Merimetsot riistalinnuiksi

Åbo Underrättelser uutisoi

Syksy tekee tuloaan ja merimetso-ongelma jää nyt helposti unholaan. Huhtikuussa muistamme taas merimetsoparvien palatessa linnun aiheuttamat haitat ja tuhot. Merimetsoasiaa tuleekin siis aktiivisesti pitää esillä paikallisesti ja paikallisten poliitikkojen kanssa myös talvella, jotta ongelma ei unohtuisi. Kansallisesti asia onkin jo liikahtanut hieman eteenpäin. ÅU on hyvin uutisoinut Suomen omista mahdollisuuksista vaikuttaa asiaan, sekä siitä miten Ahvenanmaa on ongelmaan suhteen toiminut. Ohessa linkki artikkeleihin.

http://www.abounderrattelser.fi/news/?s=skarv

Hösten kommer ovh skarven flyttar söderut och samtidigt glömmer man lätt  problemen med fågeln. Då skarven flyttar tillbaka nästä april, kommer vi ihåg skadorna igen. Man borde hålla diskussionen om problemet öppet också under hösten och vintern specielt med lokala politiker och myndigheter. ÅU har skrivit väldigt mycket om skarvproblemet, tack för detta. Det kan vara nyttigt och intressant att läsa dessa artiklar.

mvh

Teemu

Ympäristöministeri tutustuu merimetso-ongelmaan

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tutustuu Uudenkaupungin merimetsokannan aiheuttamaan ongelmaan perjantaina 31.7. Tämä osoittaa että aktiivinen toiminta ja informointi merimetsojen aiheuttamasta haitasta ei jää huomiotta. Uudessakaupungissa asiaa on edesauttanut kansanedustaja Ilkka Kanervan toiminta. Jokaisen merimetsojen haitoista kärsivän alueen kannattaa olla yhteydessä aktiivisesti paikallisiin päättäjiin ja poliitikkoihin, jotta asian merkitys pysyy näkyvillä ja pysyvä ratkaisu saadaan aikaiseksi.

Adressin taustaa

Olen itse vuosia liikkunut niin Suomenlahdella kuin myös saaristomerellä ja seurannut merimetsopopulaation muutosta. Kasvanut merimetsokanta herätti ja huolestutti ensinnä paikalliset kalastajat. Tämä valitettavasti leimattiin ammattiin liittyväksi propagandaksi. Merimetsokannan kasvun jatkuessa ovat myös saaristossa vapaa-ajalla liikkujat ja sen asukkaat alkaneet huolestua merimetsojen tuhovaikutuksesta saaristoon ja luontoon. Tämä huoli ja murhe ei pelkästään ole yksittäisen paikan ongelma, vaan useista eri kunnista ja paikkakunnista on kantautunut samansuuntaista viestiä ja huolta merimetson vaikutuksesta ympäristöön. Tuhoutuneet saaret, ympäristövahingot ja -haitat sekä merimetson suojelun jalkoihin jääneet saariston vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat herättävät kysymyksen suojeltavan tuholaisen asemasta ja merkityksestä. Kukaan ei ole kertonut todellisia tämänhetkisiä lukumääriä merimetsoista, tuhoutuneista saarista tai merimetsojen todellisuudessa aiheuttamista vahingoista kokonaisuudessaan Suomen rannikolla.

Adressin alllekirjoittaneet kattavat Suomemme rannikon alkaen Virolahdelta ja päätyen Ouluun. Tämä kertoo ongelman ja huolen laajuudesta. Asiallisista kommenteista paistaa läpi todellinen huolestuneisuus saaristomme ja rannikkomme luonnon säilymisestä ja siitä miten merimetso sitä uhkaa. Tasapainoinen ja kaunis saaristo ja luonto tulisi myös kaikilta osin säilyttää tulevaisuudessa, eivätkä yksittäiset lajit saa tuhota sitä. Räjähdysmäisesti kasvaneen merimetsokannan suojelu onkin siis tästä syystä kyseenalaistettava.

Adressin sisältö ja tarkoitus ovat julkituoda tuhansille ihmiselle tärkeää asiaa kasvavan merimetsokannan haitoista. Adressin tekijä ja aloituspaikkakunta ovatkin siis toisarvoisia asian julkituonnissa. Toivon että adressi herättää  paikallisesti ja valtakunnalisesti keskustelua aiheesta niin että paikalliset kuin myös valtakunnalliset päättäjät ryhtyvät  toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Aiheen näkyvyys paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa on siis jatkossakin toivottavaa.

Parhain terveisin

Adressin tekijä

Jaa tämä adressi

Auta tätä adressia saamaan lisää allekirjoituksia.

Kuinka mainostaa adressia?

• Jaa adressi Facebook-seinälläsi sekä adressin aiheeseen liittyvissä ryhmissä.
• Ota yhteyttä kavereihisi
  1. Kirjoita viesti, jossa kerrot, miksi olet allekirjoittanut tämän adressin. Ihmiset allekirjoittavat adressin todennäköisemmin, jos ymmärtävät, kuinka tärkeä aihe on.
  2. Kopioi ja liitä adressin verkko-osoite viestiisi.
  3. Lähetä viesti käyttäen sähköpostia, tekstiviestiä, Facebookia, WhatsAppia, Twitteriä, Skypeä, Instagramia ja LinkedIniä.