Itsensä työllistävien työttömyysturvaa ei saa heikentää!

Ota yhteyttä adressin tekijään

Luovutustilaisuus 14.12.2015 - ja mitä seuraavaksi?

2015-12-18 12:33:18

Kävin luovuttamassa adressin eduskuntaan 14.12.2015. Mukanani oli samaniltaisen mielenilmauksen järjestäjä Minna Koponen Jyväskylästä. Luovutusilaisuuteen kutsun muille kansanedustajille oli toimittanut Outi Alanko-Kahiluoto.

Tilaisuuteen saapuivat seuraavat kansanedustajat:
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Antero Laukkanen (kd), Leena Meri (ps), Sari Sarkomaa (kok), Heli Järvinen (vihr), Martti Talja (kesk), Anna-Kaisa Pekonen (vas) ja Tuula Haatainen (sdp) sekä Tuija Brax-Mertanen (avustaja, vihr).
Lisäksi sain sähköpostia Ritva Elomaalta, joka oli aiheesta kiinnostunut, sekä Anders Adlercreutzilta, (r) joka ei päässyt paikalle, mutta toivoi saavansa asiasta myöhemmin lisää tietoa.

Toivotin paikalle saapuneet kansanedustajat lämpimästi tervetulleeksi ja esitin toiveen, että voimme keskustella aidosti ja vilpittömästi aiheesta. Toin esiin, että adressin alkuperäisessä sanamuodossa on ollut joitakin epäselvyyksiä, mutta asia itse lienee ymmärretty ja että se, että keskustelua nyt käydään, on keskeistä. Tässä olimme kaikki samaa mieltä. 

Edustajat esittivät puolueensa näkemyksen aiheesta, minkä jälkeen keskustelimme hyvässä ja asiallisessa hengessä. Antero Laukkanen (krist), joka istui Outi Alanko-Kahiluodon (vihr) ja Anna-Kaisa Pekosen (vas) kanssa vielä yölläkin lähes tyhjässä täysistuntosalissa, toi esiin ymmärtävänsä huolemme ja vastustavansa tilanteemme huononnusta. Anna-Kaisa Pekonen ja Antero Laukkanen myös kannattivat täysistunnossa yöllä Alanko-Kahiluodon esitystä lakiesityksen hylkäämisestä.


Martti Talja (kesk) toi luovutustilaisuudessa esiin puolueensa kannan, toistaen jotkin julkisuudessakin esitetyt näkemykset siitä, että lakimuutos ei muuta itsensä työllistäjän asemaa, vaikkakin näki, että asemassa sinänsä voi olla korjaamisen varaa. Tuula Haatainen (sdp) myönsi, että lainvalmistelussa on tapahtunut liikaa kiirehtimistä siltä osin, ettei työntekijäkenttää ole kuultu riittävästi ja toi esiin, että asia on otettava vakavasti ja jatkossa itsensä työllistäjien tilanne on vilpittömästi nostettava erityiseen tarkasteluun. Sari Sarkomaa (kok) oli vahvasti samalla kannalla ja korosti, että asia on tärkeä ja että tilanne tulee laaja-alaisesti selvittää ja kenttää ja järjestöjä tulee kuulla. Heli Kauppinen (vihr) oli näillä samoilla linjoilla, hahmottaen että lainvalmistelussa ei ole osattu ottaa huomioon mihin kaikkeen se voi käytännössä vaikuttaa. Leena Meri (ps) oli edellisten kanssa samaa mieltä ja toivoi, että jatkossa yhteistyössä voitaisiin selvittää, miten tilannetta voisi auttaa.

Luovutustilaisuus siis sujui hengessä, jossa asia otettiin vakavasti ja tuotiin selkeästi esiin, että itsensä työllistäjien tilanteelle on todella käytännössä tehtävä jotakin ja siihen jatkossa myös pyritään.

Pallo on nyt siis heitetty eduskunnan suuntaan ja jäämme odottamaan, miten lupaukset jatkossa näkyvät käytännössä. 
Ystävällisin terveisin, adressin allekirjoittajia kiittäen ja levollista joulunaikaa toivottaen
M.V.

 

 


Melina Voipio

Tässä ollaan nyt

2015-12-14 00:13:11

Adressi lähti liikkeelle yrittäjyyden ja palkansaajuuden välimaastoon jäävien huolesta uutta työttömyysturvalainsäädäntöä ja sen yrittäjämääritelmää kohtaan. 

Adressiin tulleiden satojen turhautuneiden kommenttien, lukuisten järjestöjen antamien tiedotteiden sekä tätä kirjoittaessa tasan 21 500 allekirjoittajan myötä on kuitenkin käynyt selväksi, että kyse on paljon laajemmasta huolesta ja kyllästymisestä niin itsensä työllistäjän heikkoa sosiaaliturvaa kohtaan kuin hallituksen välinpitämätöntä päätöksentekoakin kohtaan.

Tänään, 14.12. maanantaina hallitus aikoo ylimääräisessä täysistunnossa nuijia läpi esityksensä ilman vuorovaikutusta asiantuntijakentän kanssa, täten jälleen kerran ohittaen itsensä työllistävien huolen sosiaaliturvastaan ja toimeentulostaan.

Jäämme odottamaan uuden lain käytännön vaikutuksia. Millä perustein itsensä työllistävät jatkossa käytännössä määritellään sivu- tai päätoimisiksi yrittäjiksi? Kuka on oikeutettu työttömyyskorvaukseen, peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen?
Entä jos työsuhteisia työtunteja ei tietyssä ajassa kerry tarpeeksi? Onko työssäoloehdon kerryttäminen silpputyöläiselle jatkossa yhtä vaikeaa kuin tähänkin asti? Kuinka käy osuuskuntien?
Aika näyttää, mitä ovat luvatut helpotukset ja kuka niistä lopulta käytännössä hyötyy. 


Eduskuntaan on saatettu tieto tästä adressista, kuten myös mielenilmauksesta Kansalaistorilla klo 16.

Päivitys 18.12.2015, paikalle saapuneiden nimet:
Adressin luovutustilaisuuteen saapuivat seuraavat kansanedustajat:
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Antero Laukkanen (kd), Leena Meri (ps), Sari Sarkomaa (kok), Heli Järvinen (vihr), Martti Talja (kesk), Anna-Kaisa Pekonen (vas) ja Tuula Haatainen (sdp) sekä Tuija Brax-Mertanen (avustaja, vihr).



Yst. terv. M.V.


Melina Voipio

Adressimme luovutetaan eduskunnalle 14.12.2015

2015-12-11 19:38:48

Adressissamme on nyt jo yli 20 000 nimeä ja se luovutetaan eduskuntaan maanantaina 14.12.2015 klo 15.
Itsensä työllistäjien mielenilmaus Kansalaistorilla alkaa klo 16.

Adressimme kertoo vastaansanomattomasti siitä, että itsensä työllistäjillä on ollut huoli toimeentulosta jo kauan ennen puheenaolevaa lakiesitystä. Tätä huolta ei saa ohittaa yläviistosta annetuilla lausunnoilla, joista on luettavissa tietämättömyys sitä todellisuutta kohtaan, missä valtava määrä ihmisiä elää.

Pelko tilanteesta ei siis ole syntynyt vasta nyt, vaan nimilista kanavoi pitkään kytenyttä huolta siitä, että vaikea tilanne olisi menossa vielä huonommaksi. Huoli on kuultava ja siihen on reagoitava.

Vielä kertauksena, huomioiden viime päivinä jukisuudessa käyty keskustelu aiheesta: 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi muutama päivä sitten hallituksen esityksen, joka koskee yrittäjyyden ja palkansaajien välimaastoon jäävien itsensä työllistäjien määrittelemistä lainsäädännöllä yrittäjiksi.
Uuden lain käytännön vaikutuksia muihin lakeihin ja niiden soveltamiseen ei ole riittävästi tutkittu eikä huomioitu.

Työsuhteesta ulkoistetun, itsensä työllistävän työntekijän työnantajamaksut jäävät työntekijän itsensä kannettaviksi. Silpputyöläisellä on kuitenkaan harvoin työmarkkinoilla sellainen neuvotteluasema, että hän voisi vaatia palkkioihinsa 30 % korotusta niiden sosiaali- ja työttömyysturvamaksujen kattamiseksi, jotka työsuhteisessa työssä maksaa työnantaja ennen verotusta. Itsensä työllistäjien tulot koostuvat usein tekijänoikeuskorvauksista, käyttöoikeuskorvauksista, satunnaisista laskutuksista ja lyhyistä määräaikaisista työsuhteista.

Työsuhteiset työt ovat pitkään olleet harvinaisia taide- ja kulttuurialoilla, mutta irtisanomisten ja ulkoistamisten jälkeen tilanne on laajentunut koskemaan myös mm. hoiva-, koulutus- ja rakennusalojen pätkä- ja vuokratyöläisiä. Rauhoittelut siitä, että uuden lain myötä mikään ei muutu, eivät helpota vallitsevaa tilannetta, joka on jo nyt kestämätön. Kymmenet tuhannet elävät jopa koko työuransa ilman oikeutta lomiin, työterveyshuoltoon, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tai sairaspäivärahaan, saati että heille kertyisi työeläkettä. Se, että työntekijä tulisi nyt määritellyksi yrittäjäksi ei paranna tätä asiaa.

Keikkatyöläiset ovat työsuhteisten töiden puuttuessa tyypillisesti pakotettuja lyhyisiin pätkätyösuhteisiin turvatakseen toimeentulonsa. Kaikki heistä eivät voi eivätkä halua tulla määritellyiksi yrittäjiksi. Yrittäjän velvoitteita ei saa automaattisesti säätää koskemaan ihmisryhmää, jonka työnkuva ei työn luonteen vuoksi ole, tai ei aina edes voi olla yrittäjän. Ihmisiä ei myöskään tule rangaista siitä, että työsuhteista työtä ei ole tarjolla. Hallituksen ponnistelun tulisi tähdätä siihen, että kaiken työn tekeminen on aidosti kannattavaa.

Vaadimme, että itsensä työllistävien erityisluonne työmarkkinoilla huomioidaan ja että kyseisen työntekijäryhmän tilanne tutkitaan huolellisesti ja perusteellisesti kokemusasiantuntijoita sekä liittojen ja tutkimusryhmien asiantuntijoita kuunnellen. Itsensä työllistäville on luotava ja turvattava lainsäädännöllä yhtäläinen oikeus työttömyys- ja muuhun sosiaaliturvaan muiden veronmaksajien kanssa.

Maanantain mielenilmaukseen Kansalaistorille on tulossa puhujiksi mm. Finlandia-palkittu kirjailija Laura Lindstedt, Suomen Taiteilijaseuran hallituksen puheenjohtaja, ainakin kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.), Li Andersson (Vas.) sekä Timo Harakka (SDP), stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen sekä muita artisteja ja puhujia.

Yst, M.V.


Melina Voipio

Virhe adressin sanamuodossa korjattu

2015-12-10 15:50:08

Harhaan johtava sana "työsuhteissa" korjattu oikeammaksi eli "toimeksiannoissa".

 


Melina Voipio

Mielenilmaus maanantaina 14.12. klo 16 Kansalaistorilla Helsingissä

2015-12-09 22:50:23

Itsensä työllistävät järjestävät mielenilmauksen ensi maanantaina.
https://www.facebook.com/events/758373464294292/

Lakiesityksessä on joitakin pienyrittäjänä jo aiemmin toimineiden asemaa helpottavia seikkoja, mutta monista eri lähteistä toimeentulonsa keräävän silpputyöläisen tilannetta esityksessä ei käsitellä selkeästi niin, että työsuhteisen työn, pää- tai sivutoimisen yrittäjän tai palkansaajan väliset erot tai yhtäläisyydet olisivat ymmärrettäviä. Vaadimme selkeän esityksen, jossa työntekijän oikeus sosiaaliturvaan tunnustetaan, oli työntekemisen muoto mikä hyvänsä.

Tilaisuudessa adressi julkistetaan ja adressin allekirjoittaneiden kommentteja luetaan ääneen.
Adressi pyritään luovuttamaan virallista tietä eduskunnalle samana päivänä tai joka tapauksessa ennen joulua. (Tiedotan tästä.) Luovutustilaisuuden jälkeen adressi kirjataan eduskuntaan saaduksi, eikä laajaa kansalaismielipidettä voida ohittaa.

Yst. M. V.


Melina Voipio



Jaa tämä adressi

Auta tätä adressia saamaan lisää allekirjoituksia.

Kuinka mainostaa adressia?

  • Jaa adressi Facebook-seinälläsi sekä adressin aiheeseen liittyvissä ryhmissä.
  • Ota yhteyttä kavereihisi
    1. Kirjoita viesti, jossa kerrot, miksi olet allekirjoittanut tämän adressin. Ihmiset allekirjoittavat adressin todennäköisemmin, jos ymmärtävät, kuinka tärkeä aihe on.
    2. Kopioi ja liitä adressin verkko-osoite viestiisi.
    3. Lähetä viesti käyttäen sähköpostia, tekstiviestiä, Facebookia, WhatsAppia, Twitteriä, Skypeä, Instagramia ja LinkedIniä.