kadonneiden hätäpaikannukseen tehtävä lakimuutos tapaus 8v lapsi

Tapahtuma:
Kadonneen 8-vuotiaan lapsen katoaminen torstaina 20.12.2012, hänet löydettiin menehtyneenä 23.12.2012 klo 11:31 romahtaneesta lumiluolasta kotikadun lähistöltä.

Etsinnöissä tapahtunutta:

21.12.2012
"Lapsen etsinnät jatkuvat. Viimeinen varma havainto pojasta tarkentui torstai-iltaan kello kahdeksaan.
Vielä perjantain vastaisena yönä lapsen kännykkä lähettää tasaista signaalia metsästä. Mitään ei kuitenkaan löydy.Poliisin tiedot viimeisestä varmasta havainnosta muuttuvat. Lapsen kerrotaan lähteneen kaverinsa luota kello 14. Hänen ei uskota olleen mukana koulunsa kuusijuhlassa.Poliisi muuttaa taktiikkaansa ja keskittyy vihjeiden tarkastamiseen.
Lapsen kännykän signaali vaikenee myöhemmin perjantaina.
Poikaa etsitään 250-henkisen vapaaehtoisjoukon sekä matalalla lentävän lentokoneen avustamana. Etsintöjä tehdään myös lapsen koulussa ja ovelta ovelle kiertelemällä."

22.12.2012

"Poliisi kertoo, että rikoksesta ei ole minkäänlaisia viitteitä. 
Etsinnöissä pidetään tauko, koska koko Metsäkylän alue oli koluttu tarkkaan läpi. Maastoetsintää päätetään kuitenkin jatkaa iltapäivällä.Poliisi julkaisee valvontakamerakuvan lapsesta. Tutkinta jatkuu rikostutkijoiden voimin.Poliisi vahvistaa, että lapsi nähtiin sittenkin koululla ennen ja jälkeen kuusijuhlan. Etsinnät jäävät tauolle yöksi."
Lisäys: "Poliisin mukaan pojan kännykkä on pois päältä, joten puhelimen sijaintitiedoista ei ole apua etsinnöissä." -> Lähdelinkki alhaalla IS (1)

23.12.2012

"Lapsen etsinnät jatkuvat neljättä päivää kireässä pakkassäässä. Erityisen tarkastelun kohteena olivat jyrkänteiden ja sorarinteiden päälliset ja juuret.
Avuksi otetaan kaivuri, jolla käydään läpi Metsäkylän lumipenkkoja.
Kello 11.31: Lapsi löydetään menehtyneenä romahtaneesta lumiluolasta kotinsa läheltä."


Adressin pohjustus:
Aikaa ei ole paljon kylmissä olosuhteissa hukattavaksi, jos epäillään rikosta niin esim. hätäpaikannus voidaan tehdä tällöin mm. pakkokeinolain myötä, miksi kyseistä keinoa ei käytetä ihmishengen turvaamiseen sekä paikantamiseen kyseenalaisissa katoamisissa?

Artun kohtaloon liittyen:
Lain näkökulmasta riippuen on eri asia onko tehokkainta hätäpaikannusta (tai sijaintitietoa) käytetty tosiasiallisesti lapsen katoamisen yhteydessä viivytyksettä.
Kaikki puhelimen hätäpaikannukseen ja puhelimen sijaintiin liittyvät tiedot olisi ainakin pitänyt selvittää perusteellisesti, alusta alkaen, koska lapsen hengen ja terveyden voidaan olettaa olevan vaarantunut välittömästi johtuen mm. kylmistä sääolosuhteista.

Teknisesti ihmisten löytäminen on paljon nopeampaa puhelinten antamien tietojen avulla sekä paljon parempi vaihtoehto kuin arpoa tutkijoiden toimesta, mitä lakia voidaan soveltaa kadonneiden etsinnöissä -> termit; poliisilaki, poliisiasetus, telepakkokeinot, televalvonta, pakkokeinolaki, henkilötietolaki, sijaintitiedot, tunnistamistiedot, hätäpaikannus, jne.

Lakialoiteen tarkoitus ja sisältö:
Haluamme että kansalaisadressi, johtaa lakimuutokseen eduskunnassa ja jonka eduskunta vahvistaa voimaan tulevaksi laiksi mahdollisimman nopeasti.
Lakimuutos; kadonneiden henkilöiden hätäpaikannus suoritetaan perusteellisesti kaiken olemassa olevien paikannustekniikoiden avulla, muiden lakien estämättä toimenpidettä ko. tarkoituksessa, tarpeen vaatiessa yhdessä gsm-operaattorien tuella välittömästi ja aina kun ilmoitus katoamisesta on tehty viranomaisille.

Näin viranomaiset voivat suorittaa hätäpaikannuksen varmuuden vuoksi aina katoamisten yhteydessä.
Liittyy kaikenlaisiin katoamisiin lapsista vanhuksiin.
Tällöin vältytään turhilta ihmishenkien menetyksiltä sekä nopeutetaan kohdehenkilöiden tarkoin kohdennettua etsintää, kadonneen tehokkaasta etsimisestä sekä nopeasta löytymisestä ja säästetään yhteiskunnalta rahaa.

-Tavoite ardessille pelkästään tämän vuoden loppuun mennessä on 50 000 allekirjoitusta.

Näin matkapuhelimen paikannusta käytettiin ko. tapauksessa:

"Torstaina kadonneen 8-vuotiaan Artun etsinnöissä on käytetty apuna pojan matkapuhelin sijaintitietoja.

Perjantain vastaisena yönä puhelin lähetti signaalia, jonka avulla pystyttiin paikantamaan alue, jolla lapsi liikkui.

Tutkinnanjohtaja Anssi Köykän mukaan yön jälkeen puhelimeen ei ole saatu yhteyttä.

1. Hätäkeskus saa tiedon ihmisestä, jonka terveys tai henki on vaarassa.

2. Hätäkeskuksen päivystäjä tekee pyynnön liittymän sijainnista "napin painalluksella".

3. Tukiasemien avulla käynnistyy niin sanottu solupaikannus, jossa tukiasemasignaalin vaimentuminen ja muut seikat huomioiden puhelimen sijainti voidaan löytää.

4. Paikannus onnistuu, jos paikannettava puhelin on päällä, sim-kortti paikallaan ja puhelin on verkkoyhteydessä.
Myös kiinni olevasta puhelimesta voidaan saada historiatietoa viimeisimmän vuorokauden ajalta.

5. Noin kymmenen sekuntia pyynnön jälkeen paikka selviää päivystäjälle."

6. Päivystäjä saa tietää etsittävän sijainnin kaupunkialueilla noin 50–400 metrin tarkkuudella. Esikaupunkialueilla tarkkuus on noin 100–
1 000 metriä ja taajamien ulkopuolella sekä isoilla vesistöalueilla noin 1–5 kilometriä.

Lähde http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288526310687.html

Taustatietoa kännykän paikantamisesta

Kännykän paikantaminen käy sekunneissa
Matkapuhelimen paikantaminen käy hätäkeskuksilta alle kymmenessä sekunnissa.
Suljetun puhelimen paikantaminen vaatii yhteistyötä operaattorin kanssa, mikä vie kauemmin.
Suljetussa puhelimessa olevan prepaidin paikannuspyyntö ohjataan sekin operaattorille.

Matkapuhelimen paikantaminen on teknisesti helppoa.
Paikannus on kytketty suoraan hätäkeskuksen tietojärjestelmäominaisuuteen: paikka ilmestyy yhdellä klikkauksella kartalle, ja tapahtuma vie korkeintaan kymmenen sekuntia.
Riittää, että puhelimessa on virta päällä. Jollei ole, hätäkeskus saa teleoperaattorin kautta selville, mihin tukiasemaan puhelin on ollut viimeksi liittyneenä. Myös prepaid-liittymän paikannus onnistuu, mikäli liittymällä on soitettu hätänumeroon tai hätäkeskuksessa tiedetään numero muuten. Jos taas prepaid on suljettuna olevassa puhelimessa, numeron avulla voidaan selvittää, minkä operaattorin prepaidista on kyse ja operaattorille faksataan paikannuspyyntö...

...Tarkkuus paras taajamassa
Matkapuhelimen paikantaminen perustuu tukiasematietoihin. Taajamassa paikannustarkkuus on muutamia kymmeniä metrejä, haja-asutusalueella se voi heittää useita kilometrejä. Kari Pastuhov muistuttaa kuitenkin, että esimerkiksi liikenneonnettomuustilanteessa soittaja ei aina edes tiedä, minkä kunnan alueella on, joten paikannuksesta on selkeää hyötyä.
Jo pelkkä soitto hätänumeroon 112 luo perusteen paikantamiselle, sanoo Pastuhov.
- Toinen tilanne on se, että hätäkeskus paikantaa puhelimen vaikka siitä ei olisi soitettu, jos päivystäjälle tulee perusteltu käsitys siitä, että matkapuhelimen haltija on ilmeisessä hädässä tai välittömässä vaarassa, kuvaa Pastuhov.

Pohjanmaan hätäkeskukseen tulee vuosittain noin 200 000 soittoa hätänumeroon. Paikannuksia tehdään useita päivässä. Marjastajien tavoittamisessa paikannusta käytetään arviolta kymmenen kertaa kesässä.

Kotkassa tiistaina kaapattu 8-vuotias tyttö onnistuttiin löytämään matkapuhelinpaikannuksen avulla."

Lähde http://yle.fi/uutiset/kannykan_paikantaminen_kay_sekunneissa/6310371

Poliisihallitus, kadonneen henkilön etsintä ja poliisitutkinta

"2.2. Poliisin toimivaltuudet
Poliisimiehellä on oikeus henkilön auttamiseksi, kadonneen löytämiseksi tai kuoleman selvittämiseksi päästä asuntoon tai muuhun paikkaan ja suorittaa siellä tarvittava etsintä, jos on syytä epäillä henkilön olevan hengen tai terveyden vaarassa tai joutuneen rikoksen tai onnettomuuden uhriksi taikka hänen voidaan muutoin olettaa olevan välittömän avun tarpeessa tai kuolleena (PolL 15 §). Toimenpiteen suorittamiseksi poliisi voi avata huoneen tai säilytyspaikan voimakeinoja käyttäen (PolL 17 §).

Päällystöön kuuluva poliisimies voi määrätä jokaisen poliisiyksikön alueella olevan 18 - 54 -vuotiaan tehtävään kykenevän henkilön avustamaan mm. kadonneen etsinnässä ja ihmishengen pelastamisessa sekä määrätä annettavaksi poliisin käyttöön korvausta vastaan kohtuullisessa määrin tarpeellisia teknisiä välineitä ja muita tarvikkeita (PolL 45 §). Avustamisesta ilman laillista syytä kieltäytynyt voidaan tuomita rangaistukseen niskoittelusta poliisia vastaan (RL 16:4 §). Joissakin tapauksissa avustamisesta kieltäytynyt voidaan tuomita pelastustoiminnan laiminlyönnistä (RL 21 luvun 15 §).

Poliisin ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteistoiminta perustuu sopimukseen poliisilain 45a§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Poliisi voi käyttää vapaaehtoisjärjestöjä sekä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 3 luvussa tarkoitettua Maanpuolustuskoulutusyhdistystä ja myös sanotussa laissa tarkoitettuun palvelukseen osallistuvia henkilöitä apunaan etsintätehtävissä sekä muissa sellaisissa avustustehtävissä, joihin ei sisälly merkittävää julkisen vallan käyttöä (PolL 45 a §).
Päätöksen vapaaehtoisjärjestön käyttämisestä etsintätehtävässä tekee etsintätehtävää johtava poliisimies. Päätöksen vapaaehtoisjärjestön käyttämisestä muussa avustustehtävässä tekee päällystön kuuluva poliisimies.

Jos poliisille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että kadonnut henkilö on joutunut rikoksen uhriksi, on poliisilla edellä mainittujen toimivaltuuksien lisäksi asianmukaiset esitutkinta- ja pakkokeinovaltuudet.

Mikäli katoamisen selvittämiseksi tarpeellinen tutkinta toimitetaan poliisiasetuksen (14 §) perusteella, määräytyvät tällaisessa poliisitutkinnassa käytettävät toimivaltuudet poliisilain 4 luvun mukaisesti sekä tiedon hankintaa koskevilta osin poliisilain 35 ja 36 §:n mukaisesti.

Poliisin oikeudesta saada matkaviestimen tunnistamistietoja rikosten ennalta estämiseksi ja paljastamiseksi säädetään poliisilaissa (31c § ja 32c §) ja oikeudesta saada tunnistamistietoja rikoksen selvittämiseksi säädetään pakkokeinolaissa (5a luvun 3 § ja 3a §).

Luvan televalvontaan myöntää pääsääntöisesti tuomioistuin, vain poikkeustapauksessa, mikäli toimenpide asian kiireellisyyden vuoksi on välttämätöntä suorittaa viivytyksettä, on poliisilain 32c §:n tarkoittamassa kiiretilanteessa päällystöön kuuluvalla poliisimiehellä oikeus päättää televalvonnan aloittamisesta, mutta toimenpiteestä on kuitenkin viipymättä ja viimeistään 24 tunnin kuluessa toimenpiteen aloittamisesta tehtävä ilmoitus tuomioistuimelle.
Ilmoitukseen on liitettävä televalvontaa koskeva Poliisihallitus  3 (10) vaatimus, mikäli televalvontaa aiotaan jatkaa sen jälkeen, kun ilmoitus on saapunut tuomioistuimeen.

Poliisilain 32c §:n tarkoittama kiiretilanne edellyttää samanaikaisesti sekä tietynasteista konkreettista hengen tai terveyden vaaran uhkaa että välttämättömyyttä aloittaa televalvonta päällystöön kuuluvan poliisimiehen päätöksellä niin nopeasti, ettei toimenpiteen aloittaminen siedä viivettä, joka aiheutuisi luvan hakemisesta tuomioistuimelta (huom. päivystävä tuomioistuin). Kiiretilanteessakaan päällystöön kuuluva poliisimies ei voi etukäteen tehdä päätöstä televalvonnan suorittamiseksi esimerkiksi 24 tunnin ajaksi ja olla ilmoittamatta toimenpiteestä tuomioistuimelle. Sekä poliisi- että pakkokeinolain mukaisesta televalvonnan käytöstä ilmoitetaan aina tuomioistuimelle ja laaditaan pöytäkirja Salpa-järjestelmään (Salpamääräys, SM-2005-00644/Ri-2).

Sähköisen viestinnän tietosuojalain 35 §:n perusteella teleyritys on velvollinen luovuttamaan hätäkeskukselle, meripelastuskeskukselle ja meripelastuslohkokeskukselle sekä poliisille käsiteltäväksi: 1) sen liittymän ja päätelaitteen tunnistamistiedot ja paikkatiedot, josta hätäilmoitus on tehty ja tiedot liittymän tilaajasta, käyttäjästä ja asennusosoitteesta; sekä 2) hätäilmoituksen kohteena olevan käyttäjän päätelaitteen ja liittymän sijainnin ilmaisevat tunnistamistiedot ja paikkatiedot, jos käyttäjä on hätäilmoituksen vastaanottaneen viranomaisen perustellun käsityksen mukaan ilmeisessä hädässä tai välittömässä vaarassa. 

2.3. Hätäpaikannus
Hätäpaikannuksella tarkoitetaan etsinnän kohteena olevan käyttäjän päätelaitteen ja liittymän sijainnin ilmaisevia tunnistamis- ja paikkatietoja silloin kun viranomaisen perustellun käsityksen mukaan etsinnän kohde on ilmeisesti hädässä tai välittömästi vaarassa eikä paikannustoimenpide siedä viivytystä.

Hätäkeskuslain (692/2010) ja sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) nojalla hätäkeskus voi paikantaa hätäilmoituksen tekijän aina. Hätäkeskuslain mukaan hätäkeskuksen eräänä tehtävänä on viranomaisten toiminnan tukeminen ja valtioneuvoston asetuksen hätäkeskustoiminnasta (877/2010) mukaan eräs tällainen tukitehtävä on toimivaltaisen viranomaisen päätökseen perustuva hätäpaikannus silloin kun paikannusta ei ole perusteltua hoitaa viranomaisen omin toimenpitein.

Hätäpaikannuspyynnön hätäkeskukselle esittää päällystöön kuuluva poliisimies. Vastuu sähköisen viestinnän tietosuojalain 35§:n 1 momentin 2 kohdan edellytysten täyttymisestä on paikannusta pyytäneellä poliisilla.

Henkilötietolain 7§:n tarkoittaman käyttötarkoitussidonnaisuuden mukaisesti tietoja saa käyttää vain siihen käyttötarkoitukseen, johon ne on luovutettu. Hätäpaikannuspyynnön esittäjä vastaa sekä toimenpiteen että tietojen käytön lainmukaisuudesta.

Poliisihallitus  4 (10) Rikoksen selvittämiseksi voidaan laissa määritellyissä tapauksissa käyttää pakkokeinolain mukaista televalvontaa ja rikoksen estämiseksi poliisilain mukaista televalvontaa.

Poliisin pyynnöstä tehty hätäpaikannus toimenpiteenä perusteluineen kirjataan hätäkeskuksessa hätäkeskusjärjestelmään aina omana tehtävänään sekä poliisin tutkintapöytäkirjaan. Salpa -menettelyä asiassa ei tehdä.

Lähde http://www.poliisilehti.fi/poliisi/home.nsf/ExternalFiles/Kadonneen%20henkil%C3%B6n%20etsint%C3%A4%20ja%20poliisitutkinta/$file/Kadonneen%20henkil%C3%B6n%20etsint%C3%A4%20ja%20poliisitutkinta.pdf 

Tietoa vuodelta 2010 Eduskunnan oikeusasiamiehen raportista:

"Päätösvalta Hätäpaikannukseen
Kantelija arvosteli poliisia passiivisuudesta tyttärensä katoamisen selvittämisessä. Kysymys oli mm. tyttären
matkapuhelimen paikantamisesta. Poliisi oli pyytänyt hätäpaikannusta, mutta epäselväksi jääneestä syystä
hätäkeskus ei ollut ensin sitä tehnyt. saatu selvitys ei sinänsä antanut aihetta arvostella poliisin toimintaa.
aoa kuitenkin totesi, että sm:n poliisiosaston ja pelastusosaston näkemykset siitä, kenellä on päätösvalta hätäpaikannuksen
käyttämisessä, olivat ristiriidassa keskenään. Poliisiosaston mukaan siinä tapauksessa, että poliisi on ottanut vastaan
katoamisilmoituksen ja katsoo, että edellytykset hätäpaikannukseen ovat olemassa, toimenpiteen teknisellä suorittajalla
hätäkeskuksessa ei tulisi olla asiassa enää harkintavaltaa.
Pelastusosasto taas katsoi – omien ohjeidensa mukaisesti – että viimekäteisen harkinnan hätäpaikannuksen käytön edellytysten olemassa olosta tekee hätäkeskuspäivystäjä tai vuoromestarin tai hänen sijaisensa.

Hätäpaikannuksen käyttäminen niissä tapauksissa, joissa on kysymys lain tarkoittamasta ilmeisestä hä-
dästä tai välittömästä vaarasta, on oltava nopeaa eikä toimenpiteen käyttämistä saa hidastaa esimerkiksi etsintään osallistuvien viranomaisten eroavat näkemykset siitä, kenellä on asiassa päätösvalta.
Kyse voi viime kädessä olla julkisen vallan velvollisuudesta turvata jokaisen elämää ja turvallisuutta.
aoa pyysi sm:tä ilmoittamaan, antaako havainto poliisiosaston ja pelastusosaston erilaisista käsityksistä
päätösvallasta hätäpaikannuksen käyttämisessä aihetta toimenpiteisiin ja onko asiassa tarvetta lainsäädännöllisiin toimiin.
aoa Pajuojan päätös 9.4.2010,
dnro 2137/4/08, esittelijä mikko Eteläpää

SM:n oikeusyksikkö ilmoitti, että välttämätöntä tarvetta lainsäädäntötoimiin ei ole. Kuitenkin pelastusosastolla
valmisteltiin valtioneuvoston asetus hätäkeskustoiminnasta, joka tuli voimaan vuoden 2011 alusta.
Sen mukaan yhtenä hätäkeskuslaitoksen viranomaisille antamana hätäkeskuspalveluihin liittyvänä tukitoimintana on
osallistuminen toimivaltaisen viranomaisen päätökseen perustuvan hätäpaikannuksen
suorittamiseen.
Oikeusyksikön mukaan asetus tullaan ottamaan huomioon hätäkeskuslaitoksen ja poliisin ohjeistuksessa."

"Henkilön etsintää koskevan kantelun selvittelyssä kävi ilmi, että sm:n poliisiosaston ja pelastusosaston
näkemykset siitä, kenellä on päätösvalta hätäpaikannuksen käyttämisessä, olivat ristiriidassa keskenään.
aoa totesi olevan tärkeää, että hätäpaikannuksen käyttäminen niissä tapauksissa, joissa on kysymys
lain tarkoittamasta ilmeisestä hädästä tai välittömästä vaarasta, on nopeaa eikä toimenpiteen käyttämistä hidasta
esimerkiksi etsintään osallistuvien viranomaisten eroavat näkemykset siitä, kenellä on asiassa päätösvalta.
Kyse voi olla viime kädessä julkisen vallan velvollisuudesta turvata jokaisen elämää ja turvallisuutta (2137/4/08)"

"Poliisilain perusteella televalvontaa käytettiin 102
tapauksessa. useimmiten televalvontaa käytettiin törkeiden huumausainerikosten estämiseksi tai
paljastamiseksi (24 %) sekä henkeä ja terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi (16 %). aiempina vuosina
tyypillisin tapaus on ollut kadonneen henkilön etsintä, joita oli vuonna 2010 jostain syystä vuonna vain 2 %:ia kaikista tapauksista, kun esimerkiksi edellisvuonna osuus oli 22 %."

"Telepakkokeinojen valvontaa on viime vuosina kehitetty...
Erityisen tärkeä edistysaskel viranomaisten sisäisessä valvonnassa oli SALPA-asianhallintajärjestelmän käyttöönotto loppuvuodesta 2004. Kaikki telepakkokeinot kirjataan SALPAA:n, joten nykyään niistä on saatavissa luotettavat tiedot.
Järjestelmän kautta telepakkokeinojen käyttöä pystytään valvomaan jopa reaaliaikaisesti.

...SALPAN tulevaisuus on kytköksissä poliisiasiain tietojärjestelmien kokonaisuudistukseen (VITJA-hanke),
jonka on suunniteltu otettavan käyttöön vuoteen 2014 mennessä.
On kuitenkin ongelmallista, jos SALPAN kehitystyö olisi vuosia ”jäissä”, eikä ole myöskään varmaa, että VITJA-
hanke onnistuu suunnitellussa aikataulussa. Valvonnankin kannalta on tärkeää, että asianhallintajärjestelmät ovat
asianmukaiset.

Vielä tällä hetkellä telepakkokeinojen valvontarakenteet ovat kohtuullisessa kunnossa. Kysymys on enemmänkin siitä, kuinka
paljon valvontaan tosiasiassa halutaan osoittaa ja käyttää resursseja. Työkalut ovat sinänsä olemassa.
sm:n mukaan poliisilaitoksilla valvonnan taso vaihtelee jonkin verran, samoin mitä ilmeisimmin valvojien asiantuntemus."

Lähde http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=ls16011140702431&cmd=download

IS (1) http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288526437216.html


Toinen samaiseen aiheeseen (kadonneisiin) liittyvä adressi on http://www.adressit.com/kadonneista_ihmisista_mediatiedote


Jyri Suominen, kansalaisaktiivi, Turku.