Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen turvattava paremmin vanhempien riitatilanteessa

Lasten tapaamisoikeuden toteutuminen tulee turvata myös tilanteessa, jossa vanhemmat ovat pahasti riitaantuneet

Suomalaislapsista jopa kolmanneksen arvioidaan asuvan jossain vaiheessa elämäänsä yhden vanhemman perheessä. Näistä valtaosa liittyy tilanteeseen, jossa vanhemmat ovat eronneet. Tällöin toinen vanhemmista toimii lapsen lähihuoltajana tai yksinhuoltajana ja toinen vanhemmista on ns. tapaajavanhempi. Valitettavan usein erotilanteissa vanhemmat käyttävät lasta taisteluvälineenä toisiaan vastaan yrittäen kaikin keinoin estää tapaamiset toisen vanhemman kanssa. Toinen vanhemmista, useimmiten isä, ei välttämättä saa tavata lastaan/lapsiaan pitkiin aikoihin huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta kiistellessä. Tällöin vaihtoehdoksi jää ainoastaan ratkaisun hakeminen käräjäoikeudesta.

Varsin tyypillinen tapaamisratkaisu on viikonlopputapaamiset joka toisen viikonloppuna sekä pidemmät tapaamiset loma-aikoina. Päätöstä tehdessä olosuhteet niin huoltajuuden, kuin tapaamisoikeudenkin osalta selvitetään tarkoin, jolloin päätös tehdään ennen kaikkea lapsen etua silmällä pitäen. Päätöksen teon jälkeen kukaan ei kuitenkaan valvo päätöksen noudattamista. Lapsen lähivanhemmalla on lain mukaan velvollisuus edistää lapsen ja muualla asuvan vanhemman tapaamisia. Mikäli lähivanhempi ei ole kuitenkaan halukas noudattamaan käräjäoikeuden päätöstä, hän ei joudu minkäänlaiseen vastuuseen tapaamisten estämisestä. Tällaisessa tilanteessa etävanhempi joutuu hakemaan päätökselle täytäntöönpanoa, jolloin prosessi etenee suurin piirtein seuraavasti:

- Etävanhemman tulee tehdä käräjäoikeuteen hakemus, jossa vaaditaan tapaamispäätöstä täytäntöönpantavaksi esim. sakon uhalla
- Lähivanhempi riitauttaa asian ja väittää ettei ole estänyt tapaamisia
- Etävanhemman tulee näyttää toteen, että lähivanhempi on todella estänyt tapaamiset
- Käräjäoikeus määrää asialle sovittelijan
- Mikäli sovittelu ei tuota tulosta, käräjäoikeus asettaa uhkasakon
- Lähivanhempi ei edelleenkään suostu luovuttamaan lasta
- Etävanhempi lähettää käräjäoikeudelle uuden hakemuksen, jossa vaaditaan uhkasakkoa täytäntöönpantavaksi ja lasta noudettavaksi
- Lähivanhempi vaatii, ettei näin toimita, sillä se voi vahingoittaa lasta
- Lastensuojelu puuttuu asiaan ja tekee lisäselvityksiä, voidaanko noutoa toteuttaa
- Lähivanhempi todennäköisesti jossain vaiheessa laittaa käräjäoikeuteen hakemuksen, jossa vaaditaan uhkasakon poistamista selvityksen vuoksi
- Selvitysten päätyttyä pahimmillaan sama alkaa alusta

Koska luonnollisesti jokaiselle osapuolelle on varattava riittävästi aikaa tulla kuulluksi ja vastata väitteisiin, aikaa on tässä vaiheessa kulunut jo kuukausia, puoli vuotta tai jopa vuosia, jona aikana etävanhempi ei mahdollisesti ole tavannut lasta kertaakaan. Tällöin tapaamisia aletaan suunnitella toteutettavaksi valvottuina lapsen edun nimissä johtuen pitkästä tapaamisvälistä. Joskus tämä johtaa jopa siihen, että käräjäoikeus peruuttaa jo määrätyt uhkasakot ja tapaamiset estetään lopullisesti johtuen kuluneesta ajasta, jona etävanhempi ei käsittelyn kestosta johtuen tavannut lasta kertaakaan, eikä niiden aloittaminen enää ole lapsen edun mukaista.

Ottaen huomioon, että lähivanhemman tahallinen tapaamisten estäminen joudutaan näyttämään toteen jo täytäntöönpanoprosessin alkumetreillä, ehdotan lähivanhemman toimintaa tässä tilanteessa kriminalisoitavaksi. Lähivanhemman saadessa tuomion tässä vaiheessa, hän todennäköisesti lopettaa etävanhemman kiusaamisen tapaamisten estämisellä, jolloin vuosia jatkuva prosessi keskeytyy ja tilanne saadaan normalisoitua. On muutenkin kummallista, että prosessin edetessä lähivanhemman lapsen edun vastainen toiminta tulee selkeästi todistetuksi, mutta nykylainsäädännön mukaan se ei ole rangaistava teko. Rikoslaki tuntee ennestään ”lapsen omavaltaisen huostaanoton” sekä ”lapsikaappauksen” joita tulee soveltaa esimerkiksi tilanteessa, jossa etävanhempi ei palauta lasta lähivanhemmalleen tapaamisen päätyttyä.

Rikoslaki 28 luku

5 § (22.12.2005/1161)
Lapsen omavaltainen huostaanotto
Jos kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen vanhempi, kasvatusvanhempi tai huoltaja taikka lapselle läheinen henkilö omavaltaisesti ottaa lapsen huostaansa tai muun edellä mainitun henkilön huostaan siltä, jonka huostassa lapsi on, hänet on tuomittava, jollei teko ole rangaistava 5 a §:ssä tarkoitettuna lapsikaappauksena, lapsen omavaltaisesta huostaanotosta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

5 a § (22.12.2005/1161)
Lapsikaappaus
Jos lapsen omavaltaisessa huostaanotossa
1) lapsen huoltoa koskevia oikeuksia loukaten lapsi viedään pois asuinvaltiostaan tai jätetään palauttamatta sinne ja
2) lapsen huoltoa koskevia oikeuksia oli poisviemisen tai palauttamatta jättämisen hetkellä tosiasiallisesti käytetty tai olisi käytetty ilman poisviemistä tai palauttamatta jättämistä,
rikoksentekijä on tuomittava lapsikaappauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Vastaavaa rikosoikeudellista suojaa laki ei kuitenkaan tarjoa lähivanhemmalla ja ennen kaikkea lapselle tilanteessa, jossa lähivanhempi toimii lapsen edun vastaisesti. Ehdotan lakiin lisättäväksi pykälää 5 b §, joka voisi kuulua esimerkiksi seuraavasti:

Lapsen tapaamisoikeuden riistäminen
Jos kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen vanhempi, kasvatusvanhempi tai huoltaja taikka lapselle läheinen henkilö estää lasta tapaamasta vanhempaansa, jonka luona tämä ei asu ja jonka tapaamisoikeudesta on olemassa lainvoimainen sopimus tai päätös, hänet on tuomittava lapsen tapaamisoikeuden riistämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Tällaisen moitittavan toiminnan kriminalisoiminen takuuvarmasti vähentäisi täytäntöönpanojen määrää sekä lyhentäisi käsittelyaikoja, koska asialla olisi rikosoikeudelliset seuraamukset. Käsittelyajat ovat Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen langettamien tuomioidenkin mukaan olleet joissain tapauksissa liian pitkiä, joten käsittely nopeuttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimia. Erityisesti pienelle lapselle jo useampi viikkokin on liian pitkä aika ja nykyisellään käsittelyt kestävät vuosia, koska rangaistusta lapsen edun vastaisesta toiminnasta ei langeteta. Lähivanhemmalla on käsittämätön oikeus polkea lapsen etuja omien tarkoitusperiensä takaamiseksi joutumatta siitä vastuuseen. Myöskään uusi lastensuojelulaki ei mahdollista lastensuojelun puuttumista tapaamisriitoihin, jotka kuitenkin ovat lapselle erittäin raskas henkinen taakka. Nykyjärjestelmän monimutkaisuus ja siitä johtuvat pitkät käsittelyajat, jotka ovat kaikkea muuta kuin lapsen edun mukaisia, vaativat välittömästi toimenpiteitä. Nykylainsäädännön mukaan vanhemmalla on velvollisuuksia, mutta esimerkiksi tapaamisten edistämisen (joka kuuluu lähivanhemman lainmukaisiin velvollisuuksiin) noudattamatta jättämisellä ei ole minkäänlaisia seuraamuksia. Tämä epäkohta on korjattava ensi tilassa.

Kokonaisvaltaisesti voidaan sanoa, ettei tapaamisoikeuden estäminen ole ainoa asia, joka vaatisi vastaavankaltaista rikosoikeudellista seuraamusta. Lähivanhemmat käyttävät lukuisia muitakin keinoja kiusatakseen etävanhempaa, mutta näistä osa on rikosoikeudellisesti rangaistavia jo itsessään. Räikeimpänä näen kuitenkin tapaamisten estämisen, johon nykylainsäädäntö antaa mahdollisuuden ilman mitään rangaistusta. Tämänkaltainen toiminta jättää lähtemättömät arvet niin lapseen, kuin vanhempaankin, eikä tilannetta ole koskaan korjattavissa jälkikäteen. Varmin tapa on kriminalisoida näin vakavasti lasta vahingoittava toiminta ja samalla saattaa vanhemmat myös rikosoikeudellisesti samanarvoiseen tilanteeseen (vrt. omavaltainen huostaanotto).

Jokainen, jonka mielestä tapaamisten estäminen on törkeää lapsen etujen polkemista ja tulisi näin ollen kriminalisoida, allekirjoittakoon tämän adressin. Tämä adressi tullaan luovuttamaan eteenpäin päättäville tahoille, mikäli se saa riittävästi kannatusta.

Lisää aiheesta ja esimerkkitapauksista voi lukea mm. seuraavilta sivustoilta:

www.vanhemmat.com
www.eroperhe.net

Tietoa nykylainsäädännöstä löytyy sivulta:

www.finlex.fi

Suomea koskevia Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä (myös liittyen puutteisiin perhe-elämän suojaa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa):

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/suomi.php