Vakuutuslääkärit on asetettava totuusvelvoitteen piiriin

Vakuutuslääkäreille on säädetty toimivalta totuudenvastaisten lausuntojen antamiseen. Eduskunnan on kumottava tämä laki, joka suorastaan edellyttää vakuutuslääkäreiden toimivan epärehellisesti tai ainakin laativan lausuntonsa pelkkien olettamusten perusteella.

Tapaturmavakuutuslain 41 d § sallii ja niin muodoin myös yllyttää vakuutuslääkäreitä laatimaan tekaistuja lausuntoja.

Yleensä lääkärinlausunnot on kirjoitettava allekirjoituksen yhteyteen lisättävällä maininnalla "minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan". Näin vahvistettu lausunto vastaa suullisella valalla tai oikeudessa annetulla vakuutuksella vahvistettua todistajalausuntoa (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 23 §).

Vakuutuslääkärit on kuitenkin vapautettu muilta lääkäreiltä vaaditusta velvollisuudesta pysyä totuudessa. Tämä vapautus on annettu tapaturmalain 41 d §:ssä:

Tapaturmavakuutuslaki 41 d §

[…] Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

Vakuutuslääkäreiden kyseenalaiset lausunnot ovat yleisiä etenkin liikennetapaturman taikka työtapaturman uhrien ja homealtistusoireiden vuoksi työkykynsä menettäneiden ja kemikaaliyliherkkien ihmisten työkyvyttömyyden arviointiin liittyvissä yhteyksissä. Pahimmillaan tosiseikoista piittaamaton kelvoton lausunto on keino esim. eläkevakuutusyhtiöiden vapauttamiseksi näiden ihmisten sairaus- tai työtapaturmaeläkkeen maksamisesta.

Yleisimmin vakuutuslääkäreiden lausuntojen ongelmat keskittyvät vakavasti sairastuneiden, liikenneonnettomuudessa vammautuneiden taikka työtapaturmissa vammautuneiden ihmisten sairauden ja vammojen tutkimiseen, heidän terveydenhuoltoonsa ja heidän eläkkeitään koskevaan päätöksentekoon.

Tapaturmavakuutuslain 41 d § kohtelee julmimmin ihmisiä, joiden puolustuskyky ja voimat käydä monivuotista paperisotaa terveydenhuollon ja vakuutussektorin valitusportaiden juristeriaa vastaan on kovasti alentunut.

Pahimmillaan tapaturmavakuutuslain 41 d § johtaa ihmisten ihmisarvoa loukkaavaan ja heidän perusoikeuksiaan sortavaan oikeudettomaan kohteluun Suomen terveydenhuollossa ja erityisesti eläkeasioiden päätöksenteossa.

VAADIMME, että eduskunta kumoaa tapaturmavakuutuslain 41 d pykälän, joka mahdollistaa tosiseikkojen vastaisten vakuutuslääkäreiden lääkärinlausuntojen ja asiantuntijalausuntojen kirjoittamisen ihmisten terveydenmenetyksiä sekä heidän työkyvyttömyytensä syy-seuraussuhteita koskevissa arvioinneissa.