Itsensä työllistävien työttömyysturvaa ei saa heikentää!

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hyväksyttiin tänään hallituksen esitys (HE94/2015), joka heikentää huomattavasti itsensä työllistäjien toimeentulon edellytyksiä ja uhkaa jättää freelancereina toimivat työttömyysturvan ulkopuolelle.

Lakiesityksen valmistelussa ei ole kuultu lainkaan kulttuurialojen työntekijöitä ja silpputyöntekijöitä edustavia järjestöjä, vaikka esitys koskee juuri heitä. Sosiaaliturvan tulee kohdella työtä tekeviä yhdenvertaisesti riippumatta työn tekemisen ja teettämisen tavasta. Korkean työttömyyden aikana tulee purkaa lainsäädännöllä työllistymisen esteitä, ei lisätä niitä.

Lainvalmistelu on tehty aivan kuin työtä tehtäisiin vain joko palkansaajina jatkuvassa työsuhteessa tai kasvuyrittäjinä. Itsensä työllistäjät ovat kuitenkin nopeimmin kasvava työtä tekevien joukko, joiden määrän voi ennakoida tulevaisuudessa kasvavan, sillä työelämä pirstaloituu kovaa vauhtia.

Useimmat lausunnonantajat totesivat, että lakiesitykseen sisältyvä yrittäjämääritelmän muuttaminen edellyttäisi työttömyysturvalain pää- ja sivutoimisuusarviointia koskevien määritelmien sekä niitä koskevan soveltamiskäytännön muuttamista, jotta itsensä työllistäjien mahdollisuus saada työttömyysturvaa ei vaikeutuisi nykyisestä. Tätä ei kuitenkaan laissa tehdä.

Lakiesityksen mukaan esimerkiksi freelancer-näyttelijä, muusikko, käsikirjoittaja, valokuvaaja, kirjallisuuden kääntäjä, kirjailija tai vaikkapa sellainen hoiva- tai rakennusalan keikkatyöläinen, joka ansaitsee toimeentulonsa lähes aina alle 6 kk keikoilla, tulkitaan jatkossa sivutoimisiksi yrittäjäksi. Asia ei koske vain kulttuurialojen työläisiä.
Esityksen mukaan työttömyysturvaa saa, jos voi todistaa yrittäjänä työskentelyn olevan sivutoimista. Freelancer voisi todistaa olevansa sivutoiminen yrittäjä ja saada oikeuden työttömyysturvaan solmimalla vähintään kuuden kuukauden mittaisen työsuhteen. Yli kuuden kuukauden työsuhteet ovat kuitenkin freelance-maailmassa harvinaisia. Esimerkiksi taiteilijoiden toimeentulo koostuu usein pääsääntöisesti lyhyistä projekteista, joita tehdään pienissä pätkissä, ja vakituiset työsuhteet ovat harvinaisia. Tilanne on sekava myös osuuskuntien kautta työskenteleville ja vaatii huolellisen selvityksen.

Suurin itsensätyöllistäjien asemaan liittyvä ongelma koskee heidän neuvotteluasemansa haavoittuvaisuutta, kokemusta sosiaaliturvajärjestelmän vaikeaselkoisuudesta ja toimimattomuudesta sekä itsensätyöllistäjien toimeentulon epävarmuutta ja tilkkutäkkimäisyyttä. Itsensätyöllistäjien asema kaipaa parantamista, ei vaikeuttamista!

Työttömyysturvalaki on uudistettava niin, että työn uudet muodot huomioidaan nykyistä paremmin. Siirtymisen palkansaajasta yrittäjäksi tulisi olla mahdollista ilman pelkoa työttömyysturvan menettämisestä. Työttömyysturvan tulee kannustaa ottamaan vastaan kaikenlaiset työt työn tekemisen ja teettämisen tavasta ja työn kestosta riippumatta.

Hallituksen pitäisi keskittyä lainsäädännön kehittämiseen niin, että työn tekeminen on aina mahdollista ja kannattavaa sosiaaliturvan menettämistä pelkäämättä. Miksi hallitus toimii juuri päinvastoin? Niin pääministeri Sipilä kuin työministeri Lindström ovat puhuneet joustavan sosiaaliturvan puolesta, joka sallisi liukuman palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin niin ettei henkilö menettäisi työttömyysturvaansa. Nyt hallitus toteuttaa aivan päinvastaiseen suuntaan menevää lainsäädäntöä.

Adressi luovutetaan Eduskuntaan myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.