Vastustamme Farmi Nummelan suunnitelmia laajentaa sikala-broilerikasvattamoaan
Koskelainen Farmi Nummela suunnittelee kasvattavansa sikamääräänsä 3000:sta 56 000:een.
Broilerien määrää kasvatettaisiin 120 000 noin puoleen miljoonaan.
Salon Seudun Sanomien haastatteleman Marko Nummelan mukaan tilojen vähentyessä on tuotantoyksiköiden kokoa nostettava. Laajennusta edellyttää myös sianlihan tuottajahinnan jatkuva lasku. Jos viranomaiset myöntävät luvat hankkeelle, tilan laajennus alkaa aikaisintaan ensi vuonna.
Hanke vie vähintään kymmenen vuotta.
Nyt hanke on edennyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA). Hankkeesta on tehty arviointiohjelma, joka on lausuntokierroksella lähiseudun kunnissa ja viranomaisilla. Ohjelman perusteella tehdään varsinainen ympäristövaikutusten arviointi, jota Varsinais-Suomen Ely-keskus arvioi. YVA:n jälkeen tila hakee tarvittavat luvat kuten ympäristö- ja rakennusluvat.
MTK:n ja Varsinais-Suomen Ely-keskuksen mukaan suunnitelman koko on ainutlaatuinen Suomessa. MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantalan mukaan suunniteltu tila olisi toteutuessaan Suomen suurin sikala-broilerikasvattamo.
Tämän adressin allekirjoittamalla vastustat Farmi Nummelan suunnitelmiakasvattaa
sikala-broilerikasvattamoaan Suomen suurimmaksi sekä eläinten että ihmisten vuoksi:
Eläinten hyvinvointi
Viime joulun alla Oikeutta Eläimille –yhdistys julkaisi suomalaisten sikaloiden arjesta kuvamateriaalia, josta moni kuluttaja kauhistui. Videoille oli tallentunut 32 satunnaisesti valittua sikalaa, joissa eläinten hoitoa oli laiminlyöty.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on löytänyt joka toiselta eläinaktivistien julkisuuteen nostamista sikatiloista laiminlyöntejä. Jaostopäällikkö Taina Mikkonen kertoo, että alustavien selvitysten mukaan laiminlyönnit liittyvät muun muassa karsinoiden siisteyteen ja kuntoon. Osalla tiloista sairaista eläimistä ei ollut huolehdittu asianmukaisesti. Yhdellä tilalla eläinten vedensaantia oli rajoitettu.
Tehotuotantoeläinten hoidon laiminlyönneistä kohuttiin ennen viime joulua viimeksi vuonna 2007, jolloin Oikeutta Eläimille –yhdistys julkaisi kuvamateriaalia sikatilojen lisäksi myös muna- ja broilerituonannon epäkohdista.
Eläinsuojeluviranomaiset ovat tarkastaneet lähes kaikki suomalaistilat, joilla aktivistien mukaan kohdellaan eläimiä väärin. Tiloja tarkastettiin 65, rikkeitä löytyi joka neljänneltä tilalta.
Jos ja kun asiat ovat pienemmilläkin tiloilla näin huonosti, miten eläinten hyvinvointi voidaan taata jättifarmilla? Sairaiden eläinten hoito viivästynee jo pelkästään sen tähden, että eläinten paljouden vuoksi loukkaantuneet eläimet on vaikea erottaa terveiden joukosta. Myös eläinten stressikäyttäytyminen tullee lisääntymään entisestään eläinten paljouden vuoksi, sillä sitä tavataan jatkuvasti pienemmissäkin yksiköissä:
Stressi saa siat syömään toistensa häntiä jopa joka toisella tilalla. Tuottajien yhdistyksen tilastojen mukaan ongelma on paha kuudella prosentilla tiloista eli noin 140 tilalla.
Pahimmillaan stressaantuneet siat voivat syödä toisiltaan koko saparon. Tässä esimerkki suomalaiselta sikatilalta, jolla tarkastuseläinlääkäri kävi: "Hännän tilalla oli kraatteri. Syöty alue oli vereslihalla ja osittain ruven peittämä."
Eläinten yksilöllisyydestä ja oikeuksista Turun yliopistossa vuonna 2006 väitellyn Elisa Aaltolan mukaan on itsestään selvää, että suurissa tuotantoyksiköissä ei eläinten hyvinvointi ole päällimmäisin päämäärä, ja eläimillä on hyvin rajallisesti elintilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa niille lajityypillisiä tarpeita.
- Yksistään jo eläinten hyvinvoinnin kannalta on aivan ilmeistä, että tällaisilla valtavilla suurtiloilla eläinten sairauksien ja vammautumisten hoito jää puolitiehen. Hoitajia on mahdollisimman vähän, jotta kustannuksia voitaisiin minimoida. Eläimen vammautuessa niitä ei huomata, eikä vammoja voida myöskään hoitaa kunnolla.
Aaltolan mukaan suuryksiköt nojaavat siihen, että tietty marginaali huonosti hoidettuja eläimiä on hyväksyttävä.
- Kun puhutaan tällaisista lukumääristä, myös erittäin suuri määrä eläimiä kuolee omia aikojaan, tai joiden sairauksia ei hoideta. Broilereiden kohdalla tämä määrä on jopa viisi prosenttia koko siipikarjasta.
Nummeloiden antamasta haastattelusta käy myös harvinaisen selvästi ilmi, ettei eläinten hyvinvointi kaavaillulla tilalla ole etusijalla, vaan puhdas bisnes:
Marko,39, ja Kirsi Nummela, 37, tuulettavat suomalaista maatalouspolitiikkaa. He korostavat, että kaiken kokoisia tiloja tarvitaan, ja pieni voi olla kaunista, mutta kilpailun kovetessa mitataan tilojen tuotannon tehokkuus.
- Maailma on aika kylmä paikka. Perustana on bisneksen teko, sanoo Marko Nummela.
Lintukotomainen ajattelu, että suomalainen ruoka on ainutlaatuisen puhdasta, pitäisi hänen mielestään lopettaa. Maatiloja on pariskunnan mielestä vihdoin alettava hoitaa kuin yrityksiä.
Lihan ylituotanto ja Kosken kunnan viihtyisyys
Suomessa tuotetaan lihaa jatkuvasti enemmän kuin kysyntää on. Farmi Nummela ei siis ole laajentamassa tilaansa vastatakseen suomalaiskuluttajien kysyntään, vaan vientiin, sillä toteutuessaan Nummelan kaavailema jättitila lisäisi Suomen ylituotantoa liki kolmanneksella. Laajennus laskisi myös liha- ja viljatuotteiden hintaa niin, että pienyrittäjien mahdollisuudet markkinoilla olisivat olemattomat.
Alueen viljelijät ovat kauhistuneita Nummeloiden hankkeesta. Vastustajat ovat keränneet nimiä adressiin ja toimittaneet sen kannanottona YVA-menettelyyn. Myös MTK Koski Tl on toimittanut asiasta oman kannanottonsa.
- Nyt puhutaan niin suuresta yksiköstä, että enää ei olla perinteisessä perheviljelmässä vaan teollisessa tuotannossa. Yleensä tällaiset isommat yksiköt ovat useamman tuottajan yhteishankkeita, avaa MTK Kosken puheenjohtaja Martti Mäkitalo viljelijöiden kantaa ja jatkaa. Tämä on nyt ennakkotapaus. Mikäli tällainen syntyy, syntyy toinen ehkä kolmas. 25 tämänkaltaista laitosta tuottaa koko Suomen lihantarpeen, eikä silloin ole kyseessä enää maaseudun elinvoimaisuudesta. Myös pienemmät tilat haluavat laajentua.
Mäkitalon mukaan MTK:n maanlaajuisena tavoitteena on säilyttää perheviljelmät. Perheviljelmä käsitteenä kuitenkin elää. Mäkitalo selvittää, että perheviljelmässa viljelijän oman työpanoksen ja taloudellisen panoksen pitäisi olla huomattava.
- Talousriski kasvaa suurissa tuotantolaitoksissa. Jos hanke toteutuu osittain tai kokonaan ja jää siihen kannattamattomana, runsas kymmenen hehtaaria peltikattoa on jo ympäristöllekin riski.
Kysymys kuuluukin, miksi Kosken kunnassa ja sen lähikunnissa asuvien ihmisten tulisi kärsiä Farmi Nummelan jättifarmista aiheutuvista haju- ja ympäristöhaitoista, kun he eivät edes farmin toiminnasta tule hyötymään? Laajennuksen myötä ei pelkkä Kosken kunta lannan levitykseen riittäisi, vaan haitoista joutuisivat kärsimään myös naapurikunnat ja kauempana sijaitsevat kaupungit. Tästä taas seuraisi mitä todennäköisimmin muuttoilmiö, jonka myötä Koskea asuttaisivat enää herra ja rouva Nummela satoine tuhansine tuotantoeläimineen ja sen naapurikuntia ne onnettomat, jotka eivät saaneet taloaan myydyksi. Farmi Nummelan jättitilan haju- ja ympäristöhaitat tulisivat siis olemaan suoraan yhteydessä Kosken ja sen lähikuntien kiinteistövälitykseen.
Työpaikkojakaan jättifarmi ei voisi loputtomiin tarjota ja kustannusten minimoimiseksi on hyvin todennäköistä, että työvoima haetaan Suomen rajojen ulkopuolelta.
Mikään ei myöskään takaa, että Farmi Nummela pysyisi suomalaisessa omistuksessa.
HUOM! Jotta adressi olisi vakuuttava, allekirjoitathan adressin koko nimelläsi!
Esim. "Tellervo T." ei ole käypä allekirjoitus.
Adressi on lähetetty Varsinais-Suomen Elylle ja Kosken kunnalle tiedoksi 375 henkilön allekirjoittamana. Lisää nimiä voimme silti kerätä, kunnes päätös asian suhteen on tehty. Tarvittaessa lähetän adressin päivitettynä uudelleen eteenpäin. Tämä edellyttää kuitenkin ainakin 100 uutta allekirjoitusta.
Lisäinformaatiota aiheesta:
Julma totuus: Sianlihan tuotanto Suomessa
(http://www.oikeuttaelaimille.net/ttnet/index.php?option=com_content&task=view&id=143&Itemid=159)
Julma totuus: Broilerin tuotanto Suomessa
(http://www.oikeuttaelaimille.net/ttnet/index.php?option=com_content&task=view&id=21&Itemid=34)
Ilta-Sanomat: Näin suomalaisia sikoja kohdellaan, 10.12.2009
(http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1810702)
Farmi.Net: Porsaiden kastrointi
(http://www.farmit.net/farmit/fi/02_kotielain/03_sika/01_emakot/07_emakkosikalan_hoitokaytannot/03_porsaiden_kastrointi/index.jsp)
Henna Hyvärinen Ota yhteyttä adressin tekijään
Adressin tekijä on sulkenut tämän adressin.Tämän verkkosivuston ylläpitäjän ilmoitusWe have removed signatories' personal information.Euroopan unionin yleiset tietosuoja-asetukset (GDPR) vaativat asianmukaisen syyn henkilökohtaisten tietojen tallentamiselle sekä vaativat, että tietoja säilytetään niin lyhyen aikaa kuin suinkin on mahdollista. |