Rantarataa parannettava, ei oikorataa Lohja-Salo

RANTARATAA PARANNETTAVA, EI OIKORATAA LOHJA – SALO

Me allekirjoittaneet kannatamme rantaradan parantamista eli 0+-vaihtoehtoa. Vastustamme kaikkia nopean (250 – 300 km/t) junayhteyden oikoratalinjauksia Lohja – Salo -välille perusteettomina, radan vaikutusalueen luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvoja loukkaavina, asukkaiden elin- ja elinkeino-olosuhteita haittaavina sekä jo nyt kiinteistöarvoja romahduttavina.

Vastustamme veronmaksajien maksettavaksi tulevaa, arviolta noin 1,4 mrd euron oikoratahanketta, joka on jo suunnittelijapiireissä arvioitu täysin kannattamattomaksi.

Nyt on valmisteilla yleissuunnitelma useasta linjausvaihtoehdosta Lohja – Salo -välille, vuonna 2011 valitaan lopullinen linjaus ja sille tehdään varaus Varsinais-Suomen maakuntakaavaan. Oikoradan rakentaminen aloitettaisiin aikaisintaan vuonna 2030.
http://www.rhk.fi/hankkeet/suunnittelu/espoo-lohja-salo_alustava_yleiss/


Uuden nopean junayhteyden Helsinki – Turku perusteluksi on esitetty sen strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä. Mikä tämä merkitys on, ei suunnitelmasta käy selville. Olemassa olevaa Salo – Turku -rataa ja suunniteltua Espoo – Lohja -välin rataa ei voida ajaa 300 km/t. Turku – Tukholma -lauttaliikenteen jatkoyhteytenä Saloon ja Helsinkiin päin palvelee nykyinen rantarata hyvin ilman kapasiteettiongelmia. Kansainvälinen liikenne on jo siirtymässä muille reiteille, joten kasvua Helsinki – Turku -välin raideliikenteelle ei ole odotettavissa.

Mielestämme Lohjan ja Salon välille ei tarvita suunnitteilla olevaa 250 – 300 km/t kulkevaa junayhteyttä. Tavoiteltu 20 – 25 minuutin ajansäästö nykyiseen rantarataan verrattuna ei ole niin tuottava, että nyt arvioitu miljardi-investointi verovaroista olisi perusteltavissa.

Oikoradan aiheuttamat haitat radanvarren vakituiselle ja vapaa-ajan asutukselle

Lohja – Salo välillä oikorata ei palvele suurta enemmistöä radan varrella asuvista, koska tavoitellun suuren nopeuden vuoksi tälle välille on suunniteltu enimmillään vain kaksi asemaa. Suunnittelijoiden mukaan radan positiiviset vaikutukset keskittyvät ainoastaan asemien lähialueille. Muualla suoraviivaiseksi rakennettavan radan, massiivisten rakennustöiden ja junaliikenteen vaikutukset ovat vain negatiivisia. Junaliikenne aiheuttaisi melu- ja tärinähaittoja, tuhoa luonnolle sekä asutuksen kaikkoamista radan lähialueilta. Jo nyt kaikkien linjausvaihtoehtojen vaikutusalueet ovat rakennuskiellossa, elinkeinoille ja alueen taloudelle aiheutuvista haitoista puhumattakaan. Kun jokin oikoratavaihtoehto valitaan maakuntakaavaan, sen vaikutuspiirissä haitat ja epävarmuus jatkuvat ainakin vuoteen 2030 saakka. Vasta silloin päätetään, rakennetaanko Lohja – Salo oikorata.

Radan linjavaraus on kahden raiteen ja niiden väliin tehtävän huoltotien sekä työmaa-alueen levyinen. Radan ympäristövaikutukset yltävät minimissään 1,5 - 2 km levyiseen käytävään, laajemmin rata vaikuttaa mm. maisemaan, vesistöihin ja ekokäytäviin.

Linjausvaihtoehtojen vaikutusalueella on runsas vapaa-ajan asutus. Rata ja nopeat junat hävittäisivät laajalti alueen virkistysarvoa. Esimerkiksi melu yltää kilometrien päähän, etenkin vesistöjen kohdalla. Tämän todistavat kokemukset moottoritiestä ja toimimattomista meluesteistä.

Maakuntakaavaan merkittävä linjavaraus aiheuttaa välittömästi varausalueen ja sen läheisten kiinteistöjen omistajille omaisuusarvojen romahtamisen. Vain radan alle jäävistä kiinteistöistä saa pakkolunastuksessa korvauksen aikaisintaan vuonna 2030, jos rataa aletaan rakentaa. Radan läheisyyteen jääville ei haittaa korvata lainkaan. Ennen radan rakentamista eivät asukkaat saa mitään korvauksia. Lunastuslaki ja vuonna 2006 uudistettu ratalaki kohtelevat näin julmasti ja epäoikeudenmukaisesti kiinteistön- ja maanomistajia.

Oikoradan aiheuttamat haitat kulttuuriympäristölle ja arvokkaille maisema-alueille

Varsinais-Suomi kuuluu Suomen vanhimpiin asuttuihin alueisiin ja sen maisemassa näkyy monenlaisia ikivanhan asutuksen merkkejä. Suunnitellut ratalinjaukset rikkovat useita Ympäristöministeriön ja Museoviraston arvokkaiksi kulttuuriympäristöiksi määrittelemiä alueita, jotka sisältävät erilaisia kulttuurikerrostumia ja -maisemia esihistorialliselta ajalta alkaen.

Näihin kuluvat Anerionjokilaakson kulttuurimaisema (E-linjaus) Suomusjärvellä, Kruusilan kylä ja kulttuurimaisema (M-linjaus) Kiikalassa ja Ylisjärven kulttuurimaisema ja Ruotsalan kylä (Mp-linjaus) Muurlassa.
www.salo.fi/asuminenjaymparisto/ymparisto/luonto/maisemansuojelu/default.aspx

Muita linjausten alle jääviä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ovat Lohjalla Karstun kylä sekä Hiiden kartanon ja puiston kulttuurimaisema (Ee-linjaus).
www.uudenmaanliitto.fi/files/2435/lista24.pdf

Museoviraston laatima RKY-inventointi on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Seuraavat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt jäävät linjausten alle: Muurlassa Ruotsalan kylä ja kulttuurimaisema (Mp-linjaus) ja Suomusjärvellä Anerionjärven kyläasutus (M-linjaus). www.rky.fi

Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita jotka jäävät linjausten alle: Muurlassa Uskelan- ja Halikonjoen laaksot laajennusalueineen (Mp- ja E+M –linjaukset) sekä Suomusjärvellä Kiskon - Kiikalan kulttuurimaisema (M-, Mk- ja E-linjaukset).
www.varsinais-suomi.fi/Suomeksi/Maankaytto_ja_ymparisto/Toiminta_teemoittain/Kulttuuriymparisto

Kaikki suunnitellut ratalinjaukset ovat ristiriidassa sekä Eurooppalaisen maisemasopimuksen, valtioneuvoston vastikään hyväksymän RKY-inventoinnin että Ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen kuntaliiton laatiman muistion Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä kanssa.

Oikoradan aiheuttamat haitat luonnolle ja pohjavesille

Lohjan ja Salon välisellä alueella on runsaasti järviä, maasto ja luonto ovat monimuotoisia. Rata rikkoisi maiseman, katkaisisi arvokkaita kallio- ja harjuselänteitä, tuhoaisi peruuttamattomasti luontoarvoja ja -kohteita, jopa natura-alueita (EU:ssa hyväksytyt poikkeukset naturasuojasta koskevat laajoja infrahankkeita, kuten maan eri osia yhdistäviä moottori- tai rautatieyhteyksiä, joita ilman yhteiskunta ei tule toimeen. Poikkeusta ei tehdä, jos hankkeelle on vaihtoehtoja). Linjausten alueilla elää monia uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Jo moottoritie on katkaissut eläimistön ekokäytäviä, mistä on koitunut mm. suuria hirvivahinkoja metsätaloudelle. Rata moottoritien rinnalla moninkertaistaisi ongelmat.

Linjaukset lävistävät useita arvokkaita pohjavesialueita, esim. M-linjaus leikkaa Suomusjärvellä Kukinhuoneenharjun ja Kitulan 1-luokan pohjavesialueet sekä E+M-linjaus lävistää Muurlassa Ristinummen ja Kukinnummen 1-luokan pohjavesialueet. Koska radalla kuljetettaisiin myös rahtia, on olemassa onnettomuus- ja siten pohjavesien pilaantumisriski.

Rantarata palvelee jo Helsinki – Turku väliä, oikorataa ei tarvita!

Auto- ja lentoliikennettä on suositeltavaa korvata raideliikenteellä. Lentomatkan Helsinki –Turku voi jo nyt korvata junalla tai linja-autolla. Oikorata ei korvaisi paikallista tai edes seudullista autoliikennettä. Moottoritietä ja nykyistä 110-tietä liikennöivät bussit palvelevat myös Lohja – Salo väliä erinomaisesti ja joustavasti. Oikorata palvelisi pääasiassa pääteasemiaan Helsinkiä ja Turkua. Jo olemassa olevaa ja ympäristöönsä sopeutunutta rantarataa asutusta palvelevine monine asemineen tarvitaan jatkossakin pääkaupunkiseudulta länteen levittäytyvää ja tihenevää asutusta varten. Siksi rantarataan on panostettava.

 

Adressi on suljettu. Kiitämme kaikkia allekirjoittajia.

Allekirjoitettu adressi annetaan 12.11.2010 liikenneministeri Anu Vehviläiselle.

Syksyn 2010 aikana se toimitetaan seuraaville:

Eduskunnan liikennejaosto, kansanedustaja Pertti Hemmilä
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta, kansanedustaja Martti Korhonen
Varsinais-Suomen liitto, kansanedustaja Ilkka Kanerva
Varsinais-Suomen liitto, maakuntajohtaja Juho Savo
Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari
Salon kaupunki, kaupunginjohtaja Antti Rantakokko
Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen
Liikennevirasto, rautatieosasto, ylitarkastaja Jussi Lindberg
Uudenmaan ympäristökeskus, ylitarkastaja Tuomas Autere
WSP Finland Oy, maisema-arkkitehti Veli-Markku Uski
Varsinais-Suomen liitto, maakuntainsinööri Janne Virtanen


Marja-Leena Andelmin ja Heli Laitinen, Lahna- ja Suomusjärvi -järvien hoitoyhdistys ry    Ota yhteyttä adressin tekijään