,4 miljoonan työllisestä vajaalla miljoonalla ei ollut mitään tutkintoa. Valtio on vahingonkorvausvastuussa ilman vastavuoroisesti muilla jäsenmailla ja komissiolla hyväksytettyjen muissa jäsenmaissa tarjottavissa palveluissa. Neljän kuukauden jälkeen ilman vaadittava hyväksyntää olevien tulee palata takaisin kotimaahansa.  

Diakoniasäätiön hallinnoiman EQUL-Sosvoima-hankeen 2004-2007 osaprojekti Syrjäytyjästä asiakkaaksi-manuaali lakkautettiin Suomen Yrittäjät ry:stä tuleen projektipäällikön toimesta marraskuulla 2005. Tarkoituksena oli Kirkkohallitus työparina valmistaa työttömien yhdistyksien käyttöön manuaali, kuinka nämä tiedostavat syrjäytyneille laillista oikeudet ja näiden toimeenpanemisesta julkisella vallalla ja rahoituksella. 

Vuoden 2005 alusta voimaan tuleva eläkeuudistuksen nojalla työttömyyseläkkeet lakkaavat siten, että oikeus työttömyyseläkkeeseen jää ennen vuotta 1950 syntyneille. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneillä ei ole oikeutta työttömyyseläkkeeseen, vaan sen korvaa työttömyyspäiväraha, jonka saa 65 vuoden ikään asti.  

 

Vuonna 2006 voimaan tulleen työmarkkinatukilailla velvoitettiin kunnat järjestää kaikille työttömille työnhakijoille aktivointia, koska muutoin työttömille maksettavat työttömyyskorvaukset peritään kunnilta takaisin. Kuntaliiton laskelmien mukaan aktivointitoimista kieltäytyneiden syrjäytymisestä kunnan toimeentulotukiasiakkaiksi muodostuu yli 500 miljoonan euron lisäyksen toimeentulotukeen. Toimeentulouudistuksen jälkeen valtio maksaa perusosan 90 %:sti ja kunnan tarveharkintainen osuus on 10 %:a.

Kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta laintasoisesti velvoittava asetus (EY) N:o 2006/2004 velvoitti kuluttajavirastoa/-asiamiestä vaatimaan kirjallisesti nolla ammattisuojan elinkeinonharjoittajia lopettamaan eurooppaoikeuksien vastaiset sisäiset rikkomukset. Direktiivin 2005/36/EY mukaan muille jäsenmaille ja komissiolle vastavuoroisesti hyväksytettävä ammatinharjoittamisten oikeudet edellyttävät työssäoppimisesta hankittua ammattitutkintoa.

Kuluttajaviraston toiminta- ja taloussuunnitelman 2005-2008 mukaan kuluttajavirastolla ei ole mahdollisuutta osallistua pitkäjänteisesti standardisoimistyöhön eikä ottaa osaa uusiin standardisoimiskohteisiin, joita ovat erityisesti erilaiset kuluttajapalvelut.

 

Vanhasen II hallitus v. 2009 suunnitteli ottavansa 30 mrd EUR uutta velkaa turvatakseen kansantalouden toiminnan taantuman ajaksi. Hallituksen tarkoituksena oli aikaistaa kansalaisten työelämään ryhtymistä oppimisesta valmistumisesta ja jatkaa työaikaa nostamalla eläkeikää. Samaan aikaan suuret yritykset lomauttavat työntekijöitä ansiosidonnaiselle työttömyyspäivärahalle ja irtisanovat vanhemmat työntekijät työttömyyseläkeputkeen. Nämä työttömät eivät ole enää avointen työmarkkinoiden käytettävissä, vaikka ovat rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi. Asianosaiset syyllistyvät työttömyyskorvauksen hakijoita julkisten varojen väärinkäyttäjiksi. KKO:n päätöksen mukaan väärinperustein nostettu työttömyyskorvaus tulee takaisinperittäväksi.   

Työttömyyseläkeputki lopetettiin, jotta yritykset saavat palkkatuella työllistäviksi vajaakuntoiset yli 50 -vuotiaat työttömät työnhakijat. Tähän asti jatkuvasta palkkatuesta ovat nauttineet vain julkisoikeudelliset yhteisöt ja yksityisoikeudelliset yleishyödylliset yhteisöt. Vajaakuntoisten työllistämisessä työnantajat välttyvät ammattipätevyyksien hankkimiselta ja mahdollisten sairauseläkkeiden maksamisilta. Rauno Vanhanen toimii nykyään Suomen yrittäjissä ja Matti Vanhanen Perheyrittäjien liitossa.   Ulkomaiset yritysomistajat työnantajina kieltäytyivät rahoittamasta suomalaisten vanhuuseläkkeitä. Pääministeri Vanhasen lakkautti 2010 työnantajien vuotuisen 1 000 000 000 euron arvoisen KELA-kustannuksen. Suomalaisten ihmis-, perusoikeuksien ja perusvapauksien tietoisesti laiminlyöneet kotimaiset työnantajayritykset ja julkisoikeudelliset sekä yleishyödylliset yhteisöt saivat palkkiokseen KELA-maksuvapautukset. Kustannukset siirrettiin työntekijöiden maksettaviksi. Pääministeri Vanhasen hallitus erosi kesken vaalikauden kesäkuussa 2010 ja Vanhanen siirtyi Perheyritysten Liiton toimitusjohtajaksi.  

KHO:2010:82 päätöksen mukaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 artiklan säännöksen mukaan Euroopan unionin lainsäädäntö ei aseta esteitä sille, että jäsenvaltiot voivat säätää rajoituksia elinkeinovapauteen. Tämä oikeuttaa perustuslain nojalle perustettujen yhdistyksien oikeutta sitouttaa kansalaiset elinkeino-, omistus- ja sopimusoikeuksien vastaisesti markkinavoimien vahvimman suojan omaaviin sopimuspetoksiin.