Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Jyväskylässä: EI kiristyksille!

Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry vastustaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamista ja henkilöstömitoituksen muuttamista. Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen perheoloista tai muista ympäristötekijöistä riippumatta. Tutkimukset osoittavat kiistatta, että tämä linjaus on lapsen myöhemmän kehityksen ja elämän kannalta ratkaiseva. Laki korostaa myös varhaiskasvatuksen pedagogisia tavoitteita, joita ei voida saavuttaa ryhmäkokoja suurentamalla, henkilöstöä vähentämällä tai varhaiskasvatusoikeuden rajaamisella.

Varhaiskasvatuksen myönteiset vaikutukset riippuvat erityisesti siitä, kuinka usein ja kuinka monta tuntia lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, kuinka säännöllistä ja jatkuvaa lapsen osallisuus on, kuinka pysyviä ihmissuhteita lapsi solmii päiväkodissa sekä kuinka hyvin toiminta vastaa lapsen tarpeita. Pedagogiset tavoitteet saavuttava varhaiskasvatus tarvitsee myös tarpeeksi pedagogisesti päteviä lastentarhanopettajia. Kun ryhmäkokoja ollaan kasvattamassa, tulevat fyysiset puitteet eli seinät vastaan. Tämä tarkoittaisi mahdollisesti henkilökunnan vähentämistä päiväkodeissa. Jos nykyisistä lapsimääristä vähennettäisiin tietty määrä henkilökuntaa, voitaisiinko vielä puhua lapsen osallisuudesta ja pedagogisesti laadukkaasta varhaiskasvatuksesta?

Lasten päivähoidosta annettu asetus jo nykytilanteessaan asettaa erilaiset lähtökohdat lasten varhaiskasvatusoikeuteen. Henkilöstömitoitus yli kolmevuotiaiden osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa on 1:13 ja kokopäiväisessä 1:7. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen mahdollistaa ryhmäkoon kasvamisen suhteettomasti, mikäli osa-aikaisten lasten määrä ryhmissä kasvaa ja suhdelukua ei muuteta vastaamaan kokoaikaisten lasten suhdelukua.  Tutkimusten mukaan (mm. Seland 2011) päivittäisten vuorovaikutussuhteiden määrä ryhmässä moninkertaistuu, jos ryhmään tulee muutamakin lapsi lisää (esim. 9 lasta = 36 vuorovaikutussuhdetta, 18 lasta=153 ja 40 lasta=780).  Pieni lapsi ei kykene käsittelemään vuorovaikutussuhteitaan, ryhmän ollessa liian suuri ja/tai ryhmän jäsenten vaihtuessa päivittäin.  Tilanne on vieläkin haastavampi, mikäli ryhmässä on tukea tarvitsevia lapsia tai eri kielitaustaisia maahanmuuttajalapsia.

Jatkuvat muutokset lapsiryhmissä altistavat lapsia stressille ja vaikuttavat lasten välisiin pysyviin kaverisuhteisiin. Epäsäännöllinen muutamana päivänä viikossa tapahtuva toiminta johtaa siihen, että lapsi ei koe olevansa osallinen ryhmässä vaan voi altistua ulkopuolisuuden kokemukselle, syrjäytymiselle ja kiusaamiselle. Muutokset lapsiryhmissä tiukoilla resursseilla ajavat henkilökunnan osaamisen ja jaksamisen äärimmilleen. Suomi on koulutus- ja kehitysvaltio, jossa Jyväskylä on omalla sarallaan sen ytimessä. Varhaiskasvatuksen tutkimukset ja niiden tulokset puhuvat laadukkaan varhaiskasvatuksen vaikutuksista, mutta kuitenkin valtiomme päättäjät tekevät päätöksiä näiden vastaisesti. Valtion taholta valuvat leikkausesitykset vaikuttavat kuntien talousarvioihin ja sitä kautta yksittäiseen lapseen varhaiskasvatuksessa.        

Laki määrittelee kuitenkin vain varhaiskasvatuksen minimin. Kunnilla on oikeus tarjota enemmän. Allekirjoituksellamme pyydämme, että tiukassa taloudellisessakin tilanteessa Jyväskylän kaupungin päättäjät arvioivat päätöstensä vaikuttavuutta. Jokaiselle lapselle on turvattava yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatuslain tavoitteiden mukaiseen varhaiskasvatukseen.

Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry:n puolesta

Sanna Satosaari, puheenjohtaja