ERÄPYHÄN RETKEILYALUE SÄILYTETTÄVÄ JA SUOJELUALUE LAAJENNETTAVA

ERÄPYHÄN VOITTO! HALLINTO-OIKEUS HYLKÄSI MAISEMATYÖLUVAN!

Pro Eräpyhä-liikkeemme saavutti toistaiseksi sen, mitä me kaikki toivoimme! Maisematyölupa hylättiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ja se palautettiin Oriveden ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. 

Tiedotteemme 13.2.2017 on seuraava:

"Hallinto-oikeuden tuore päätös tarjoaa Oriveden kaupungille uuden mahdollisuuden suojella Eräpyhän virkistysalue.

Oriveden kaupungille myönnetty maisematyölupa Eräpyhän retkeily- ja ulkoilualueen hakkuisiin on kumottu Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Oikeus katsoo, että Oriveden kaupungin ympäristölautakunnan olisi täytynyt tehdä luontoselvitykset liito-oravista, ennen kuin se myönsi luvan hakkuille.

Oikeus toteaa myös, että harvennus- ja avohakkuu asemakaavan mukaisella retkeily- ja ulkoilualueella ei ole asemakaavan pääkäyttötarkoituksen mukaista toimintaa.

Oikeuden päätös tarjoaa Oriveden kaupungille uuden hienon mahdollisuuden suojella omistamansa Eräpyhän retkeily- ja ulkoilualue kokonaisuudessaan.

Suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen luontopalveluista on sekä harrastuksenaan että työn puolesta tutkinut Eräpyhän luontoa. ”Päätös on tärkeä, sillä se osoittaa, että luonnonsuojelulaki on laki siinä missä muutkin, eikä sitä voida sivuuttaa ympäristölautakuntien päätöksenteossa”, Laine toteaa.

Eräpyhässä käy myös retkeilyä ja luontovalokuvausta harrastava Minna Knuuttila. ”Koko hakattavaksi aiotun virkistysalueemme hakeminen metsiensuojeluohjelmaan olisi tehtyjen luontoselvitysten ja ELY-keskuksen lausunnon perusteella erittäin järkevää”, kiteyttää Knuuttila.

Päätöksestä valittivat Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys, Eräpyhä-adressin käynnistäjä Timo Peltoniemi ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri.

Eräpyhän kalliojyrkänteet nousevat korkealle Längelmävedestä. Eräpyhän alue koostuu olemassa olevasta 14 hehtaarin luonnonsuojelualueesta ja siihen rajautuvasta 12 hehtaarin retkeily- ja ulkoilualueesta. Eräpyhän vanhoissa metsissä asuu monia uhanalaisia eläinlajeja, ja ylhäällä niemen kärjessä on esihistoriallinen pyhä paikka Nunnankirkko. Oriveden Eräpyhä ja Pukala-Punkaniemi on valittu Suomen 100 luontohelmen joukkoon.

Eräpyhän virkistysalueen säästämiseksi on kerätty jo noin 2000 ihmisen adressi. Viime lokakuussa 17 Oriveden kaupunginvaltuutettua teki aloitteen, jonka mukaan kaupungin on otettava nykyisen luonnonsuojelualueen laajennus uudelleen käsittelyyn."

Päätös kokonaisuudessaan löytyy Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n sivuilta, johon pääsee linkistä

http://www.orivedenluonto.fi/ho-paatos-1700362/

ERÄPYHÄ VALITTIIN YHDEKSI LUONTOHELMEKSI SUOMEN SATAVUOTISJUHLAVUODEN KUNNIAKSI!

Tänään keskiviikkona 30.11.2016 Eräpyhän luonnonsuojelualue ja siihen liittyvä adressiamme koskeva retkeily- ja ulkoilualue valittiin yhdeksi Suomen satavuotisjuhlavuoden Luontohelmeksi. Suomen luonnonsuojeluliitto nimesi koko valtakunnan alueelta Suomen Luontohelmiksi  sata kohdetta  tulevan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Julkistus Pirkanmaan kohteiden osalta tapahtui klo 11:00 Eräpyhän laavulla. Nimityksen julkisti Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin puolesta Juho Kytömäki. Paikalla oli Pro Eräpyhän toimijoiden lisäksi myös Yle Tampereen toimittaja tehden radioon suoraa lähetystä. Asiasta on luettavissa lisää päivän Aamulehdessä ja samana päivänä ilmestyneessä paikallislehti Oriveden Sanomissa.

Nimeäminen osoitti, että adressin allekirjoittaneet ovat oivaltaneet Eräpyhän arvot. Esitän omasta puolestani kaikille adressin allekirjoittaneille sydämeni pohjasta lähtevän kiitokseni. Kaunis marraskuinen talvipäivä on ollut yksi tärkeimmistä päivistä Eräpyhän suojelussa. 

 Lisää Eräpyhästä Vuoden Luontohelmenä linkissä  http://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/tule-mukaan-toimintaan/suomi-100/luontohelmet/erapyha

(Adressiin mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi toivomme vielä lisää nimiä.)

KESÄN TULOKSIA: LISÄÄ NIMIÄ PAPERIADRESSIIN; VASTASELITYS MENI HALLINTO-OIKEUDELLE

Kesä on kääntymässä yhä syksyisemmäksi ja on aika katsahtaa heinä - elokuun aikaan.

HeinäkuussaPro Eräpyhämme  oli mukana Orivedellä Rönnin huvikeskuksessa pidettävillä vuosittaisilla Längelmäveden Kesäpäivillä, jotka houkuttelevat paitsi paikkakuntalaisia myös kesäasukkaita ja muuallakin asuvia ihmisiä. Niin nytkin; sää oli kauniin kesäinen ja kävijöitä runsaasti. 

Keräsimme nimiä kansalaisadressiimme Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n osastolla hyvin näkyvästi esillä olevan banderollin alla (Facebook-linkki  https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10207611338254310&set=a.2276273499098.2112771.1016538255&type=3&theater ). Nimiä kertyi toistasataa, joista valtaosa oli paikkakuntalaisia. Samalla varmistui komeasti se, että paikkakuntalaisten allekirjoittajiemme määrä antaa meille aivan uudenlaisen keinon vaikuttaa asiaan hallinnollisesti. Siitä seuraavissa tiedotteissa.

Kuten aiemmassa tiedotteessa kerrottiin, oli Oriveden kaupunki antanut vastineensa valitukseemme Hallinto-oikeudelle. HAO pyysi sitten myös meiltä valituksen tekijöiltä vastaselitystä asiaan. Vastaselityksen antamisen määräaika oli heinäkuussa, mutta onneksi siihen saatiin jatkoaikaa. Selitys annettiinkin elokuun puolivälin jälkeen.

Siinä keskityimme seuraavien asioiden esille tuomiseen:

-puuttuviin luontokartoituksiin

-rakennuslautakunnan ristikkäiseen kaksoisrooliin Eräpyhä-päätöksissään (ltk esitti hieman aiemmin pääosaa alueesta METSO-ohjelmaan)

-avohakkuun laillisuuteen rantakaavan mukaisella retkeily- ja ulkoilualueella (VR)

-kaupungin vääristeleviin kuvauksiin maisemallisista näkyvyyksistä. Esitimme käsiteltyjä valokuvia maiseman todellisten muutosten havainnollistamiseksi.

-nykyisen luontopolun virheelliseen sijaintiin hakemuskartoissa, mikä harhauttaa hakkuun heikentävän vaikutuksen arviointia alueen nykyiselle virkistyskäytölle.

-Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Metsähallituksen Etelä-Suomen Luontopalveluiden lausuntojen todelliseen sisältöön

-hakkuiden vaikutuksista jäljelle jäävään puustoon

-hakkuiden vaikutuksesta viereiseen luonnonsuojelualueeseen; sen valon, mikroilmaston ja kasvuolosuhteiden muutoksiin.

-viereisen luonnonsuojelualueen ja hakkuun välisen suojavyöhykkeen puuttumiseen suunnitelmasta

-sadevesivaluman kasvuun ja sen haittojen merkityksiin

-jo tehtyjen luontoselvitysten sivuuttamiseen

-parhaillaan tekeillä oleviin vapaaehtoisten asiantuntijoiden luontoselvityksiin

-Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan erikoiseen rooliin taloudellisena edunsaajana ja toisaalta nimenkirjoittajana kaupungin antamassa virallisessa lausunnossa

-kaupunginvaltuuston hyväksymään Oriveden kaupungin omaan strategiaan ja kaupungin varsinaiseen tehtävään

-Eräpyhä-adressin merkitykseen ja kansalaismielipiteen laajuuteen.

ERÄPYHÄN LIITO-ORAVASELVITYS VALMISTUNUT; ORIVEDEN HALLINTO EI PERÄÄNNY.

Oriveden hallinnon teettämä liito-oravaselvitys Eräpyhän alueelta valmistui jo joitakin aikoja sitten. Selvityksen teeettämiseen  ympäristölautakunnan päätös sentään velvoitti. Muita luontoselvityksiä ympäristölautakunta ei sitten halunnutkaan tehtäväksi (vaatimuksista huolimatta).

Samoihin aikoihin Hämeenlinnan hallinto-oikeus varasi Oriveden kaupunginhallitukselle mahdollisuuden lausua vastineensa mm. tehtyjen valitusten johdosta. Liito-oravaselvityksellä ei ikävä kyllä ollut vaikutusta vastineen sisältöön. Se, että kaupunginhallitus luvan hakijan ominaisuudessa ei edes maininnut juuri valmistuvaa liito-oravaselvitystä vastineessaan, on hyvin huolestuttavaa. 

Seuraavassa otteita liito-oravaselvityksen sisällöstä (Luontoselvitys Sundell Tmi 2016; Eräpyhän ja keskustan länsipuolen liito-oravaselvitys Orivedellä 2016):

"2.4. Liito-oravaesiintymät ja elinpiirien ydinalueet

Selvityksessä löydettiin yksi liito-oravaesiintymä Eräpyhän alueella ja yksi keskustan länsipuolella (kuvat 8–11). Lisäksi kaksi papanahavaintoa tehtiin näiden ulkopuolelta Eräpyhässä. Eräpyhässä lähes koko selvitysalueen metsäalue soveltuu lajille hyvin. Pesäpaikaksi sopivia koloja ja pönttöjä on Eräpyhän alueella useita.

Pesäpuita ovat varmuudella ne pöntöt tai kolopuut, joiden alta löytyi papanoita. Todennäköisiä pesäpuita ovat potentiaalisimmat pöntöt tai kolopuut elinpiireillä, joiden alta ei juuri tällä hetkellä löytynyt papanoita. Osa luonnonkoloista myös jäi selvityksessä todennäköisesti löytymättä.

Elinpiirin ydinalueella sijaitsevan luonnonsuojelulain mukaisen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan tarkan rajauksen ja alueella sallitun metsänkäsittelyn määritteli aiemmin alueellinen ELY-keskus. Nyt erillistä rajauspäätöstä ei enää tehdä, vaan jokainen metsänkäsittelyä harkitseva on velvollinen toimimaan siten, että lakia ei rikota, eli lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ei hävitetä tai heikennetä. Kun tutkimus on osoittanut, että aiempi rajauskäytäntö toimi huonosti, on lisääntymis- ja levähdyspaikalla syytä noudattaa suurempaa varovaisuutta kuin aiemmin, kun voitiin turvautua viranomaisen tekemään rajauspäätökseen. Avohakkuu hävittää aina lisääntymis- ja levähdyspaikan. Vieressä alle 150 metrin säteellä tehty avohakkuu usein heikentää lisääntymis- ja levähdyspaikkaa."

"2.5. Kulkuyhteydet

Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämiskiellosta seuraa, että lisääntymis- ja levähdyspaikkojen välille on jätettävä lajille sopivia puustoisia kulkuyhteyksiä. Kulkuyhteyksien katkaiseminen tulkitaan lain vastaiseksi lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämiseksi. Kulkuyhteydeksi sopii parhaiten varttunut kuusivaltainen tai useamman puulajin sekapuustoinen varttunut metsä. Liito-orava välttää mäntymetsiä. Liito-orava pystyy liikkumaan myös yksittäisiä puita pitkin, mutta silloin riski jäädä petojen saaliiksi on suurempi. Mikäli kulkuyhteys koostuu vain yksittäisistä puista, voi yhteys katketa, jos esimerkiksi myrskyssä kaatuu puita. Edellä mainituista syistä on suositeltavaa, että kulkuyhteydet ovat ainakin 30 metriä leveitä metsäkaistaleita. Puistoalueet, joissa on riittävän tiheä ja varttunut puusto, sopivat myös kulkuyhteyksiksi.

On erittäin tärkeää, että kulkuyhteydet myös selvitysalueen ulkopuolelle säilyvät. Eräpyhän selvitysalueesta länteen, pohjoiseen ja itään kulkuyhteydet ovat selvitysalueen lähiympäristössä enimmäkseen hyvät. Etelässä Längelmävesi on liikkumiseste. ...  ... Kaupunkisuunnittelussa ja metsätaloudessa tulisi varmistaa olemassa olevien kulkuyhteyksien säilyminen jatkossakin ja vahvistaa nyt heikkoja yhteyksiä. Myös maisematasolla, eli kauempana selvitysalueesta sijaitsevien potentiaalisten kulkuyhteyksien säilyminen on kaupunkisuunnittelussa tärkeää. Näin voidaan jatkossakin turvata geenivaihto myös kauempana sijaitsevien liito-orava-alueiden välillä pitkällä aikavälillä."

"TIIVISTELMÄ

Elinpiirit jatkuvat selvitysalueen ulkopuolelle sekä Eräpyhässä että keskustan länsipuolella."

"Kulkuyhteydeksi sopii parhaiten varttunut kuusivaltainen tai useamman puulajin sekapuustoinen varttunut metsä. On erittäin tärkeää, että kulkuyhteydet selvitysalueella ja sen ulkopuolelle säilyvät.

Selvitysalueella on suositeltavaa toimia myös varsinaisten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympärillä sijaitsevissa metsissä siten, että ne säilyvät liito-oravalle kelvollisina. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympäristössä puustoa voidaan tarvittaessa varovasti harventaa siten, ettei elinpiirin ydinalueen soveltuvuus liito-oravalle kärsi. Varsinaisilla lisääntymis- ja levähdyspaikoilla ei tule tehdä metsätaloustoimia, jotta varmasti vältetään luonnonsuojelulakia rikkovat lisääntymis- ja levähdyspaikan heikennykset."

[Tekstin lihavoinnit lisätty.]

VALITUS HALLINTO-OIKEUDELLE

Valitimme Oriveden ympäristölautakunnan päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 29.3.2016. Valituksen sisältö on seuraavanlainen:

VALITUS ORIVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSESTÄ 23.2.2016 § 32, MAISEMATYÖLUVAN MYÖNTÄMINEN METSÄNHAKKUISIIN TILALLE VAINIO-RUOKONEN 562-449-6-60 (Dnro 131/61.611/2015)

Oriveden kaupungin ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 23.2.2016 (§ 32) myöntää maisematyöluvan Oriveden kaupungille avo- ja harvennushakkuiden suorittamiseen Eräpyhän alueella, tilalla Vainio-Ruokonen 562-449-6-60 (liite 1). Yksi lautakunnan jäsen jätti päätökseen eriävän mielipiteen (liite 2).

Tällä valituksella ja seuraavassa esittämillämme perusteluilla vaadimme, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa ympäristölautakunnan päätöksen.

Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maisema-arvot

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 §:ssä määrätään, että ”Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus)”, jos kyseessä on esimerkiksi asemakaava-alue, kuten Eräpyhässä.

Oriveden kaupungin Eräpyhä-Eräsalon ranta-asemakaavassa myönnetyn maisematyöluvan alue on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), uimaranta-alueeksi (VV), venevalkamaksi (LV-1) ja yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Pääosa alueesta on retkeily- ja ulkoilualuetta. Myös Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n luonnoksessa alue, jolle maisematyölupa on myönnetty, on retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Sekä voimassaolevassa maakuntakaavassa että maakuntakaava 2040:n luonnoksessa Eräpyhän alue, myös hakattavaksi suunniteltu alue, on lisäksi merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi (ge2).

MRL:n 140 §:ssä säädetään maisematyöluvan myöntämisen edellytyksistä. Pykälän 1 momentissa todetaan, että ”Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.”

Oriveden kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä maisematyölupa on selvästi MRL:n 140 § 1 momentin vastainen, sillä toimenpide (metsänhakkuut) vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen ja turmelee maisemakuvaa. Tästä syystä myönnetty maisematyölupa tulee kumota.

Eräpyhän kallioinen niemi, mukaan lukien suunniteltu hakkuualue, hallitsee maisemaa Längelmäveden suuntaan. Suunnitellun hakkuualueen ylin kohta (yli 140 m mpy) on lähes 60 metriä Längelmäveden pintaa (84,2 m mpy) korkeammalla. Eräpyhän sijainnin ja suurten suhteellisten korkeuserojen vuoksi hakkuualue näkyisi kauas Längelmävedelle ja pilaisi maisemaa laajalti. Avohakkuualue tulee erottumaan jyrkän kulmikkaana mäenrinteessä suoraan selälle. Korkealla olevan metsän latvussiluetti rikkoutuu pahasti varsinkin järveltä katsottuna.

Hakkuutoimenpiteet, joille maisematyölupa on myönnetty, ovat selvästi voimassaolevan kaavan vastaisia. Aiotut hakkuut rikkovat Eräpyhän luonnonsuojelualueen ja virkistysalueen muodostaman maisemallisesti hienon kokonaisuuden. Retkeily- ja virkistyskäyttö avohakkuualueella, jonka maaperä on muokattu ja joka heinikoituu ja pusikoituu, ei onnistu. Kunnollisen, virkistyskäyttöön soveltuvan metsän uudelleen kehittymiseen kuluu useita vuosikymmeniä. Jos hakkuut toteutetaan, luonnonsuojelualueelle tulija joutuu jatkossa kulkemaan seitsemän hehtaarin avohakkuualueen läpi päästäkseen pystyssä olevan metsän puolelle suojelualueelle. Myös autolla saapuessa avohakkuualue olisi ikävästi vastassa.

Luonnonarvot ja luonnonsuojelulaki

Hakkuiden luonnonsuojelulain mukaisuus perustellaan luvassa vain Pirkanmaan ELY-keskuksen vaatimusten täyttämisellä. ELY ei kuitenkaan ole tehnyt luontoselvitystä. Alueen omistaja ja luvan hakija ei liioin ole tehnyt luontoselvitystä eikä ympäristölautakunta ole sitä vaatinut, vaikka on saanut tietää, että alueella on lailla suojeltuja luonnonarvoja. Tällaisessa tilanteessa lautakunnan olisi pitänyt siirtää omaa lupaharkintaansa siihen asti, kunnes riittävät selvitykset on tehty. Luvan myöntävä päätös ilman ennakkoon tehtyjä luontoselvityksiä on menettelytapavirhe.

Eräpyhän alue on luonnoltaan vähintään maakunnallisesti arvokas kohde, jossa nykyinen luonnonsuojelualue ja siihen rajautuva, hakattavaksi suunniteltu virkistysalue muodostavat selvän kokonaisuuden niin maiseman kuin luonnonarvojen osalta. Luonnonsuojelualueella mäntyvaltaisen kalliometsän osuus on suuri, mutta virkistysalueen puolella on runsaasti rehevämpiä metsiä, jotka monipuolistavat suojelualuetta merkittävästi. Hakkuiden sijaan alue pitäisikin liittää suojelualueeseen.

Oriveden kaupunki on ollut tietoinen maisematyöluvan kohteena olevan alueen merkittävistä luonnonarvoista jo pitkään, sillä kaupunki kävi omasta aloitteestaan neuvotteluja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa alueen suojelusta osana METSO-ohjelmaa. Sittemmin asia raukesi, kun kaupunki veti yllättäen suojeluhakemuksensa pois keväällä 2015. Luonnonarvot eivät kuitenkaan hävinneet mihinkään.

Luontotyypeistä hakattavaksi aiotulla alueella on muun muassa lehtomaisen kankaan vanhaa kuusivaltaista rinnemetsää, kallionaluslehtoa ja lehtipuuvaltaista rantametsää. Koko alue täyttää METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Ympäristöministeriö 2008) eli se on kiistatta suojelunarvoinen.

Lehtipuuvaltaiset osa-alueet kuuluvat vaarantuneeksi (VU) luokitellun (Tiainen ym. 2016) ja erityisesti suojeltavan valkoselkätikan reviiriä. Erityisesti suojeltavalle lajille tärkeän esiintymisalueen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain (1096/1996) 47 §:n nojalla. Erityisesti suojeltavat lajit listataan luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 4.

Hakattavaksi aiottu alue on käytännössä kokonaisuudessaan silmälläpidettäväksi (NT) luokitellun (Liukko ym. 2016) liito-oravan elinympäristöä. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IVa tiukasti suojeltuihin lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen direktiivin ja luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla kielletty.

Alueen pesimälinnustoon kuuluu useita harvinaisia tai muuten huomionarvoisia lajeja: erittäin uhanalaiseksi (EN) luokiteltu (Tiainen 2016 ym.) mehiläishaukka, harmaapäätikka, pohjantikka, pikkusieppo, idänuunilintu, kultarinta ja palokärki. Kaikki edellä mainitut lintulajit ovat EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja, joiden elinympäristöjä on direktiivin (4. artikla) mukaan suojeltava erityistoimin.

Sekä Pirkanmaan ELY-keskus lausunnossaan (liite 3) että Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut huomautuksessaan (liite 4) kiinnittivät huomiota siihen, että suunnitellut hakkuut ovat ristiriidassa luonnonsuojelulain kanssa.

Ympäristölautakunnan olisi pitänyt vaatia perusteellinen luontoselvitys hakattavaksi suunnitellusta alueesta ennen maisematyöluvan myöntämistä. Nyt päätös tehtiin riittämättömiin tietoihin perustuen, varovaisuusperiaatteen vastaisesti. Lautakunnan päätös velvoittaa luvan hakija selvittämään liito-oravalle soveltuvat lisääntymis- ja levähdyspaikat ei poista tätä virhettä.

Sen lisäksi, että suunnitelluilla hakkuilla hävitettäisiin luonnon- ja maisema-arvot hakattavalta alueelta, ne heikentävät em. arvoja myös hakkuualueen ulkopuolella. Avohakkuun myötä esimerkiksi Eräpyhän luonnonsuojelualue altistuu reunavaikutukselle myös virkistysalueen suunnasta, kun tuulisuus ja valo lisääntyvät: hakkuualueen suunnasta puhaltavat myrskytuulet kaatavat suojelualueen reunapuustoa ja esimerkiksi valkoselkätikan elinympäristöjen lehtipuupökkelöitä. Valon lisääntyessä kallionaluslehto muuttuu ja menettää erityispiirteensä.

Luonnonsuojelulain 6 §:ssä määrätään, että ”kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan”. Oriveden kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä maisematyölupa luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti arvokkaan alueen hakkuisiin on suoraan vastoin tätä velvoitetta.

Kulttuuriarvot

Luonnon-, maisema- ja virkistysarvojen ohella maisematyöluvan kohteena olevalla alueella on myös merkittäviä kulttuuriarvoja, mm. historiallisia arvoja, osana laajempaa Eräpyhän kokonaisuutta. Aluetta on luonnehdittu esimerkiksi seuraavasti (Nygård 2013):

”Nimensä mukaisesti Eräjärven seutu on muinaisista ajoista lähtien ollut eränkäyntialuetta ja Eräpyhä on ollut kaukana esihistorian hämärässä taivaltaneiden pyyntimiesten levähdys- ja pysähdyspaikka. Eräpyhän upeat maisemat saavat kyllä paatuneimmankin nykyretkeilijän mielikuvituksen liikkeelle.

Eräjärven Eräpyhän niemessä on vuorella ihmiskäden rakentama kiviraunio, jota vanha kansa on nimittänyt ’Nunnankirkoksi’. Historiankirjat tietävät kertoa, että vielä 1800-luvun lopulla siitä vielä erotti ikään kuin soikean huoneen kivijalan ja keskellä olevan suuren kivipaaden, joka oli nostettu kivien nenään. Alimpana vuoren rinteellä kerrotaan olleen ’hautakumpuja’. Kun hämäläiset viime vuosituhannen alkupuolella käännytettiin kristinuskoon, otti kirkko paikan haltuunsa. Kyseessä saattaa siis olla myös myöhempien aikojen ns. seutukirkko, joita erämaaseuduille on keskiajan kuluessa todennäköisesti rakennettu. Entisten pakanallisten toimitusten sijaan pidettiin siellä siten kristillisiä jumalanpalveluksia.”

Myös kulttuuriarvojen osalta Eräpyhää tulee tarkastella kokonaisuutena, johon kuuluvat ns. nunnankirkko, luonnonsuojelualue ja maisematyöluvan kohteena oleva virkistysalue. Ympäristölautakunta ei kuitenkaan ottanut kulttuuriarvoja huomioon tehdessään maisematyölupapäätöstä.

Metsänhoitoyhdistyksen rooli

Oriveden kaupungin (rakennusvalvonnan) vastineet (liitteet 5 ja 9) ELY-keskuksen lausuntoon (liite 3) ja annettuihin huomautuksiin (liitteet 4, 6, 7, ja 8) ovat allekirjoittaneet kaupungin maankäyttöteknikko Seppo Tingvall ja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka ry:n metsäasiantuntija Markku Lehtimäki. Kaupunki ostaa metsänhoitoyhdistykseltä konsultti- ja asiantuntijapalveluita, joihin lukeutuivat vuonna 2014 hankintahakkuut, metsäsuunnitelmien päivitys, tila-arvioiden tekeminen, puukauppojen avustus ja metsänhoitotyöt (Oriveden kaupunki 2015a). Eräpyhän tapauksessa olennaista on virkistyskäytön, luonnon ja luonnonsuojelun asiantuntemus, ja näitä metsänhoitoyhdistykseltä ei riittävässä määrin löydy, toisin kuin vaikkapa Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistykseltä. Virkistys- ja luontoasiat eivät myöskään kuulu niihin aiheisiin, joissa kaupunki ostaa palveluita metsänhoitoyhdistykseltä. Tästä huolimatta kaupunki on käyttänyt metsänhoitoyhdistystä asiantuntijana vastineissaan Eräpyhän maisematyöluvasta annettuihin huomautuksiin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon.

Oriveden kaupungin hallintosäännön (2015b) § 97:ssä määritellään, kellä on oikeus tehdä kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoitus. Hallintosäännössä ei mainita, että kaupungin ulkopuolisella taholla, kuten metsänhoitoyhdistyksellä, olisi oikeus allekirjoittaa asiakirjoja kaupungin puolesta. Näin ollen Oriveden kaupungin vastineet ovat kaupungin hallintosäännön vastaisia.

Kansalaismielipide

Oriveden kaupungin suunnittelemia Eräpyhän hakkuita vastustavan nettiadressin (liite 10) on allekirjoittanut 29.3.2016 mennessä 1003 henkilöä, joista yli 200 on merkinnyt asuinpaikakseen Oriveden (Eräjärvi on myös Oriveden kaupungin aluetta). Yli kaksi prosenttia Oriveden noin 9400 asukkaasta on siis allekirjoittanut hakkuita ja samalla ympäristölautakunnan myöntämää maisematyölupaa vastustavan adressiin. Tästä välittämättä lautakunta jätti adressin ja kansalaismielipiteen täysin huomiotta päätöksessään.

Yhteenveto

Oriveden kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä maisematyölupa Eräpyhän virkistysalueen hakkuisiin on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, ja luvan nojalla tehtävät hakkuut olisivat luonnonsuojelulain vastaisia. Päätökseen liittyy myös menettelytapavirheitä (päätös ilman luontoselvityksiä ja metsänhoitoyhdistyksen allekirjoitus kaupungin virallisessa vastineessa). Näistä syistä pyydämme Hämeenlinnan hallinto-oikeutta kumoamaan maisematyöluvan.

Paras ratkaisu olisi se, että Oriveden kaupungin käynnistää uudelleen neuvottelut Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa Eräpyhän luonnonsuojelualueen laajentamiseksi maisematyöluvan kohteena olevalle alueelle. Tälle olisi myös kuntalaisten ja muiden Eräpyhästä kiinnostuneiden vankka tuki.

Orivedellä ja Tampereella 29.3.2016

Jyrki Heimonen                                                             Seppo Leinonen puheenjohtaja                                                              taloudenhoitaja

Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys ry.                   Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys ry.

Timo Peltoniemi

adressivastaava

Oriveden kaupungin asukas

Larissa Heinämäki                                                         Juho Kytömäki puheenjohtaja                                                               sihteeri

SLL:n Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.                        SLL:n Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.

Liitteet

1. Oriveden kaupungin ympäristölautakunnan päätös 23.2.2016 § 32

2. Ympäristölautakunnan jäsen Mika Taipaluksen eriävä mielipide 24.2.2016

3. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto 1.12.2015

4. Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelujen huomautus 18.9.2015

5. Oriveden kaupungin vastine Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon 15.1.2016

6. Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistyksen huomautus 21.9.2015

7. SLL:n Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin huomautus 22.9.2015

8. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen huomautus 21.9.2015

9. Oriveden kaupungin vastine annettuihin huomautuksiin 30.10.2015

10. Adressi Eräpyhän suojelemiseksi, tilanne 29.3.2016

Viitteet

Liukko, U.-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E.-M. & Pitkänen J. (2016).

Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015. 34 s. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159434/Suomen_nisakkaiden_uhanalaisuus_2015.pdf?sequence=3> Viitattu 24.3.2016.

Luonnonsuojeluasetus (160/1997). <http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970160> Viitattu 24.3.2016.

Luonnonsuojelulaki (1096/1996). <http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096> Viitattu 24.3.2016.

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). <http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132> Viitattu 24.3.2016.

Nygård, A. (2013). Eräpyhä ja Nunnankirkko, Orivesi. Retkipaikka. <http://retkipaikka.fi/vapaa/erapyha-ja-nunnankirkko-orivesi/> Viitattu 24.3.2016.

Oriveden kaupunki (2015a). Ostetut konsultti-/asiantuntijapalvelut vuonna 2014. Liite kaupunginvaltuuston kokouksen 15.6.2015 pöytäkirjaan (§ 37). <http://pk.orivesi.fi/kokous/20151789-3-2.PDF> Viitattu 24.3.2015.

Oriveden kaupunki (2015b). Oriveden kaupungin hallintosääntö 20.1.2015. <http://www.orivesi.fi/files/Muut/Hallintosaanto2015.pdf> Viitattu 24.3.2015.

Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. (2016). Suomen lintujen uhanalaisuus 2015. 49 s.

Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159435/Suomen_lintujen_uhanalaisuus_2015.pdf?sequence=1> Viitattu 24.3.2016.

Ympäristöministeriö (2008). METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. 76 s.

Suomen ympäristö 26/2008. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38356/SY_26_2008.pdf?sequence=3> Viitattu 24.3.2016.

PRO ERÄPYHÄ ON SYNTYNYT, SILLÄ HAKKUU-UHKA PAHENEE. NIMIEN KERÄYS JATKUU.

Pro Eräpyhä on nyt syntynyt!

Tämä adressi luovutettiin Oriveden kunnan ympäristölautakunnan puheenjohtaja Sini Kahilaniemelle 23.2.2016 juuri ennen lautakunnan kokousta. Nimiä adressissamme oli tuolloin 832. Adressin luovutti kanssani eräs adressin allekirjoittajista, Minna Knuuttila, joka piti myös saatepuheen. Nimien keruu jatkuu edelleen! Linkki tilaisuudesta: http://www.orivedensanomat.fi/erapyha-adressiin-kerataan-nimia/#.Vs9i6sX7dW0.facebook

Helmikuun 23. päivä vuonna 2016 saattaa jäädä ikävällä tavalla Oriveden kunnan  ja koko eteläisen Suomen historiaan vanhojen metsien luonnon tappiona. Oriveden ympäristölautakunta nimittäin myönsi vetoomuksestamme huolimatta maisematyöluvan Eräpyhän virkistysmetsän hakkuulle. Ainoastaan jäsen Mika Taipalus (vihr) vastusti luvan myöntämistä ja jätti asiasta eriävän mielipiteensä. 

Jo entisestään pirstaloituneet vanhat metsäsaarekkeet ovat monien uhanalaisten vanhojen metsien lajien viimeiset elinpaikat. Eräpyhän luonnonsuojelualueen rajanaapurina olevan ulkoilu- ja retkeilyalueen osalta tilanne onkin nyt äärimmäisen uhkaava. Hakkuiden toteutuessa alue menettää yhdellä hetkellä kaikki arvonsa: maiseman, virkistyksen, PR:n ja arvokkaimman luonnon.

Lautakunta asetti toki muutaman ehdon (ehtojen tekstit numeroiduissa kappaleissa):

1. "... hakkuun jälkeen tehtävä maapohjan istutusmuokkaus on suoritettava maanpintaa tarpeettomasti rikkomatta."

Hakkuidenaikaisia maanpinnan rikkomisehtoja ei ole yritettykään asettaa. Sen sijaan (tarpeettomalle) koivikon istutusmuokkaukselle on.

2. "...hakijan tulee selvittää koko hakkuualueelta liito-oravalle soveltuvat lisääntymis- ja levähdyspaikat."

Metsähallituksen Etelä-Suomen Luontopalvelut on kuitenkin jo hankkeen kuulemisvaiheessa omassa huomautuksessaan ilmoittanut seuraavaa: "Leimikoksi suunniteltu alue kuuluu kokonaisuudessaan uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneisiin (VU) lajeihin luokitellun liito-oravan reviiriin. Reviiri on ollut asuttuna 1980-luvun lopulta lähtien."

3. "Hakkuita ei saa ulottaa liian lähelle liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja eikä hakkuilla saa heikentää liito-oravan kulkuyhteyksiä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen välillä eikä ympäröiviin metsiin."

Metsähallituksen lausunnossa jatketaan: "Vainio-Ruokosen tilan metsänhakkuut tulisivat merkittävästi heikentämään valkoselkätikan elinmahdollisuuksia alueella. Liito-oravan sekä muiden lueteltujen lajien elinympäristöt tuhoutuisivat kokonaan."  (Muita lajeja huomautuksessa on mainittu Mehiläishaukka, pohjantikka, harmaapäätikka, palokärki, pikkusieppo, idänuunilintu ja kultarinta.)

4. "Koko hakkuualueella suoritettavien hakkuiden ulkopuolelle tulee jättää kaikki lehtilahopuusto sekä välttää mahdollisuuksien mukaan maalahopuiden rikkomista. Kuvion 293 eteläreunan pellon läheisyyteen tulee jättää säästöpuiksi lehtipuita."

Hakkuut tehdään pääosin jyrkähkössä kivikkoisessa rinteessä, joten edellä kuvattujen ehtojen täyttyminen on käytännössä mahdotonta. Myöskään pellon läheisen metsän hakkuulievennys ei paljon helpota: metsän ja pellon reuna-alueella ei montaa lehtipuuta edes kasva.

Kuulemisaikana lupahakemuksesta jättivät huomautuksen Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry sekä siis Metsähallituksen Etelä-Suomen Luontopalvelut.

Lautakunta on päätöksessään katsonut, että Oriveden korkeimman kohdan rinnemetsän paljaaksihakkuu "ei turmele kaupunki- tai maisemakuvaa". Ei, vaikka rinne aukeaa Längelmävedelle ja sisääntulotielle juuri ennen Eräpyhään saapumista. On vaikea löytää Oriveden kunnasta sellaista aluetta, jonka avohakkuu turmelisi enemmän maisemakuvaa. Varsinkin kunnan omista metsistä.

Päätös on nähtävillä osoitteessa http://pk.orivesi.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames Siitä puuttuvat kaikki liitteet. Ne on kuitenkin saatavissa sähköisesti. Menettely lienee osa Oriveden kunnan julkisuusmenettelyä.

Asiakirjoja voi pyytää osoitteella soile.kontu@orivesi.fi , puh. 050 439 8224

Jokaisella sellaisella henkilöllä on valitusoikeus ja oikeus saada asianomaisen kunnan julkisia asiakirjoja haltuunsa, joka on kunnan asukas tai joka omistaa tai hallinnoi kiinteistöä kunnan alueella.

Valitusaika käynnistyi teistä jokaisen osalta 1.3.2016 (edellä mainittujen ehtojen täyttyessä). Pyydä valitusosoitus ja kaikki liitteet siis mukaan. Valitusaika päättyy torstaina 31.3.

Nimien keruu jatkuu edelleen!

ORIVEDEN YMPÄRISTÖPALVELUT HAKEE LUPAA JA TOISAALTA VALMISTELEE PÄÄTÖKSEN

AVOHAKKUUSUUNNITELMA NYT UUDELLEEN MUOTOILTAVANA ELY-KESKUKSEN LAUSUNNOLLA VARUSTETTUNA. HAUN MÄÄRÄAIKA PÄÄTTYY 15.1.

Oriveden rakennusvalvonta, joka siis luvan myöntämistä käsittelee, pyysi ja sai Pirkanmaan ELY-keskukselta lausunnon. Sen jälkeen se myönsi luvan hakijalle 15.1. saakka aikaa tutkia lausunnon perusteella uudelleen hakemustaan ja mahdollisesti muuttaa sitä. Luvan hakijahan on siis Oriveden kaupungin tekninen osasto.

Hakemus menee siis uudelleen käsiteltäväksi rakennusvalvontaan joka esittää päätösehdotuksensa luvasta sitten Oriveden ympäristölautakunnalle.

ELY-keskus otti kantaa vain kahden lajin suojeluun: liito-oravaan ja valkoselkätikkaan:

"...Oriveden kaupungin tulee selvittää koko metsänkäyttöilmoituksen alueelta liito-oravalle soveltuvat lisääntymis- ja levähdyspaikat (kolopuut, risupesäkuuset, pönttöpuut) ennen hakkuita. Hakkuita ei saa ulottaa liian lähelle lisääntymis- ja levähdyspaikkoja eikä hakkuilla saa heikentää liito-oravan kulkuyhteyksiä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen välillä eikä ympäröiviin metsiin. ..." (Lihavoinnit lisätty.)

"... Kuvion 292.1 harvennushakkuissa tulisi huomioida valkoselkätikan elinmahdollisuuksien säilyminen alueella. Alueella tulisi säilyttää lehtipuustoa (koivua, haapaa, leppää ja raitaa), jättää paikalleen kaikki lehtilahopuusto ja välttää maalahopuiden rikkomista. Hakkuut tulisi toteuttaa valkoselkätikan pesimäajan ulkopuolella.

Kuvion 293 avohakkuussa tulisi kuvion eteläreunaan pellon läheisyyteen jättää säästöpuiksi lehtipuita sekä jättää paikalleen kaikki lehtilahopuusto, välttää maalahopuiden rikkomista ja toteuttaa hakkuut valkoselkätikan pesimäajan ulkopuolella. ..." (Lihavoinnit lisätty.)

Muihin alueen arvoihin ELY-keskus ei ottanut mitään kantaa (muu eläimistö, kasvisto, geologia yms.)

Toistaiseksi ei ole ainakaan yleisessä tiedossa, mikä taho selvittää hakijalle liito-oravaa koskevat asiat ja mikä taho määrittelee valkoselkätikan elinmahdollisuuksien säilymisen.

LUPAHAKEMUKSESTA LAUSUNTOPYYNTÖ ELY-KESKUKSELLE

Luvan käsittelyä valmisteleva Oriveden rakennusvalvonta on lähettänyt hakemuksen huomautuksineen, vastineineen ja kaikkine niihin kuuluvine asiakirjoineen lausunnolle Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Kaupungin maisematyölupaa hakeva organisaatio puolestaan antoi vastineensa tehtyihin huomautuksiin 30.10.. Se oli rakennusvalvonnan myöntämä lisäaika aiemman määräajan jatkamiseksi.

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoa on pyydetty marraskuun loppuun mennessä.

Nimien keruuta jatketaan edelleen ja toivon, että levitätte tietoa edelleen allekirjoitusten saamiseksi.

HAKIJAN VASTINEELLE LISÄAIKAA LOKAKUUN LOPPUUN

Oriveden kaupungin maisematyölupaa hakeva organisaatio anoi ja sai lisäaikaa vastineelleen lokakuun loppuun (2015). Lisäajan myönsi kaupungin rakennusvalvonta.

Alkuperäinen aikaraja oli 16.10. kuten aiemmassa tiedotteessa oli luettavissa.

Seurataan tilannetta.

Jaa tämä adressi

Auta tätä adressia saamaan lisää allekirjoituksia.

Kuinka mainostaa adressia?

• Jaa adressi Facebook-seinälläsi sekä adressin aiheeseen liittyvissä ryhmissä.
• Ota yhteyttä kavereihisi
  1. Kirjoita viesti, jossa kerrot, miksi olet allekirjoittanut tämän adressin. Ihmiset allekirjoittavat adressin todennäköisemmin, jos ymmärtävät, kuinka tärkeä aihe on.
  2. Kopioi ja liitä adressin verkko-osoite viestiisi.
  3. Lähetä viesti käyttäen sähköpostia, tekstiviestiä, Facebookia, WhatsAppia, Twitteriä, Skypeä, Instagramia ja LinkedIniä.