Puolison tulot eivät saa vaikuttaa opiskelijan asumislisään

Vaadimme puolison tulojen vaikutuksen poistoa opiskelijan asumislisästä. Käytäntö on opiskelijan kannalta epäoikeudenmukainen ja kiusallinen, ja työllistää Kelaa kohtuuttomasti.

Opintotukeen olennaisena osana kuuluvassa asumislisässä otettiin vuonna 2000 käyttöön puolison tuloihin perustuva tarveharkinta, eli opiskelijan asumislisää voidaan laskea tai evätä se kokonaan puolison tulojen perusteella. Tämä uudistus on osoittautunut varsin epäonnistuneeksi sekä opiskelijoiden että Kelan näkökulmasta.

Opintotukilaissa puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä, toisin sanoen rekisteröidyssä parisuhteessa tai avoliitossa olevia henkilöitä. Eri sukupuolta olevat samassa asunnossa asuvat henkilöt katsotaan automaattisesti avopuolisoiksi.

Opiskelijat muuttavat yhteiseen asuntoon usein jo aikaisessa vaiheessa parisuhdetta säästääkseen vuokrakuluissa. Yhteiseen asuntoon muuttaminen tarkoittaa kuitenkin vain harvalle lupautumista elättämään toista, vaan yleensä kummallakin osapuolella säilyy vastuu omista vuokrakustannuksistaan. Tämän takia nykyinen käytäntö koetaan varsin epäoikeudenmukaiseksi ja vanhanaikaiseksi. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vuonna 2007 teettämän tutkimuksen mukaan 74 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei heillä ole puolisonsa kanssa yhteistaloutta. Puolison tulojen huomioiminen asumislisää myönnettäessä käytännössä pakottaa pariskunnan köyhemmän osapuolen työskentelemään enemmän omien asumiskulujensa kattamiseksi.

Käytäntö on monimutkainen ja johtaa kiusallisiin tilanteisiin. Kelan on selvitettävä, ketkä eri sukupuolta olevat parit elävät ”avioliitonomaisissa olosuhteissa” ja ketkä ovat vain asuintovereita. Nuorille on yleistä, että asuinkumppanina voi olla myös eri sukupuolta oleva henkilö. Suhteen luonteen selvittäminen voi kuitenkin osoittautua vaikeaksi. Pahimmillaan asuinkumppanusten ystävät tai sukulaiset joutuvat todistamaan Kelalle esimerkiksi asukkaiden seksuaalisesta suuntautumisesta, aikaisemmista suhteista ja nykyisistä olosuhteista. Päätöksen tekeminen ja niistä seuranneiden valitusten käsittely vie aikaa ja resursseja eri käsittelyasteilla.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2007–2012 on tavoitteeksi linjattu puolison tuloihin perustuvasta tarveharkinnasta luopuminen. Tarveharkinnan poistaminen puolison tulojen perusteella maksaisi arviolta 1,8 miljoona euroa vuodessa, kun sellaiset opiskelijat, jotka ovat omien tulojensa puitteissa oikeutettuja tukeen, siirtyisivät asumislisän piiriin. Tämä on pieni hinta epäoikeudenmukaiseksi ja hankalaksi koetun epäkohdan poistamisesta.


Teksti on lähes suoraan kopioitu kannanotto Suomen ylioppilaskuntien liiton nettisivulta. Kannaotossa ovat mukana lisäksi Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK, Förbundet Liberala Studentklubben LSK, Keskustan opiskelijaliitto KOL, Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta, Sosiaalidemokraattiset opiskelijat SONK, Vasemmisto-opiskelijat VASOP, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto VINO sekä Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA. Kannanotto ei ole tähän mennessä saavuttanut juuri näkyvyyttä. Jos saisimme tähän adressiin kerättyä merkittävän määrän allekirjoituksia, niin tilanne voisi muuttua. Kyse on loppujen lopuksi niin pienestä rahasummasta, että riittävällä julkisuusarvolla voidaan helposti tehdä sopivia päätöksiä. Muista kertoa adressista tutuillesi:)

Opiskelija (opiskelija(miukumauku)-.com.invalid)