Ärsyttääkö pakkoruotsi? Allekirjoita!

Hei sinä allekirjoittaja, muistathan vahvistaa allekirjoituksesi sähköpostiosoitteestasi!

Heipä hei!
Jos pakkoruotsi on ollut rasittavaa jossain vaiheessa elämääsi, olet tullut oikeaan paikkaan! Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa pakkoruotsin poistumiseen Suomesta!

Alla on suomalaisen miehen keräämiä syitä pakkoruotsin elossa pitämiseen Suomessa, jotka kirjoittaja on kumonnut järkevin sanoin.

1. Suomi on kaksikielinen maa

Suomi on todellisuudessa monikielinen maa, jonka ylivoimainen pääkieli on Suomi. Perustuslaki ei vaadi jokaista suomalaista opiskelemaan toista kotimaista, vaan laki tästä säädettiin poliittisissa lehmänkaupoissa 40 vuotta sitten.

2. Ruotsi on naapurimaamme

Myös Venäjä ja Viro ovat naapurimaitamme. Jos naapurimaan perusteella tulisi opiskella kieltä, opiskelisimme pakolla kaikki myös näitä kieliä.

3. Lukeminen ja laskeminenkin on pakollista

Tietenkin, koska kummatkin ovat tarpeellista. Opetussuunnitelmaan pakolliseksi tulee määritellä ne aineet, joista on todistettavasti merkittävää hyötyä joko yksilölle tai yhteiskunnalle.

4. Ruotsi on yleissivistävää

On päivänselvää, että kaikki kielet yleissivistävät. Ruotsi ei ole ainoa kieli, joka lisäisi suomalaisten yleissivistystä.

5. Ruotsi helpottaa muiden kielten oppimista

Niin helpottavat muutkin kielet. Jos haluaa oppia espanjaa, ranska helpottaisi tämän kielen oppimista. Kiina taas on portti aasialaisiiin kieliin. Mutta miksi kukaan opiskelisi ensin jonkun toisen kielen, jotta olisi helpompi oppia sitten sitä varsinaista kieltä, jonka haluaa oppia?

6. Ruotsinkielisten palvelut on turvattava

Maantieteellisesti vain yhdessä prosentissa Suomen kuntia on ruotsinkielinen enemmistö. Niissä ruotsinkieliset kattavat itse äidinkielellään palvelut. Muualla ruotsinkielisille kaikista järkevintä ja halvinta on taata palvelut ruotsin kielellä tulkkipalveluiden kautta, sillä nykyinen kallis ja massiivinen ruotsinopetus ei tuota riittävää ruotsintaitoa, jolla voitaisiin palvella asiakkaita ruotsiksi.

7. Ilman ruotsia ei pohjoismainen yhteistyö suju

Pohjoismainen yhteistyö ei tarkoita ruotsin kielellä puhumista, vaan se on maiden välistä kumppanuutta, julkilausumia ja sopimuksia. Emme tarvitse suurta määrää ruotsin alkeiden puhujia, vaan meidän tulee panostaa laatuun. Pakkoruotsin lakkauttamisen myötä epämotivoituneet ruotsin kieltä tarvitsemattomat nuoret ohjautuvat opiskelemaan itselleen hyödyllisiä aineita, ja samalla ruotsinkieltä tarvitsevien opetusryhmien taso nousee, ja opetuksessa päästään syvemmälle.

8. Pakon loputtua kukaan ei opiskele ruotsia

Ei se määrä, vaan se laatu. Tietenkään ei ole mitään mieltä siinä, että kaikkien pitäisi opiskella kieltä, jota eivät tarvitse. Se on kallista, eikä palvele yhteiskunnan etua. Tarvitsemme myös suuria maailmankieliä, joiden osaaminen on vielä hyvin heikkoa. On luonnollista ja välttämätöntäkin, että 100% ruotsin kiintiöstä osa siirtyy opiskelemaan muitakin kieliä.

9. Virkoihin vaaditaan ruotsia

Keinotekoiset vaatimukset, jotka eivät perustu todelliseen tarpeeseen, pitää purkaa. Menetämme turhaan kyvykkäitä työntekijöitä, kun heille asetetaan muodollinen vaatimus, jota työelämä ei vaadi. Virkamiesruotsin vaatimus tulee lakkauttaa, sillä edes valtion johtajamme eivät ruotsia taida eivätkä tarvitse, kuten Svenska Ylen ruotsinkielisessä puheenjohtajatentissä ja monissa muissa vastaavissa tilanteissa on nähtävissä.

10. Suomenkieliset työnhaussa eriarvoisessa asemassa, jos ei osata ruotsia

Edelleen, ilman ruotsin osaamista työelämässä pärjää suurimmassa osassa Suomea. Virkamiesruotsin myötä myös tämä suurin osa Suomea velvoitetaan ruotsin osaamisen vaatimuksella, vaikka kyseinen vaade on aivan turha. Se pitää poistaa lainsäädännöstä. Jos asuu ruotsinkielisellä alueella tai on muuttamassa Ruotsiin, mikään ei estä suomenkielistä opiskelemasta ruotsia.

11. Muiden kielten opiskelu väheni, kun ruotsin kirjoittaminen pakollisena poistui

Ei ruotsin pakollinen opiskelu lukiosta ole mihinkään poistunut. Edelleen jokaisen on opiskeltava viisi pakollista ruotsin kurssia, jonka päälle saa vielä päättää, haluaako opinnoistaan ylioppilaskokeesta arvosanan. Ruotsin kielen opiskelu ei ylläpidä muiden kielten opiskelua. Jos yläkoulussa alkavan vieraan kielen saa itse valita, on paljon suurempi todennäköisyys kiinnostua myös muista kielistä ja ottaa kielipalettiinsa muitakin kieliä. Vielä näin ei ole.

12. Mikä onglema pakkoruotsin vastustajilla on suomenruotsalaisten kanssa? Myös suomenruotsalaiset ovat suomalaisia.

Sekä suomenkieliset, että ruotsinkieliset suomen kansalaisuuden omaavat ovat suomalaisia. Pakkoruotsin vastustajat eivät vastusta suomenruotsalaisia, vaan sitä, että suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan kieltä, jota ei tarvita.

13. Olimme osa Ruotsia

Onko tämän perustelun esittäjiltä unohtunut, että olimme myös osa Venäjää?

14. Kaksikielisyys on rikkaus

Vielä rikkaampaa on monikielisyys. Vain 2% Euroopasta ja 0,2% maailmasta puhuu ruotsia tai suomea. Äidinkielen opiskelu on välttämätöntä, mutta sen lisäksi rinnalle kannattaa valita niitä kieliä, joille on käyttöä. Tällainen kieli ei kaikkien suomenkielisten kohdalla ole ruotsi.

15. Mistä sitä tietää, minne isona muuttaa?

Tämän argumentin esittäminen on kestämätöntä, sillä se perustuu aina taustaoletukseen: kaikki muuttavat kuitenkin ruotsinkielisille alueille (joita on Suomessa hyvin vähän). Taustaoletus on virheellinen. Mitä jos muuttokohde onkin Itä-Suomi tai ulkomaat? “Mistä sitä tietää” -perustelu on tyhjää argumentointia.

16. Resurssit riittävät vain ruotsin- ja englanninopettajiin

Tilanne on tällä hetkellä erittäin huolestuttava, sillä B2- (yläkoulussa alkava vieras kieli) ja C1-kielivalikoimat (toisella asteella alkava vieras kieli) ovat kouluissa hyvin suppeat. Englannin kielen asema on perusteltu kyseisen kielen tarpeellisuuden vuoksi, mutta ruotsinryhmien perustamisen pakollisuus toimii tulppana pätevien muiden kielten opettajien palkkaamiselle.

17. Yliopistot eivät kouluta tarpeeksi muiden kielten opettajia ruotsinopettajien tilalle

Eivät vielä, sillä pakkoruotsi nimenomaan jyrää muiden kielten koulutustarpeen yliopistoissa. Yliopistot kouluttavat niitä opettajia, joita koulukentällä tarvitaan. Kun pakkoruotsiasetus poistetaan, yliopistojen kannattaa alkaa kouluttamaan monipuolisemmin myös muiden kielten opettajia.

18. Kaikille oppilaille ei tule tasavertaiset kielivalikoimat, joista valita

Kielivalikoimat eivät tälläkään hetkellä ole tasavertaiset. Koulut tarjoavat oppilaille niitä B2- ja C1-kieliä opiskeltaviksi, joiden opettajia niiltä kullakin hetkellä löytyy. Joissakin kouluissa Suomessa on tällä hetkellä mahdollista opiskella käytännössä vain englantia ja ruotsia, kun suurimmissa Helsingin kouluissa on mahdollisuus opiskella jopa italiaa ja aasian kieliä. Kielivapaus ei tarkoita sitä, että jokainen koulu pakotetaan tarjoamaan B1-kieleksi ruotsia ja viitta suurta maailmankieltä, vaan että oppilas saa valita niiden kielten joukosta, joista koululla on mahdollista järjestää opetusta. Kysynnän ja tarjonnan laki tulee korjaamaan opetuksen saannin tarpeeseen perustavaksi ympäri Suomea. Rannikolla tullaan perustamaan enemmän ruotsinkielisiä ryhmiä, itärajalla enemmän venäjänkielisiä ryhmiä jne.

19. Suomenruotsalaisen kulttuurin tulevaisuus on turvattava

Kenenkään suomenkielisen tehtävänä ei ole ylläpitää toisen vähemmistön kulttuuria, vaan suomenruotsalaisten on itse elettävä, ylläpidettävä ja tuotettava omaa kulttuuriaan.

20. Suomi on ruotsalainen

Kukaan ei voi määritellä toisen identiteettiä toisen puolesta.

21. Suomessa on tärkeämpiäkin asioita käsiteltäväksi

Siinä vaiheessa kun Suomessa käsitellään vain työllisyys- ja kasvupolitiikkaa, yhteiskunnan eteenpäin meno pysähtyy. Yhteiskunta on kokonaisuus, jossa on pieniä ja suuria asioita, joihin kaikkiin tulee puuttua, kun huomataan epäkohtia. ”Ei puututa tähän, koska tämä on liian pieni asia” -retoriikka on älytöntä. Lisäksi pakkoruotsin kohdalla ei ole kyse mistään pienestä asiasta, sillä sillä on taloudellisia vaikutuksia, ja sen lisäksi kyseistä kieltä joutuu opiskelemaan jokainen suomalainen, tarvitsi sitä tai ei.

22. Ilman pakkoruotsia en opiskelisi nyt Tukholmassa korkeakoulussa

Tämä perustelu kuuluu luokkaan, jossa yhden yksittäisen ihmisen kokemuksella yritetään epätoivoisesti perustella koko yhteiskunnan tarpeet. Ymmärrämme kuitenkin, että tarpeet siitäkin huolimatta ovat jokaisella erilaiset. Suomalaisia opiskelee ympäri maailman huippuyliopistoissa. Vaikka suomalaispoika on päässyt Pariisiin yliopistoon ranskan opintojensa vuoksi, sen vuoksi ei ole perusteltua vaatia jokaista suomalaista opiskelemaan ranskaa.


Jos tämä adressi saa 50 000 allekirjoitusta, tämä asia menee käsittelyyn, jolloin asialle tehtäisiin vihdoinkin jotain!
Pyydämme pakkoruotsin poistumista Suomesta kokonaan!

Linkki kirjoittajan sivustoon: http://blogbook.fi/sebastiantynkkynen/pakkoruotsi-nain-sinua-huijataan/?fb_action_ids=1505082633046678&fb_action_types=og.likes&fb_source=other_multiline&action_object_map=%5B668064036576839%5D&action_type_map=%5B%22og.likes%22%5D&action_ref_map=%5B%5D