A2-kielen opetus Nurmijärven kouluissa säilytettävä

ADRESSI ON TOIMITETTU KUNNANVALTUUTETUILLE JA KUNNANJOHTAJALLE. KIITOS KAIKILLE ALLEKIRJOITTANEILLE!

Nurmijärven kunnan sivistyslautakunta on päättänyt kokouksessaan 15.9.2009 esittää A2-kielen eli toisen pitkän kielen asteittaista lopettamista kunnassamme. Asia on tulossa kunnanvaltuuston päätettäväksi joulukuussa. Tämä suunnitelma on lyhytnäköinen ja erityisen ikävä siitä syystä, että kielenopetuksen tilanne on Nurmijärvellä toistaiseksi ollut hyvä. A2-kieli on otettu kunnan kieliohjelmaan 1990-luvun puolivälissä, kun talous oli vielä elpymässä edellisen laman kourista. Nurmijärveläiset koululaiset ovat voineet valita alakoulussa toiseksi pitkäksi kieleksi ruotsin, saksan, ranskan tai venäjän (sen mukaan kuin halukkaita ryhmiin on kunakin vuonna ollut).

Koko Suomessa ollaan tilanteessa, jossa kielitaito on pelottavasti kapenemassa. Englannin kielen asema kouluissa on vahvistumassa ja muiden kielten asema jatkuvasti heikkenemässä. Samaan aikaan vieraiden kielten osaamisen merkitys on lisääntynyt yhteiskunnassa. Päätös lopettaa kokonaan toisen pitkän kielen opetus ei ole ajantasainen maailmassa, jossa nykyisin elämme. A2-kielen lopettaminenhan tarkoittaa samalla sitä, että Nurmijärven alakoulujen ainut pitkä kieli olisi tulevaisuudessa englanti.

Nurmijärveläisoppilaat epätasa-arvoiseen asemaan

Paitsi valtakunnallisen tason kielipoliittinen kysymys toisen pitkän kielen tarjoaminen on myös alueellisen tasa-arvon kysymys. Nurmijärvi on linjassa pääkaupunkiseudun kuntien ja suurten kaupunkien kanssa tarjonnut laajaa kielivalikoimaa. Keskimäärin vähemmän kieltenopetusta on ollut maaseudulla ja pienissä kunnissa; tämä onkin ymmärrettävämpää, jos ryhmiin ei aina ole riittänyt oppilaitakaan. Sen sijaan kielenopetuksen kaventaminen yhdessä Etelä-Suomen muuttovoittoisimmista kunnista ei voi olla tarkoituksenmukaista.

A2-kielen lopettaminen on merkittävä laadullinen heikennys: se johtaa siihen, että vastaisuudessa Nurmijärvellä ei ole mahdollista perusopetuksessa saada yhtä laajaa sivistystä kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun muissa kunnissa. A2-kielen poistaminen merkitsee, että kokonaiset ikäluokat menettävät mahdollisuuden toisen pitkän kielen opiskeluun. Lapsi ei kuitenkaan voi odottaa: meidän on tarjottava jokaiselle ikäluokalle tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen.

Tänä vuonna valmistunut kielipoliittinen toimintaohjelma Suomen kielen tulevaisuus ottaa kantaa paitsi kotimaisten kielten myös vieraiden kielten asemaan nyky-Suomessa. Kuten toimintaohjelmassa todetaan, valtakunnallisen tason kielipoliittisia päätöksiä ei pidä jättää kuntien kiristyvien talouksien armoille. Näin on käymässä Nurmijärvellä, missä A2-kielen lopettamispäätöstä esitetään lääkkeeksi kiristyvään kuntatalouteen. Lopettamisesitys on huonosti ajoitettu senkin vuoksi, että opetusministeriö on tänä vuonna asettanut työryhmän valmistelemaan perusopetuksen tuntijakoa, josta valtioneuvoston on määrä päättää 2011.

Kielitaito on inhimillisen kanssakäymisen perusta

Merkittävimmin kieltenopetusta koskevat päätökset eivät kuitenkaan vaikuta valtakunnallisella tai kunnallisella tasolla vaan yksilötasolla: ne kohdistuvat meidän lapsiimme. Ihmisen ajattelu ja ymmärrys sekä keskinäinen kanssakäyminen perustuvat kieleen. Kielitaidon välineellinen arvo on selvä: jokainen opittu kieli lisää yksilön mahdollisuuksia menestyä esimerkiksi työelämässä. Hyöty- ja kustannusajattelun ohella olisi kuitenkin hyvä muistaa, että vieraiden kielten ja kulttuurien tunteminen lisää myös mahdollisuuksia ymmärtää ja hyväksyä ympärillämme olevaa monimuotoista maailmaa.

Johanna Laakkonen    Ota yhteyttä adressin tekijään