Turun Eläinhoitolaa ei saa lopettaa!
Me allekirjoittaneet vaadimme, ettei Turun Eläinhoitolaa saa lopettaa eikä kaupungin eläinsuojelua romuttaa! Eläinhoitolalle pitää rakentaa luvatut, uudet, 2000-luvulle sopivat tilat! Asiaa ei enää saa lykätä, vaadimme, että Turun Kaupunki pitää antamansa lupauksen!
Turun kaupungin eläinsuojelumaine heikkenee?
Turun kaupunki on Suomen edelläkävijä eläinsuojelun saralla. Kaupungin palkkalistoilla on Suomen ainoa palkattu kokopäiväinen eläinsuojeluvalvoja. Maine eläinsuojelumyönteisenä kaupunkina on uhattuna: kaupunki pohtii eläinhoitolan toiminnan lopettamista.
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton paikallisyhdistys, Turun eläinsuojeluyhdistys, on pyörittänyt eläinhoitolaa kaupungin kanssa yhteistyössä vuosien ajan. Eläinsuojeluyhdistys on rahoittanut työntekijöiden palkkoja silloin, kun kaupungilta ei ole varoja niihin saatu. Eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin on tuotu vuosien aikana niin kadonneita, hylättyjä tai huostaan otettuja lemmikkilajien edustajia kuin loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä. Tuhannet eläimet ovat saaneet uuden kodin tai ne on vapautettu tervehtyneinä luontoon.
Turun kaupunki on pyörtämässä jo aiemmin tehtyä päätöstä uuden eläinhoitolan rakentamisesta. Nykyinen eläinhoitola on terveysriski siellä oleville eläimille sekä tiloissa työskenteleville ihmisille.
Uuden eläinhoitolan tarve on ollut vuosikausia selvillä, mutta kaupunki ei ole reagoinut asiaan. Vetkuteltaessa kustannukset ovat kasvaneet. Kaupungin esittämät uuden eläinhoitolan hinta-arviot ovat hyvin korkeat. Esitetty kokonaissumma on neliöhinnaksi muutettuna tuplasti kalliimpi kuin esim. vastaava neliö navettarakennusta, jossa on seinät, katto, lattia, valaistus, ilmastointi, lämmitys, viemäröinti ja lannanpoistojärjestelmä. SEY muistuttaa, että ostopalveluina tuotetut löytöeläinpalvelut ovat kaupungille usein kalliimpi vaihtoehto kuin eläinsuojeluyhdistyksen vastuulla oleva toiminta.
Myös eläinten kannalta eläinsuojeluyhdistyksen hoidossa oleva eläinhoitola on paljon parempi: eläimiä säilytetään kauemmin kuin lain edellyttämä 15 vrk ja useimmille pyritään ja pystytään löytämään uusi koti. Lisäksi eläinsuojeluyhdistyksen kautta uuteen kotiin lähtevät eläimet hoidetaan eläinlääkärin toimesta kuntoon, steriloidaan, kastroidaan, rokotetaan ja turvamerkitään. Nämä kaikki toimenpiteet eläinsuojeluyhdistys kustantaa omista varoistaan.
Kaupalliselta pohjalta toimivat löytöeläinkodit eivät useinkaan pysty tai halua säilyttää eläimiä kauempaa kuin kaupungin kustantamat 15 vrk. Mikäli löytöeläinpalvelut hoidetaan ostopalveluna, on hyvin suuri todennäköisyys, että 15 vrk määräajan jälkeen ne eläimet, joiden omistaja ei ole niitä hakenut, lopetetaan. Lisäksi eläinhoitolassa on hoidettu huostaan otettuja eläimiä, joiden hoitoa ei mikään laki edellytä. Eläinhoitolan toiminnan loppuessa huostaan otetut eläimet tullaan lopettamaan, ellei hoitopaikkaa eli hoidon maksajaa löydy. Hyvin usein huostaan otetut eläimet kuitenkin tulevat eläinhoitolaan nimenomaan tilanteesta, jossa niiden hoito on muutenkin kuin taloudellisesti laiminlyöty.
Turun eläinhoitola on toiminut luonnonvaraisten eläinten hoitopaikkana. Suomessa loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten tilanne on todella surkea: Korkeasaaren ja Pyhtään lintuhoitolan lisäksi loukkaantuneista eläimistä pitävät huolta muutama lähinnä omissa kodeissaan ja lähes pelkästään omilla rahoillaan eläimiä hoitava vapaaehtoinen. Useat SEY:n vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat hoitavat luonnonvaraisia eläimiä oman työnsä ohella palkatta.
Turun kaupungin pohtiessa eläinhoitolan tilannetta tulisi alueen eläinrakkaiden ihmisten reagoida ja viestiä asiasta päättäville tahoille, että eläinhoitola tarvitsee uudet tilat, ja että ne on myös pikaisesti rakennettava kuten aiemmin sovittu. Asian viivästyminen entisestään saattaa nostaa kustannuksia, joten jo budjetoidulla rahalla voitaisiin helposti rakentaa välttävät tilat, joita voidaan myöhemmin helpommin laajentaa lisärahoituksen avulla.
Lisätietoja, Helinä Ylisirniö, toiminnanjohtaja, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry , 050-371 2740
Heidi Leyser, eläinsuojeluvalvoja, Turun eläinsuojeluyhdistys, 050-554 6394
"Turku pitää uuden eläinhoitolan rakentamista liian kalliina
ANNE LAITINEN
Turun eläinhoitolan pääsy pois homeisista Kurrapolun rakennuksista on vaarassa, sillä uusien tilojen rakentaminen tulee kaupungin talouskeskuksen mukaan liian kalliiksi.
Jopa eläinhoitolan koko tulevaisuus on vaakalaudalla, sillä kaupungin rahankäyttöä arvioiva talouskeskus ehdottaa tilalaitokselle antamassaan lausunnossa, että eläinhoitolan palvelujen ostamista yksityisiltä olisi harkittava.
Säästöjä tulisi talouskeskuksen mukaan etsiä myös kuntien yhteistyön tehostamisesta. Talouskeskus haluaa eläinhoitolan uusista tiloista tehdyn hankesuunnitelman uuteen valmisteluun.
Eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser pelkää, että Turku on nyt toden teolla kaatamassa eläinhoitolan.
- Siltä se rupeaa tuntumaan.
Eläinhoitolan on ollut tarkoitus päästä uusiin tiloihin ensi vuonna eläinhoitolan ja eläinklinikan yhdistyessä uudeksi eläinten hyvinvointikeskukseksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hyvinvointikeskuksen rakentamiseen 2,3 miljoonan euron rahoituksen ja suunnitteluun 100 000 euroa. Eläinhoitolan osuus rahoituksesta on 1,25 miljoonaa euroa.
Tilalaitoksen hankesuunnitelmaansa kirjaama hinta-arvio on kuitenkin noin 1,5 miljoonaa suurempi. Siinä hinnaksi lasketaan 3,6 miljoonaa euroa, ja kaikkine perustamiskustannuksineen 3,9 miljoonaa.
Heidi Leyserin ja Turun eläinsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtajan Ari Karhilahden mielestä hinta-arvio on vedetty reippaasti yläkanttiin.
- Laskelmassa on käytetty yli 3 000 euroa per neliö. Sillä rakentaisi jo palatsin, ihmettelee Karhilahti.
Leyser ja Karhilahti arvioivat, että hinnassa on ilmaa jopa puolet. Heidän mielestään hintaa on hilattu ylös keinotekoisesti.
- Tehdään niin korkeaksi hinta, ettei tarvitse rakentaa tiloja, toteaa Leyser.
Hän painottaa, että uusi hoitola on saatava rakennettua jo luvatulla 2,3 miljoonalla eurolla vaikka neliömäärästä tinkimällä.
- Tällä on kiire. Hoitolan tilat ovat romahtamaisillaan.
Luonnonvaraisten hoito lakkaisi
Eläinhoitolan lopettaminen tarkoittaisi palvelujen ostamista kenneleiltä.
Leyserin mukaan se merkitsisi luonnonvaraisten eläinten hoidon loppumista. Lähin hoitopaikka olisi Korkeasaari Helsingissä.
- Ei kukaan lähde täältä pupunpoikasta Korkeasaareen viemään. Eikä silloin lähdetä irrottamaan peuraa viemäristä, viittaa Leyser viimeviikkoiseen eläimenpelastustehtävään Aurajoessa.
Eläinhoitola huolehtii vuosittain noin 500 luonnonvaraisesta eläimestä. Turkulaisia ovat viime vuosina ihastuttaneet erityisesti Elvis-ilveksen ja Harry Otteriksi ristityn saukon pelastaminen.
- Turun kaupungin pr-arvonkin kanssa tällä on tekemistä.
Eläinsuojelutyö romutetaan
Ostopalveluihin siirtyminen romuttaisi Leyserin mukaan turkulaisen eläinsuojelutyön, joka oli Anja Eerikäisen aikaan mallina koko maalle.
- Ostopalvelu menee täysin bisnesajatteluksi. Ei sillä ole mitään tekemistä eläinsuojelun kanssa. Kun löytöeläimellä tulee 15 päivää täyteen, se laitetaan lopetukseen ja yhtään luonnonvaraista eläintä ei hoideta.
- Mikään laki ei myöskään velvoita hoitamaan huostaanotettua eläintä. Ne lopetettaisiin välittömästi.
Leyser kertoo, etteivät kenneleiden rahkeet riitä tehtäviin, joita eläinhoitolassa tulee vastaan.
- Kun tulee yhtäkkiä 10 dalmatialaista, joista yksi synnyttää, ei niitä kukaan pysty ottamaan vastaan. Eivät ne olisi kuuluneet tänne meillekään, mutta olimme ainoat, jotka pystyivät siihen, Leyser kertoo viimevuotisesta tapauksesta.
500 euron löytökissa
Leyser huomauttaa, että yritysten olisi pakko pitää kovia hintoja, jotta löytöeläinten ottaminen olisi kannattavaa. Hän laskee, että yhden kissan hoitamisesta yksityisellä puolella 15 päivän ajan tulisi 500 euron lasku. Eläinhoitolassa päivähinta on 8 euroa.
- Ei kukaan 500 euron kissaa takaisin kotiin hae." Turun Sanomat 21.5.2008
Susanna Ylitalo (lehukka(miukumauku)yahoo.co.uk)
|
Parhaat lehtitarjoukset | Kaikki lehtitarjouksetTarjoukset edellyttävät kestotilausta, mutta tilauksen voi perua milloin vain.
Muut mainokset
|