EI KANERVALAN KAAVAMUUTOKSELLE!

Kanervalanpuisto ja sen lähiympäristö on yhtenäisenä säilynyt, 1950-luvun puutarhakaupunki-ihanteiden mukaisesti rakennettu alue. Kaupunginosan asemakaava perustuu Otto Iivari Meurmanin luonnoksiin, ja tämän metsälähiöaatteen mukaan kaupunginosa nimettiin Kanervalaksi ja kadut saivat kukkien nimiä. Lähimetsä toimii monimuotoisena virkistysalueena (hiihto-ja kävelyreitit, marjastus) kanervalaisille ja ruutukaavan pohjoispään asukkaille. Puiston molemmin puolin sijaitsevat II luokan suojelukohteina olevat Selvaag-talot , jotka ovat yhteydessä toisiinsa näköetäisyydeltä. Ne luovat Kanervalaan erityisen kokonai-suuden, jolla on jopa valtakunnallista arvoa (vrt.Riitta Nikula: Suomalainen rivitalo. 2014.). Kaavailtu Vapaaseurakunnan ”Kanervalatalon” laajennus leikkaisi karkeasti maisemaa ja hallitsisi Kanervalan metsännäkymää kaupungin keskustan suunnasta. Jo nykyisellään rakennus on liian massiivinen ja maisemakuvaan sopimaton. Jos rakennusta laajennetaan pituussuunnassa edelleen, se muodostaa pitkän, hallitsevan muurin. Suunniteltu 15-paikkainen pieni päiväkoti mahtuu pieneen yksikerroksiseen rakennukseen. Kanervalassa toimii jo lähiön omien asukkaitten tarpeisiin kaksi (2) päiväkotia sekä Otsolassa Petrankadulla yksi (1). Emme sinänsä vastusta päiväkotia, mutta emme hyväksy, että sen varjolla rakennuksesta tulisi vielä massiivisempi muuri. Laajennus on pahasti ristiriidassa Otsolan ja Kanervalan kaupunginosien yleisten rakennusohjeitten sekä Joensuun kaupungin rakennusjärjestyksen kanssa (Joensuun kaupunki, 1992 ja 2010). Molemmissa asiakirjoissa painotetaan, että uusien rakennusten tulisi olla mm. kooltaan, muodoltaan, materiaaleiltaan ja sijoitukseltaan sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Otsolan ja Kanervalan kaupunginosien yleisissä rakennusohjeissa todetaan, että vanhoja pientaloalueitamme tulisi aina rakentaa kunnioittaen niiden oman aikansa meille jättämää perinnettä ja pitäen lähtökohtana rakennusten, katujen ja kasvillisuuden yhteisvaikutusta.

Miksi Joensuun kaavoitus ei noudata tätä? 

Leikkikenttä on ollut kaavassa vuosikymmeniä, eikä kaupunki ole halunnut tehdä sille mitään. Nyt kaavoittaja kuitenkin haluaa sijoittaa leikkikentän yksityisen päiväkodin yhteyteen. Selvaag‐talojen asukkaat haluavat varmistaa, että viherkäytävä Selvaagtalojen välillä säilyy ja että Kanervalanpuiston (VL) ei kosketa. Jos leikkikenttä tulee, haluamme varmistaa, että se on kaikkien Kanervalan lasten käytössä. 

Emme halua, että alueen rakennusoikeutta (4000 km2) lisätään. Lisärakentaminen toisi autoja ja vaarantaisi lasten turvallista liikkumista. Tulevien asuintalojen tulee olla Kanervalan rakennustapaohjeen mukaisesti mieluiten puurakenteisia, enintään kaksikerroksisia ja harjakattoisia. Suunnittelussa tulisi huomioida kiinteistöjen parkkipaikkatarve niin, että alueelle rakennettaisiin vähemmän taloja. Näin myös koko alueen alkuperäinen puistomaisuus todella säilyisi ja myös talojen lapsille jäisi luontevasti leikkitilaa autoilta. Vanamokadun ja Leinikkitien Selvaag-talojen välillä tulee olla metsäkäytävä niin, että alueen historiallinen henki säilyy. Me emme vastusta uusien asukkaitten tuloa Kanervalaan.

Vanamopuiston itälaitaan uusi yhteiskäyttöinen pysäköimisalue. 

Korostamme, että Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 Vanamopuistolla on viherkäytävän merkintä. Vanamopuisto on koko asuinalueen viihtyvyyden kannalta erittäin tärkeä. Se muodostaa yhdessä Kanerva-lanpuiston kanssa ainutlaatuisen ja omaperäisen metsävyöhykkeen koko Kanervalan alueelle ja Joensuun kaupungille. Viherkäytävä ulottuu Kajaanintieltä Tulliportinkadulle saakka. Kasvistoltaan ja linnustoltaan rikkaita metsäpolkuja pitkin voi nyt kulkea koko Kanervalan läpi. Kanervalaisen ilmaisivat jo vuonna 2010 kielteisen kantansa Vanamopuistoon esitetyn parkkialueen suhteen. Asukastoimikunnan kansalaisadressin ”Ei Vanamopuistoa parkkipaikaksi” allekirjoitti vuonna 2010 yhteensä 745 henkilöä, valtaosa asukkaista. Asukastoimikunta ja alueen asukkaat vastustavat edelleen parkkipaikan tekemistä Vanamopuistoon.

Kaavoittajan esittämä tarve ratkaista mm. Palken henkilöstön pysäköintiongelmia Kanervalaan ja etenkin Vanamopuistoon sijoitetulla parkkialueella vaikuttaa tarvehakuiselta, varsinkin kun keskustan pysäköintitalojen käyttöaste on alhainen. He voivat hyödyntää myös hautausmaan länsilaidan laajaa parkkialuetta sekä Rauhankadun Shellin takana oleva parkkipaikkaa, jotka ovat Vanamopuistoa lähempänä. Lisäksi koulun vieressä on parkkitilaa viikonloppuisin ja arki-iltoina. Haluamme myös vertailun vuoksi huomauttaa, että ortodoksikirkon ja seurakuntakeskuksen pysäköintialue on hyvin pieni.

Vanamopuiston puiden kaato muutaman pysäköinnin ruuhkahuipun takia ei palvele Kanervalassa asuvien tarpeita ja ihanteita. Ratkaisuksi esitämme, että autoilijat voivat hyödyntää lähistöllä olevia parkkialueita. Vanamokadun itäpäässä oleva kaupunginpuoleinen jalkakäytävä voitaisiin muuttaa parkkiruuduiksi. Vana-mokadulla on myös sallittu kadunvieruspysäköinti, ja muutenkin pysäköinti- ja liikennöintiratkaisuja voisi paremminkin suunnitella Vanamokadun varteen.

Joensuun ilmasto-ohjelmassa (2013) tavoitteena on, että Joensuu on hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ja yksityisautoilu vähenevät ja vähäpäästöinen tai päästötön liikkuminen lisääntyy. Suuntana on autoilun vähentäminen, ja siksi esitämme Kanervalatalon seurakunnalle sekä Joensuun kaupungille kimppakyytien ja bussiliikenteen tukemista. Joensuu on profiloitunut pyöräilykaupungiksi, ja siksi tuemme pyöräteiden ja pyörätelineiden kunnossapitoa.

Haluamme pitää Kanervalan viihtyisänä ja turvallisena metsälähiönä myös lapsillemme ja toivomme, että yllä esittämämme seikat otetaan kaikella vakavuudella huomioon kaavaluonnosta käsitellessä.

Me allekirjoittaneet vastustamme Kanervalan asemakaavan muutosta esitetyllä tavalla.

Tämä adressi tullaan luovuttamaan sekä asiaa valmisteleville että asiasta päättäville tahoille.

Kanervalan asukastoimikunta

Kanervalan asukastoimikunta    Ota yhteyttä adressin tekijään