Pirkanmaa: jätehuoltopalveluissa säilytettävä valinnanvapaus

Ota yhteyttä adressin tekijään

Jätelain uudistuksesta ja vähän muustakin

2021-10-31 16:58:23

Hyvät kansalaisadressin allekirjoittaneet,

Kiitos, että olette olleet mukana nämä vuodet.

Jätelain laaja uudistus tuli voimaan 19.7.2021. Uudistuksella pyritään yhdenmukaistamaan Suomen jätelaki EU:n jätedirektiivin kanssa. Koskien sako- ja umpikaivolietteitä ja niiden kuljetuksia eri osapuolten välillä käytiin kovaa vääntöä muun muassa siitä, miten ne määritellään ja mihin jäteluokkaan ne sijoitetaan, jotta EU:n direktiivin vaatimukset täyttyisivät.

EU:n direktiivissä sako- ja umpikaivolietteitä ei ole sisällytetty yhdyskuntajätteeseen niin kuin ne oli sisällytetty Suomen vuoden 2011 jätelaissa. Tämä herätti kuljetusyritysten ja myös muiden parissa toiveen siitä, että koska ne eivät enää sisältyisi yhdyskuntajätteeseen, vaan luokiteltaisiin samaan asemaan kuin viemäriverkoston lietteet, niiden kuljetus vapautuisi ja palattaisiin myös täällä Pirkanmaalla takaisin aikaisemmin vallinneeseen kiinteistöpohjaiseen lietekuljetusjärjestelmään. Toisin sanoen, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä ei olisi enää asumisessa syntyviin lietteisiin yksinoikeutta. 

Näin ei kuitenkaan käynyt siitä huolimatta, että jätelain uudistuksessa sako- ja umpikaivolietettä ei sisällytetty yhdyskuntajätteeseen kuuluvaksi, vaan ne luokiteltiin laissa omaksi jäteluokakseen. Tähän vaikutti erityisesti Suomen viranomaisten ja kuntien omistamien suurten jätehuoltoyhtiöiden vaatimukset lainsäätäjää kohtaan. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen ei siis tullut Pirkanmaalla muutosta, mutta lain mukaan kunta voi halutessaan päättää siirtymisestä kiinteistöpohjaiseen lietekuljetukseen, aivan niin kuin aikaisemmassakin laissa.

Ennen lain uudistusta pidettiin selvänä sitä, että kun sako- ja umpikaivolietteet on poistettu EU:n jätedirektiivistä yhdyskuntajätteen määritelmästä, niin niitä ei voi ujuttaa lakiin toista kautta pari riviä myöhemmin.  Voi olla, että asiaa joudutaan käsittelemään vielä EU-tuomioistuimessa, kun nämä vastakkaiset kirjaukset tulivat uudistettuun jätelakiin. Koska sako- ja umpikaivolietteet eivät olleet EU:n direktiivin yhdyskuntajätteen määritelmässä, odotettiin sitä, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n oikeus hallinnoida näitä lietteitä olisi poistunut uudistetun jätelain myötä.

Lain uudistuksen yhteydessä eduskunta hyväksyi vastaukseensa sellaiset lausumat, jotka velvoittavat hallituksen toteuttamaan arvioinnin lain uudistusten toimivuudesta keskittyen mm. pienten ja keskisuurten yritysten kilpailuaseman kehittymiseen. Arvioinnin tulokset on annettava valiokunnalle vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämän tarkoituksena on edistää kuljetusten kilpailuttamista siten, että myös pienemmät kuljetusyritykset voivat osallistua kilpailutuksiin ja saada kuljetusurakoita. Eduskunnan lausuman mukaan myös pienten ja keskisuurten yritysten kilpailuasema olisi turvattava. Huoli sen toteutumisesta ja turvaamisesta on kuitenkin kuljetusyrittäjien keskuudessa suuri.

Kaiken kaikkiaan nämä viimeiset vuodet ovat olleet täällä Pirkanmaalla vaikeita ja haastavia sako- ja umpikaivolietekuljetuksiin liittyvissä asioissa. Paikalliset pienyrittäjät ovat olleet kovilla, ja monilla lietekuljetukset ovat vähentyneet minimiin, mikä on tarkoittanut elinkeinotoiminnan hiipumista ja tulojen vähentymistä. Heillä olisi ollut mahdollisuus jatkaa laajemmin kyseistä liiketoimintaa, jos alueellinen jätehuoltoviranomainen olisi toiminut toisin, tosiasioihin perustuen, ja jos kuntien päättäjät olisivat niin päättäneet, mutta siihen ei ole löytynyt riittävästi tahtotilaa huolimatta kuntalaisten vetoomuksista erityisesti Hämeenkyrössä, Ylöjärvellä ja Pälkäneellä, joissa kuntalaiset laativat asiasta kuntalaisaloitteen.

Näyttää siltä, että kuntien päättäjät eivät tosiasiallisesti välitä kuntansa pienyrittäjistä, vaan kunnista on tullut niiden kilpailijoita, kuten esim. kuntien omistama Pirkanmaan Jätehuolto Oy on. Pirkanmaan Jätehuolto Oy kasvattaa liiketoimintaansa paikallisten pienyrittäjien kustannuksella. Lisäksi hallinto-oikeudet eivät ole käsitelleet pirkanmaalaisten tekemiä valituksia ja oikaisuvaatimuksia niiden vaatimalla tavalla, vaan ovat tukeneet selviä todisteita vastaan virheellisiin päätöksiin pohjautuvaa viranomaistoimintaa. Tällainen korruptoitunut toiminta on Suomessa jo kohtalaisen yleistä, ei pelkästään näissä lietekuljetusasioissa. Tällainen korruptoituneisuus on laajalle levinnyttä toimintaa myös muualla maailmassa, ja sen seuraukset ovat vakavat ja maailmanlaajuisesti ilmeisiä.

Koska nämä Pirkanmaan jätehuoltoon liittyvät asiat ovat muodostuneet osaksi sitä kuusivuotista projektia, jonka tuloksena on syntynyt kirjoittamani yleistajuinen tietokirja ”Maailman tila ja kehitysnäkymät – Kohti uutta, kestävämpää maailmanjärjestystä?”, haluan tuoda asian teidän tietoisuuteenne. Sen lisäksi kirjassa käsitellään monialaisesti myös muita maailman tilaan ja sen tulevaisuudennäkymiin liittyviä kysymyksiä. Muun muassa Pirkanmaan lietekuljetuksia koskevaan asiaan perehtymisen kautta sain arvokasta tietoa siitä, missä tilassa viranomaistoiminta, hallinto-oikeudet ja kuntien päätöksenteko ovat Suomessa.

Jos kirja kiinnostaa, niin sitä on saatavilla nettikirjakaupoissa (esim. kustantajan verkkokirjakauppa: www.agape-kk.com/myynti ja www.booky.fi), ja sitä voi tilata kirjastoihin.

Kirjasta on tehty myös esittelyvideo, johon linkki on tässä: https://www.canva.com/design/DAEsVnsQ8Ws/watch?utm_content=DAEsVnsQ8Ws&utm_campaign=designshare&utm_medium=link&utm_source=publishsharelink

Hyvää jatkoa!

Ystävällisin terveisin,

Paula Ylén  


Paula Ylén

Pälkäneen rakennus- ja ympäristöjaoston päätös: Ei alueellisen jätehuoltoviranomaisen valvontamääräystä vireille Pälkäneellä

2021-05-13 13:28:41

Hyvät kansalaisadressin allekirjoittaneet,

Pälkäneen rakennus- ja ympäristöjaosto päätti 5.5.2021 pitämässään kokouksessa, että se ei ryhdy toimenpiteisiin alueellisen jätehuoltoviranomaisen valvontamääräyksen vireillepanon johdosta.  Alueellinen jätehuoltoviranomainen oli laittanut päätöksellään 14.4.2021 Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa vireille valvontamääräyksen antamista koskevan asian. Kyseisessä päätöksessä Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaista pyydettiin velvoittamaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä käyttämättömiä kiinteistöjä sakon uhalla käyttämään ainoastaan kyseistä yritystä (eli liittymään kunnan järjestämään lietekuljetukseen) sako- ja umpikaivojen tyhjentämisessä. Nyt tämä alueellisen jätehuoltoviranomaisen päätös ei siis tule voimaan Pälkäneellä.

Pälkäneen rakennus- ja ympäristöjaoston jäsen, kunnanvaltuutettu Erkki Aho teki Pälkäneen kunnan ympäristönsuojelusihteeri Elina Heinosen esitykseen poikkeavan esityksen, jonka mukaan ”jaosto ei tässä vaiheessa ryhdy toimenpiteisiin alueellisen jätehuoltoviranomaisen valvontamääräyksen vireillepanon johdosta”. Ehdotusta kannatti Raimo Giren ja rakennus- ja ympäristöjaosto hyväksyi sen yksimielisesti.

Ohessa linkki jaoston päätökseen: http://vpdjulkaisu.palkane.fi/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20211686-12

Kiitokset Pälkäneen rakennus- ja ympäristöjaoston jäsenille päätöksestä.

Terveisin, Paula Ylén

Ps. Toivottavasti jaoston päätös on aito ja pitää kuntavaalien jälkeenkin.


Paula Ylén

Lietekuljetustilanne Pirkanmaalla ja jätelain muutos

2021-03-16 19:25:07

Hei,

Viime päivät olen selvittänyt lietekuljetustilannetta täällä Pirkanmaalla, erityisesti kiinteistöjen omistajien alueelliselta jätehuoltolautakunnalta ja kuntien ympäristöviranomaisilta saamien kehoitusten ja uhkasakkouhkailujen osalta, joista viranomaiset ovat kirjoittaneet myös paikallislehdissä. Alapuolella on kysymykseni koskien alueellisen jätehuoltolautakunnan tekemää päätöstä koskien Sastamalan alueella olevia kiinteistöjä, jotka eivät ole käyttäneet Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä lietekuljetuksiinsa, ja Skal:in asiantuntija Pekka Loukolalta saamani asiantunteva ja selkeä vastaus kysymykseeni. Hänen vastauksensa sisältää myös muuta tärkeää tietoa EU:n jätedirektiivistä ja jätelain muutoksesta täällä Suomessa.

KYSYMYS KOSKIEN ALUEELLISEN JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNAN 10.2.2021 PIDETYN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTÄ KOSKIEN SASTAMALAN ALUEEN LIETEKULJETUSTA:  

Alueellinen jätehuoltolautakunta, kokous 10.2.2021 § 9 Vireillepano kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa kiinteistöjen liittämiseksi kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen  

https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Alueellinen_jaumltehuoltolautakunta/Kokous_1022021/Vireillepano_kunnan_ymparistonsuojeluvir(179592)

Päätöksen loppuosassa sanotaan seuraavasti:  

”Jätelain nojalla jätehuoltoviranomaisella ei ole oikeutta antaa jätelain mukaisia määräyksiä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymiseksi. Jätelain 126 §:n nojalla määräysvalta asiassa on jätelain 24 §:n tarkoittamalla yleisellä valvontaviranomaisella, joita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Valvontamääräyksen antamista koskevan asian vireillepano kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymiseksi on syytä laittaa vireille kiinteistön sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa jätelain 134 §:n nojalla.”

Tarkoittaako kyseinen kohta sitä, että kyseiset kiinteistöt voisivat hakea lupaa Sastamalan ympäristönsuojeluviranomaiselta tai Pirkanmaan ELY-keskukselta mahdollisuuteen valita kiinteistönhaltijan järjestämä lietteenkuljetus ja jatkaa yhteistyötä ELY-keskuksen rekisterissä olevan, itsevalitsemansa lietekuljettajan kanssa? Kyseisestä päätöksen kohdasta saa sellaisen käsityksen, että se olisi mahdollista eli että näiden 80 kiinteistön ei tarvitsisi tilata lietekuljetusta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä.

SKAL:IN ASIANTUNTIJA PEKKA LOUKOLAN ASIANTUNTEVA JA SELKEÄ VASTAUS KYSYMYKSEEN JA LIETEKULJETUSTILANTEESEEN:  

Kiitos viestistä ja tiedustelusta.  Valitettavasti tämä ei tarkoita sitä, että yksittäinen kiinteistö voisi hakea poikkeusta jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta.  Tämä tarkoittaa nimenomaan tätä valvontaa ja valvontaviranomaisena on joko ELY-keskus tai paikallinen kunnan ympäristöviranomainen.  Toivottavasti sen hoitaisi keskitetysti ELY-keskus.  Se nimittäin on suhtautunut asiaan hyvin ymmärtävästi.  Näiden paikallisten ympäristöviranomaisten suhtautumisesta ei ole vielä tietoa, mutta se asian käsittely on sielläkin pitkä prosessi.  Yleensä on niin, että jätehuoltolautakunta lähettää kiinteistölle pari kirjelmää asiasta ja voi sen jälkeen siirtää asian valvontaviranomaiselle.  Se joutuu lähettämään myös pari kehotuskirjettä ja sen jälkeen vasta määrätä uhkasakkoa, mutta sitäkin varten tarvitaan asiakkaan kuuleminen.  Siinä voi perustella asiaa niin, ettei ole saanut palvelua Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kautta, kuten useimmille on käynytkin.  Sen jälkeen voi sitten ryhtyä käyttämään Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n palvelua, kun uhkasakko on annettu.  Silloin uhkasakko joudutaan perumaan, kun ottaa/ilmoittaa ottavansa jatkossa palvelut Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä.  Tämä tulee kestämään todella pitkään, kuten yritysten ELY-keskuksen valvonnasta olemme havainneet.  Määrääkö paikallinen ympäristöviranomainen uhkasakkoja, jos se tulee tehtävää hoitamaan, niin sekin jää nähtäväksi.  

Kulkkaan Matti oli yhteydessä Tampereen kaupungin lakimieheen ja hän ei hyväksynyt jätehuoltolautakunnan viranhaltijoiden ulostuloa asiassa tiedotusvälineissä, koska asiasta ei ole tehty päätöstä jätehuoltolautakunnassa.  Tämä Kulkkaan yhteydenotto kaupungin lakimieheen saattaa tehdä jätehuoltolautakunnan viranhaltijoiden toiminnan varovaisemmaksi ja asian eteneminen saattaa pysähtyä tai ainakin edelleen pitkittyä.  

Alan lieteyritykset on ELY-keskuksen valvonnan toimesta käyty läpi, mutta ELY-keskus ei ole asettanut tai asettamassa uhkasakkoja toiminnan lopettamiseksi.  Asia lähti liikkeelle jätehuoltolautakunnasta 1,5 vuotta sitten syksyllä.  Edelleen yksityiset yritykset kuljettavat lietteitä, kun kiinteistöjen omistajat eivät palvelua ole saaneet Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kautta.  Tämän on tuonut esille myös Pirkanmaan ELY-keskuksen väki yritysten tarkastusten yhteydessä.  Heille on kuulemma tullut paljon tällaista palautetta.  ELY-keskuksen tarkastajia kiinnosti vain se, että yrittäjät toimittavat lietteet lain mukaisiin paikkoihin eli jätevedenpuhdistamoille.  Ja näin on tapahtunut.  

Jätelain muutos tulee vaikuttamaan tähän lieteasiaankin.  Aikaisemmin sakokaivoliete oli erikseen lisätty yhdyskuntajätteeseen vahvalla kirjauksella: ”mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete.”  Uudessa EU-direktiivissä (2018/851) asia on kirjattu juuri päinvastoin ja siinä todetaan seuraavasti: ”Yhdyskuntajätteeseen ei sisälly tuotantoteollisuudesta, maataloudesta, metsätaloudesta, kalastuksesta, sakokaivoista sekä viemäriverkosta ja viemäriveden käsittelystä peräisin oleva jäte, mukaan lukien puhdistamoliete, romuajoneuvot tai rakennus- ja purkujäte.” Sakokaivoliete on uudessa EU-direktiivissä luokiteltu samaan asemaan, kuin viemäriverkoston lietteet, joiden laskutukseen ei Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä ole luonnollisesti mitään oikeutta.  EU:n jätedirektiivi (EU) 2018/851 löytyy seuraavasta linkistä:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32018L0851

ja tämä sakokaivolietteen poistaminen yhdyskuntajätteestä löytyy 1/3 kohdassa aineistoa heti muutosten alussa 1. artiklassa ”Kohde ja soveltamisala” alakohdassa 3 (kohta 2 b).  

EU-direktiiviä tulee noudattaa Suomessa jo nyt, koska Suomen lainsäädäntö on viivästynyt yli EU-direktiivin säätämisen määräajan 5.7.2020. EU-säädöksessä 6.3.3 todetaan seuraavasti: ”Direktiivit eivät ole suoraan sovellettavia. Ne luovat oikeuksia ja velvollisuuksia jäsenvaltion kansalaisille yleensä vasta sen jälkeen, kun ne on pantu täytäntöön kansallisesti. Jäsenvaltion kansalainen voi kuitenkin vedota direktiivin säännökseen jäsenvaltion viranomaista vastaan, jos säännöksellä on välitön oikeusvaikutus. Tämä voi tulla kyseeseen, jos jäsenvaltio on laiminlyönyt direktiivin täytäntöönpanon sille asetetussa määräajassa tai täytäntöönpano on ollut virheellinen. Edellytyksenä on direktiivin säännöksen riittävä selvyys ja täsmällisyys sekä ehdottomuus.”  Suomi on laiminlyönyt direktiivin täytäntöönpanon ja direktiivin osalta voidaan todeta, että sen säännökset ovat riittävän selviä ja täsmällisiä sekä ehdottomia.

Tämä EU-direktiivi oli implementoitava Suomen lainsäädäntöön 5.7.2020 mennessä, mutta sen hyväksyminen on siirtynyt myöhemmälle.  EU-jätedirektiivin vastaista kirjausta ei voi Suomen jätelakiin laittaa, vaikka sitä on ympäristöministeriön virkamiesten toimesta kovasti yritetty.  On varsin selvää, että kun sako- ja umpikaivolietteet on poistettu EU:n jätedirektiivistä yhdyskuntajätteen määritelmästä, niin sitä ei voi sinne ujuttaa toista kautta pari riviä myöhemmin.  Asiaa voidaan joutua punnitsemaan tarvittaessa vielä EU-tuomioistuimessa, jos nämä erikoiset vastakkaiset kirjaukset tulevat EU:n jätedirektiivin vastaisesti lopulliseen jätelakiin.  Tällä on suuri merkitys myös tämän lietteiden kuljetuksen kanssa.  Koska sako- ja umpikaivolietteet poistuvat yhdyskuntajätteen määritelmästä, poistuu myös Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n oikeus hallinnoida näitä lietteitä.  

 


Paula Ylén

Lausunto/mielipide uuteen jätehuoltomääräysluonnokseen

2021-03-15 18:25:25

Hyvä kansalaisadressin allekirjoittaja,

Tampereen alueellinen jätehuoltolautakunta pyytää nyt lausuntoja uusia jätehuoltomääräyksiä koskevaan luonnokseensa. Jätehuoltomääräykset on tulevat voimaan 1.7.2021 lähtien. Teillä on mahdollisuus tehdä lausunto tai lausua mielipiteenne jätehuoltolautakunnalle ja kuntanne kunnanvaltuutetuille sekä ympäristötarkastajalle tai vastaavalle. Lausunnon jättäminen on tehtävä torstaihin 18.3.2021 klo 15.45 mennessä. Alueelliselle jätehuoltolautakunnalle toimitettavat lausunnot ja mielipiteet osoitetaan seuraavaan osoitteeseen:

Alueellinen jätehuoltolautakunta

Kirjaamo PL 487

33101 Tampere

kirjaamo@tampere.fi

Kuntanne kunnanvaltuutettujen ja viranomaisten osoitetiedot löydätte kuntanne web-sivulta.

Lausuntopyyntö liitteineen löytyy täältä Tampereen kaupungin verkkosivuilta seuraavan linkin kautta: https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Alueellinen_jaumltehuoltolautakunta/Kokous_1022021/Luonnos_kunnallisiksi_jatehuoltomaarayks(179590)

Hyvää alkavaa kevättä!

Terveisin,

Paula Ylén  


Paula Ylén

Tiedote: KHO:n päätökset purkuhakemuksiin

2020-07-29 11:44:20

Hyvät kansalaisadressin allekirjoittaneet,

Viime syksynä Korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) laadittiin ja lähetettiin kaksi purkuhakemusta koskien sen vuoden 2018 päätöksiä, jotka käsittelivät Tampereen kaupungin alueellisen jätehuoltolautakunnan vuosien 2013 ja 2015 päätöksiä Pälkäneen ja Ylöjärven siirtymisestä kunnan järjestämään lietekuljetusjärjestelmään.  Nyt KHO on käsitellyt purkuhakemukset ja hylännyt ne vedoten uuteen hallintolainkäyttölain 126 §:n 1. momenttiin, mikä on epäsuorasti yhteydessä lain 118 §:än koskien purkuhakemuksia.

KHO:n päätös ja purkuhakemus liitteineen Ylöjärven kohdalta löytyy seuraavan linkin kautta: https://drive.google.com/drive/folders/147PHEB-aV3ty1UVkcDzCQEpzczKCTclm?usp=sharing

KHO:n päätös ja purkuhakemus liitteineen Pälkäneen kohdalta löytyy seuraavan linkin kautta: https://drive.google.com/drive/folders/1jNszfwe2Ai5Q2t7-lI_cpBMocujvTy6B?usp=sharing

Olen poistanut purkuhakemuksista hakijoiden nimet yksityisyyden suojan vuoksi.

Terveisin,

Paula Ylén


Paula Ylén

Tiedote 26: Kuntalaisaloitteen käsittely 11.6.2020 Pälkäneen kunnanvaltuuston kokouksessa

2020-06-25 14:29:25

Pälkäneen kunnanvaltuusto käsitteli kokouksessaan 11.6.2020 Pälkäneen kuntalaisaloitetta kunnan irtaantumisesta nykyisestä jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta. Valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen päätöksekseen. Päätöksen mukaan Pälkäneen kunta ei eroa nykyisestä jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta tässä vaiheessa, mutta teetättää selvityksen tulevaisuuden jätehuollosta ja jätemarkkinoista.  Tässä on pääkohta kyseisestä päätöksestä siteerattuna, ”on perusteltua, että Pälkäneen kunta teetättää kunnan oman selvityksen tulevaisuuden jätehuollosta ja jätemarkkinoista.”

Tässä on linkki kyseisen kokouksen pöytäkirjaan, joka sisältää myös teknisen lautakunnan ja kunnanhallituksen päätökset asiasta liitteineen:   http://vpdjulkaisu.palkane.fi/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20201582-26

Hyvät pälkäneläiset, kyseinen päätös oli merkittävä harppaus eteenpäin asiassa. On tärkeää, että kunnassanne teetätetään kyseinen selvitys, sillä niin saatte selville, minkälainen jätehuoltoratkaisu parhaiten palvelisi kuntaanne ja teitä kuntalaisia (lisäisi työllisyyttä ja yritystoimintaa, parantaisi kuntalaisten valinnanvapautta jätehuollossa, suojelisi luontoa ja ehkäisisi ilmastonmuutosta, jne.). 

Lisäksi teillä on nyt hyvä keskusteluyhteys päättäjiinne, jota teidän kannattaa pitää yllä. Yhteydenpito päättäjiinne on merkki siitä, että asia on teille tärkeä. Niin kuntalaisia kuin kuljetusalan yrittäjiä ja jätealalla toimiviakin kannustaisin olemaan nyt aktiivisia päättäjien suuntaan ja käymään asiasta keskustelua.  

Hyvää kesää!  

Terveisin,  

Paula Ylén


Paula Ylén

Tiedote 25: Kuntalaisaloitteen käsittely 7.5.2020 Pälkäneen kunnanhallituksen kokouksessa

2020-05-13 20:26:05

Pälkäneen kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan 7.5.2020 Pälkäneen kuntalaisaloitetta kunnan irtaantumisesta nykyisestä jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta. Pälkäneen kunnanjohtaja Jussi Teittinen esitti kunnanhallitukselle, että kunnan irtisanoutuminen jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta ei ole perusteltua ja että kuntalaisaloitteen käsittely päättyy. Keskustelun aikana kunnanhallituksen jäsen Virpi Pohjola teki muutosesityksen, että ”on perusteltua, että Pälkäneen kunta teetättää kunnan oman selvityksen tulevaisuuden jätehuollosta ja jätemarkkinoista.” Muutosesitystä kannatti kunnanhallituksen jäsen Salminen, ja hallitus hyväksyi sen päätöksekseen.

Tässä on linkki kyseiseen pöytäkirjaan, josta voitte lukea kunnanjohtajan päätösesityksen ja asian käsittelyn teknisessä lautakunnassa:   http://vpdjulkaisu.palkane.fi/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20201587-10

Hyvät pälkäneläiset, kyseinen päätös oli merkittävä harppaus eteenpäin asiassa. On tärkeää, että kunnassanne teetätetään kyseinen selvitys, sillä niin saatte selville, minkälainen jätehuoltoratkaisu parhaiten palvelisi kuntaanne ja teitä kuntalaisia (lisäisi työllisyyttä ja yritystoimintaa, parantaisi kuntalaisten valinnanvapautta jätehuollossa, suojelisi luontoa ja ehkäisisi ilmastonmuutosta, jne.).

Lisäksi teillä on nyt hyvä keskusteluyhteys päättäjiinne, jota teidän kannattaa pitää yllä erityisesti nyt, koska kunnanvaltuuston kokous, jossa kuntalaisaloitteesta tehdään päätös, todennäköisesti pidetään lähitulevaisuudessa. Yhteydenpito päättäjiinne on merkki siitä, että asia on teille tärkeä. Erityisesti kuljetusalan yrittäjiä ja jätealalla toimivia kannustaisin olemaan nyt erittäin aktiivisia päättäjien suuntaan. Jos haluatte saada jätealan hoitaaksenne, niin teidän on tuotava asia päättäjienne tietoon. Hämeenkyrössä vastaava kuntalaisaloite hämeenkyröläisten valtuutettujen mukaan ei mennyt eteenpäin, koska ei ollut yrittäjiä, jotka olisivat olleet aktiivisia asiassa.

Hyvää kevään jatkoa!  

Terveisin,  

Paula Ylén


Paula Ylén

Tiedote 24: Kuntalaisaloitteen käsittely 9.3.2020 Hämeenkyrön valtuuston kokouksessa

2020-03-12 16:02:54

Hyvät kansalaisadressin allekirjoittaneet,

Hämeenkyrön valtuusto käsitteli maanantain 9.3.2020 kokouksessaan Hämeenkyrön kuntalaisaloitteen koskien kunnan irtaantumista jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta. Samassa kokouksessa oli käsittelyssä myös Hämeenkyrön perussuomalaisten valtuustoaloite koskien selvityksen tekemistä kunnan liittymisestä Loimi-Hämeen jätehuolto-alueeseen. Hämeenkyrön kunta teki kyseisen selvityksen, jonka johtopäätös oli, että kunnan ei ole perusteltua irtaantua nykyisestä jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta. Samalla selvityksellä perusteltiin myös kuntalaisaloitteen ajama asia.

Olen useaan otteeseen pyytänyt keskeisiä kunnan virkamiehiä ja valtuutettuja teetättämään selvityksen myös itsenäisesti järjestetystä jätehuollosta, mutta sellaista selvitystä ei ole tehty eikä kukaan valtuutettu sitä kyseisessä kokouksessa esittänyt tehtäväksi. Selvityksen tekeminen olisi ollut välttämätöntä, koska ainoastaan sillä tavalla olisimme saaneet yksityiskohtaisesti selville, minkälaisia jätehuollon järjestämisvaihtoehtoja on tänä päivänä olemassa ja mikä niistä parhaiten sopisi Hämeenkyrön kunnalle ja mikä eniten hyödyttäisi kuntaa ja kuntalaisia. Hämeenkyrön perussuomalaiset perustelivat asiaa sillä, että kunnassa pitäisi olla yrittäjien toimesta halukkuutta ja valmiutta itsenäisen jätehuollon järjestämiseen ja että tällä hetkellä sellaista ei ole. Toisin sanoen, paikallisten yrittäjien, ja niiden kuntalaisten, jotka haluaisivat jätealalla toimia, pitäisi olla aktiivisia kuntamme päättäjien suuntaan osoittaakseen halukkuutensa ja valmiutensa jätehuollon järjestämiseen Hämeenkyrön kunnassa itsenäisesti.

Hämeenkyrön valtuusto hyväksyi kyseisessä kokouksessa pienin muutoksin kunnanhallituksen pohjaesityksen, jossa esitettiin, että kunta jatkaa nykyisessä jätehuollon yhteistoimintasopimuksessa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakkaana.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä (Rauno Mäki, Kari Isokivijärvi, Jarno Toivola, Jani Perkonmäki ja Jouni Lampinen) esitti kyseisestä pohjaesityksestä poistettavaksi seuraavan lauseen: ”Hämeenkyrön kunta katsoo, että jätehuollon kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja sitä jatketaan nykyisten yhteistoimintarakenteiden sisällä, ei niistä irtautumalla.” Perussuomalaiset perustelivat muutosesitystään sillä, että lauseen poistaminen mahdollistaa tarvittaessa muutoksen nykyiseen jätehuollon yhteistoimintarakenteeseen jättäen paikallisille yrittäjille mahdollisuuden, jos tosiasiallista halukkuutta ja mahdollisuuksia ilmenee.

Valtuusto hyväksyi muutosesityksen äänestyksen jälkeen äänin 20-14. Perussuomalaisten muutosesitystä kannattivat seuraavat 20 valtuutettua: Aki Tainio, Rauno Mäki, Kari Isokivijärvi, Jarno Toivola, Päivi Leskinen, Miska Vesikko, Katariina Pylsy, Päivi Hiltunen, Jani Perkonmäki, Jouni Lampinen, Heidi Schroderus, Jussi Niinenmaa, Kauko Autio, Heidi Tulonen, Raija Westergård, Susanna Palomäki, Mika Laine, Juhani Vatajaniemi, Timo Mäkelä, Anssi Juntunen.

Pohjaesitystä kannattivat ja perussuomalaisten muutosesitystä vastustivat seuraavat 14 valtuutettua: Risto Linnainmaa, Paula Ylivakeri, Marja Seulanto, Marita Nieminen, Pasi Eloranta, Maria Härkki-Santala, Mauri Lepola, Anna-Kaisa Immonen, Sami Mäkelä, Kirsi Parhankangas, Esa Järvenpää, Vilho Ponkiniemi, Tiina Jokela, Pekka Hakala.

Valtuuston kokouksessa kuntalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä perussuomalaisten valtuustoryhmä piti ryhmäpuheenvuoron, jonka esitti Kari Isokivijärvi. Myös Rauno Mäki ja Aki Tainio pitivät puheenvuoron. Aki Tainio, joka tällä hetkellä edustaa Hämeenkyröä ja lähikuntia Tampereen kaupungin alueellisessa jätehuoltolautakunnassa sanoi, että nykyinen jätehuoltoviranomainen ei ole Hämeenkyrön kunnalle paras mahdollinen vaihtoehto jätehuoltoviranomaiseksi ja kannusti kuntalaisia jatkamaan jätehuoltoon liittyvää keskustelua.

Tässä on suora linkki kuntalaisaloitetta koskevan valtuustopäätöksen pöytäkirjaan:  http://hameenkyro.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kunnanvaltuusto/Kokous_932020/Kuntalaisaloite_Hameenkyron_irtisanoutum(6052)

Huomioitavaa pöytäkirjassa on se, että siitä puuttuu kunnanhallituksen 13.5.2019 kokousta varten laatimani vastaesitys kunnanjohtaja Aleniuksen ja tekninen johtaja Hyötylän päätösesitykseen. Vastaesityksessäni vastasin perusteellisesti Aleniuksen ja Hyötylän päätösesitykseen, mutta sitä ei ole liitetty pöytäkirjaan, minkä vuoksi kuntalaisaloitteen perusteet jäävät pöytäkirjassa vähäisiksi, ja minkä vuoksi Aleniuksen ja Hyötylän perusteet saavat siinä huomattavan painotuksen. 

Tässä on linkki kuntalaisaloitteeseen, joka on siis julkaistu oikeusministeriön ylläpitämän kuntalaisaloitepalvelun kautta: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6502

Valtuustokokous (9.3.2020) on katsottavissa Hämeenkyrön kunnan Facebook-sivuston kautta ja se löytyy valikon kohdasta videot. Kyseiselle sivustolle ei tarvitse kirjautua eikä tarvitse olla Facebookin käyttäjä, vaan se on julkinen eli kaikille avoin sivusto. Tässä on linkki sivustolle: https://www.facebook.com/hameenkyro/

Kiitokset kaikille kuntalaisaloitteen allekirjoittaneille.

Terveisin,

Paula Ylén


Paula Ylén

Tiedote 23: Kuntalaisaloitteiden käsittely Hämeenkyrössä, Ylöjärvellä ja Pälkäneellä

2020-02-06 13:45:34

Hämeenkyrön kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan 3.2.2020 kuntalaisaloitetta koskien Hämeenkyrön irtaantumista jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta, ja päätti kunnanjohtaja Aleniuksen esityksen mukaisesti, että kunta ei lähde irtaantumaan nykyisestä jätehuoltojärjestelmästä, vaan jatkaa toimintaansa Tampereen kaupungin alueellisen jätehuoltolautakunnan ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. 

Nämä henkilöt istuvat Hämeenkyrön kunnanhallituksessa:  Risto Linnainmaa (puheenjohtaja), Päivi Leskinen, Rauno Mäki , Esa Järvenpää, Heidi Tulonen, Katariina Pylsy, Päivi Hiltunen, Timo Mäkelä, Vilho Ponkiniemi, Kirsi Parhankangas, Raija Westergård, Jarmo Järvinen, Antero Alenius. Tässä on linkki kyseiseen päätökseen, josta voitte lukea asiasta enemmän: http://hameenkyro.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kunnanhallitus/Kokous_322020/Kuntalaisaloite_Hameenkyron_irtisanoutum(5840)

Ylöjärvellä kuntalaisaloitteen (Ylöjärven irtaantuminen jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta) käsiteltiin kaupunginhallituksessa 2.12.2019 ja kaupunginvaltuustossa 9.12.2019. Kaupunginvaltuustossa päätettiin, että nykyisessä Tampereen kaupungin alueellisen jätehuoltolautakunnan ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa toimintaa jatketaan. Minna Sarvijärvi teki seuraavan ponsiesityksen:

"Pirkanmaan jätehuollon kuljetukset kilpailutettiin Pirkanmaan Jätehuollon toimesta ja toiminta on jatkunut määräaikaisilla sopimuksilla. Keskustan ryhmä esittää pontena, että seuraavaa kuljetusten kilpailutusta tehdessä huomioidaan saatu palaute, kilpailulaki, asiakkaiden valinnanvapaus ja yksityisten pienyrittäjien mahdollisuudet osallistua kuljetuksiin mahdollisimman laajasti."

Tomi Saaristo ym. kannattivat Sarvijärven ponsiesitystä.

Koska oli tehty kannatettu ponsiesitys, puheenjohtaja esitti suoritettavaksi äänestyksen äänestyskoneella siten, että ne, jotka kannattavat ponnen hyväksymistä, äänestävät jaa ja ne, jotka ponnen hylkäämistä, äänestävät ei. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin yksimielisesti.

Suoritetussa äänestyskoneäänestyksessä annettiin 37 jaaääntä (Alanen, Antila, Haataja, Hakanen, Halttula, Heiska, Hietaniemi, Itvola, Kaasalainen, Kanto, Kiiskinen, Kolehmainen, Koskinen, Kotiranta, Kytömäki J., Kytömäki O., Lammi, Landgren-Mäkkylä, Lehtonen, Luojus, Mäki-Ventelä, Ojares, Pajunen, Pelkonen, Peurala, Ruuska, Saaristo, Salakari, Sarvijärvi, Savio, Sippola, Sorsa, Tahlo, Tienari, Toivonen, Törmä, Vilén) ja 9 ei-ääntä (Jukantupa, Järvinen, Kesseli, Lamminen, Leppänen, Mankkinen, Peltola, Tiura, Uusikartano) viiden (Kiviniemi-Mäkinen, Koivisto, Koukeri, Nevala, Peltomäki) äänestäessä tyhjää, joten puheenjohtaja totesi ponnen tulleen hyväksytyksi.

Tässä on linkki kyseiseen päätökseen: https://www.kuntalaisaloite.fi/decision/attachment/511/Kuntalaisaloite%20Irtisanoutuminen%20j%C3%A4tehuoltoa%20koskevasta%20yhteissopimuksesta.pdf

Pälkäneellä tilanne on toinen koskien pälkäneläisten allekirjoittamaa kuntalaisaloitetta Pälkäneen kunnan irtaantumisesta jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta. Kunnan tekninen lautakunta käsitteli kuntalaisaloitetta kokouksessaan 18.11.2020 ja päätti 1) kysyä aloitteen tekijöiltä tarkennusta siitä, mihin toimenpiteisiin he haluavat Pälkäneen kunnan tarkalleen ryhtyvän, jos puhutaan irrottautumisesta jätehuoltoa koskevasta yhteistoimintasopimuksesta; ja 2) palata asian käsittelyyn, kun tarkennukset on saatu.

Pälkäneellä kuntalaisaloitteen tekijät ovat hiljattain toimittaneet valtuutetuille teknisen lautakunnan pyytämät tarkennukset, joten seurataan, miten tilanne Pälkäneellä edistyy. Kannustan teitä pälkäneläisiä käyttämään tämä tilaisuus nyt hyväksenne ja olemaan aktiivisia kuntanne suuntaan, sillä teille on annettu harvinainen mahdollisuus.

Pälkäneen kunnan teknisen lautakunnan jäseniä ovat seuraavat henkilöt: Timo Ailio (puheenjohtaja), Jukka Lindfors, Matti Vesama (tekninen johtaja ja esittelijä), Taina Aspila, Markku Koskelo, Salla Paakkunainen, Jouko Saarikko, Kirsi Saarinen ja Marja-Leena Savisaari.

Toisin kuin Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä Pälkäneellä on siis virinnyt vuoropuhelua kuntalaisaloitteen tekijöiden ja kunnan päätöksenteon välillä, mikä on merkki siitä, että Pälkäneellä kuntalaisia halutaan kuunnella ja ottaa mukaan päätöksentekoprosessiin. Se on tervettä demokratiaa ja kuntalaissa (§ 22) erityisesti korostettua hyvää hallintoa edistävää toimintaa. Se on myös oleellinen osa oikeusvaltioperiaatteita. Kuntalain 22§:n mukaan ”kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.” Tämä lain kohta ei toteutunut kuntalaisaloitteiden suhteen missään määrin Hämeenkyrössä eikä Ylöjärvellä. Todennäköisesti se ei toteudu muissakaan näissä kunnissa käsiteltävissä kuntalaisia koskevissa asioissa; päättäjät ovat äärimmäisen passiivisia kuntalaisten suuntaan. Ainoastaan vaalien alla he lähestyvät kuntalaisia, jopa ostelevat heille lahjoja, ostaakseen näin äänen itselleen.

Tuon tietoisuuteenne myös laatimani kuntalaisaloitteen, jossa peräänkuulutan tämän kuntalain 22 §:n huomioonottamista Hämeenkyrön päätöksenteossa. Tarkoitukseni on lähettää se lähipäivinä Hämeenkyrön kunnan käsiteltäväksi, joten jos te hämeenkyröläiset haluatte, niin voitte käydä allekirjoittamassa sen tämän linkin kautta: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6396

Terveisin,

Paula Ylén  


Paula Ylén

Tiedote 22: Ylöjärven kaupungin vastaus kuntalaisaloitteeseen ja kansalaisadressiin

2019-12-11 16:34:13

Ylöjärven kaupunginvaltuusto on antanut 9.12.2019 päätöksensä kuntalaisaloitteeseen (Ylöjärven irtisanoutuminen jätehuoltoa koskevasta yhteistoimintasopimuksesta) ja vastauksensa kansalaisadressiin (Jätehuoltopalveluissa säilytettävä valinnanvapaus Pirkanmaalla). 

Tässä on suora linkki kyseiseen päätökseen valmisteluineen: https://www.kuntalaisaloite.fi/decision/attachment/511/Kuntalaisaloite%20Irtisanoutuminen%20j%C3%A4tehuoltoa%20koskevasta%20yhteissopimuksesta.pdf

Ylöjärven kaupungin vastaus oli tavanomaisuudessaan odotettavissakin, sillä sen selosteosassa ei puututa olemassa oleviin jätehuollon ja sen päätöksenteon epäkohtiin, vaan se tukee nykyistä jätehuoltojärjestelmää.

Kuitenkin kaupunginvaltuutettu Minna Sarvijärvi (kesk) teki ponsiesityksen, jossa hän esitti seuraavasti: "Pirkanmaan jätehuollon kuljetukset kilpailutettiin Pirkanmaan Jätehuollon toimesta ja toiminta on jatkunut määräaikaisilla sopimuksilla. Keskustan ryhmä esittää pontena, että seuraavaa kuljetusten kilpailutusta tehdessä huomioidaan saatu palaute, kilpailulaki, asiakkaiden valinnanvapaus ja yksityisten pienyrittäjien mahdollisuudet osallistua kuljetuksiin mahdollisimman laajasti." Tomi Saaristo ym. kannattivat Sarvijärven ponsiesitystä.

Ponsiesitys hyväksyttiin enemmistön kannattaessa sitä. Sitä kannattivat seuraavat 37 valtuutettua (Alanen, Antila, Haataja, Hakanen, Halttula, Heiska, Hietaniemi, Itvola, Kaasalainen, Kanto, Kiiskinen, Kolehmainen, Koskinen, Kotiranta, Kytömäki J., Kytömäki O., Lammi, Landgren-Mäkkylä, Lehtonen, Luojus, Mäki-Ventelä, Ojares, Pajunen, Pelkonen, Peurala, Ruuska, Saaristo, Salakari, Sarvijärvi, Savio, Sippola, Sorsa, Tahlo, Tienari, Toivonen, Törmä, Vilén).

Seuraavat 9 valtuutettua eivät kannattaneet ponsiesitystä (Jukantupa, Järvinen, Kesseli, Lamminen, Leppänen, Mankkinen, Peltola, Tiura, Uusikartano) ja 5 valtuutettua (Kiviniemi-Mäkinen, Koivisto, Koukeri, Nevala, Peltomäki) äänesti tyhjää.

Ponsiesityksen hyväksyminen on tulevaisuutta ajatellen hyvä asia. Se on merkki siitä, että kuntalaisaloite ja kansalaisadressi ovat vaikuttaneet päättäjiin ja että asia on herättänyt keskustelua. On todennäköistä, että tämä kulunut vuosi on ollut merkittävä Ylöjärven valtuutetuille ja päättäjille siinä mielessä, että he ovat saaneet sekä kyseisten aloitteiden että useiden kirjoitusten kautta paljon sellaista tietoa jätehuollon tilasta, erityisesti koskien päätöksentekoa, jota he eivät olisi muuten saaneet.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n on otettava Sarvijärven ponnen sisältö huomioon seuraavassa kilpailutuksessa, ja todennäköisesti Ylöjärven valtuutetut sen vuoksi myös seuraavat läheltä sitä, miten kilpailutus toteutuu.

Tiedoksenne, että EU:n jätedirektiivin voimaan saattaminen ensi vuonna voi parhaillaan tarkoittaa sitä, että sako- ja umpikaivolietekuljetukset vapautuvat nykyisen jätehuoltoviranomaisen otteesta, jolloin siirryttäisiin takaisin kiinteistöpohjaiseen lietekuljetukseen. Direktiivi on saatettava lakiin ensi kesään mennessä, mutta saa nähdä, missä muodossa se kirjataan maamme lakiin.

Hyvää alkavaa talvea!

Terveisin,

Paula Ylén


Paula Ylén



Jaa tämä adressi

Auta tätä adressia saamaan lisää allekirjoituksia.

Kuinka mainostaa adressia?

  • Jaa adressi Facebook-seinälläsi sekä adressin aiheeseen liittyvissä ryhmissä.
  • Ota yhteyttä kavereihisi
    1. Kirjoita viesti, jossa kerrot, miksi olet allekirjoittanut tämän adressin. Ihmiset allekirjoittavat adressin todennäköisemmin, jos ymmärtävät, kuinka tärkeä aihe on.
    2. Kopioi ja liitä adressin verkko-osoite viestiisi.
    3. Lähetä viesti käyttäen sähköpostia, tekstiviestiä, Facebookia, WhatsAppia, Twitteriä, Skypeä, Instagramia ja LinkedIniä.



Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…