Kaikille yhteinen koulu myös Kankaanpäähän!

Edistetään yhdessä inklusiivisen opetuksen saamista Kankaanpäähän! Kaikilla lapsilla tulee olla samanlainen oikeus opiskella lähikoulussaan yleisopetuksen piirissä yksilöllisesti toteutetun tuen avulla - erityislasten syrjinnälle ja sulkemiselle erityisluokkiin on tultava loppu!

Tavallinen kouluympäristö on normaali kansalaisoikeus. Sitä ei tarvitse erikseen ansaita. Erityisluokkiin sijoitus lisää lasten syrjäytymistä, haittaa heidän jatko-opiskelumahdollisuuksiaan ja heikentää itsetuntoa. Lue kuntalaisaloitteeni aiheesta (alla) ja allekirjoita addressi jos olet kanssani samaa mieltä!

 

Kuntalaisaloite koskien inklusiivisen opetuksen käyttöönottoa Kankaanpäässä

Tämän aloitteen tarkoituksena on esittää inklusiivisen eli osallistavan kasvatuksen periaatteen toteuttamista Kankaanpään kouluissa. Inklusiivisen koulurakenteen avulla vastataan muuttuneen perusopetuslain tuomiin edellytyksiin, parannetaan erityislasten asemaa ja heidän tulevaisuudennäkymiään sekä vähennetään erityisluokkarakenteita. Aloitteeseen sisältyy ehdotus pilottikouluhankkeesta, jonka antaman tietotaidon avulla uusi toimintamalli voidaan ottaa asteittain käyttöön koko kaupungissa.

Taustatietoa

Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa (Unescon Salamancan sopimus 1994, Luxenburgin peruskirja 1996 ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006), ohjelmissa ja julistuksissa kehittämään koulutusjärjestemäänsä ja opetusta niin, että kaikkien lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata mahdollisimman hyvin. Unescon Salamancan sopimus edellyttää inklusiivisen opetuksen edistämistä ja moniammatillisen yhteistyön kehittämistä. Luxenburgin peruskirjan mukaan kaikille tarkoitettu koulu (A School for All) on keskeinen lähtökohta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamiseksi. Peruskirjassa kuvattu inklusiivinen opetus edellyttää joustavia koulutusrakenteita, jotka vastaavat yksittäisten oppilaiden varsin monenlaisiin tarpeisiin.

 

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa (2006) jäsenvaltiot tunnustavat vammaisten oikeuden koulutukseen ilman syrjintää ja tasa-arvoisin mahdollisuuksin. Jäsenvaltiot takaavat inklusiivisen koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla. Inkluusioon tähtäävien yksilöllisten tukitoimien tulee turvata mahdollisimman hyvä koulutuksellinen ja kansalaistaitojen kehitys.

 

Uusi perusopetuslaki, jonka mukaiset opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2011, tukee näitä sopimuksia ja kannustaa opetuksen järjestäjiä siirtymään inklusiiviseen opetukseen. Ensisijaisesti oppilasta tulee tukea yleisen, tehostetun tai erityisen tuen avulla hänen lähikoulussaan, ei siirtämällä oppilasta erityisluokkaan. Sivistysvaliokunta määrittelee vuoden alusta voimaan tulleen perusopetuslain muutoksia mm. seuraavasti: “Erityistä tukea saavan oppilaan opetus riittävine tukitoimineen järjestettäisiin oppilaan lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä aina kun se on mahdollista. Valiokunnan mielestä tämä lähtökohta vahvistaa lähikouluperiaatetta.” “Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.”

 

Hallituksen esityksessä HE 109/2009 lakimuutoksia kuvaillaan näin: “Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan näkökulmasta ehdotettu

muutos parantaisi hänen yhdenvertaisuuttaan. Perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

asettaa eri asemaan muun muassa terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain

6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä.”

 

Mitä tarkoittaa inklusiivinen opetus?

 

Inklusiivisen opetuksen käsite syntyi 1990-luvun alussa tarkoittamaan toimintamallia, jossa yksilöllisten tukitoimien avulla kaikki, myös syvimmin vammaiset lapset pystyvät osallistumaan normaaliin koulunkäyntiin. Täysi integraatio tai “inkluusio” voidaan saavuttaa, kuhan vain yksilöllisesti räätälöidyt tukitoimet tuodaan sinne, missä oppilas on.

Inklusiivisessa opetuksessa erityislasten opetus tapahtuu yleisopetuksen piirissä. Tutkimukset osoittavat, että asianmukaisten tukitoimien avulla erityisoppilaat oppivat enemmän yleisopetuksen luokissa kuin erityisluokissa. He hyötyvät yleisopetuksesta myös sosiaalisesti enemmän kuin erityisluokkaopetuksesta.


Inklusiivisen opetuksen mallissa erityisluokat hyväksytään vain poikkeustapauksissa. Perusoikeuksien näkökulmasta tavallinen kouluympäristö
on normaali kansalaisoikeus. Erityisluokkaopetus heikentää oppilaiden tulevaisuuden mahdollisuuksia lisäten syrjäytymisriskiä ja huonontaen jatko-opiskelumahdollisuuksia. Suomalaisen tutkimuksen mukaan myös oppilaan itsetunto on sitä matalampi, mitä kauemmin hän on ollut
erityisluokassa.

 

Aloite koskien inklusiivisen opetuksen lisäämistä Kankaanpäässä

 

Uusi perusopetuksen lainsäädäntö edellyttää inkluusion lisäämistä opetuksessa ja valtio on myöntänyt Kelpo-hankkeen puitteissa rahoitusta, joiden avulla kuntiin voidaan luoda valmiuksia toimia lain muutosten mukaisesti. Myös Kankaanpää on saanut Kelpo-rahoitusta hankkeen alusta alkaen. Tässä aloitteessa ehdotetaan nyt saatujen varojen käyttämistä pilottikouluhankkeeseen, jonka avulla inklusiiviseen opetukseen siirtyminen voidaan käynnistää Kankaanpäässä.

 

Tällä hetkellä Kankaanpäässä on koulu, jossa erityisluokkien oppilaita on jo “epävirallisesti” integroitu yleisopetukseen yhteisten taito- ja taideainetuntien sekä erilaisten yhteisprojektien avulla. Hapuan koulussa on yleis- ja erityisopettajien tiiviistä tiimityöstä syntynyt, luonnollisen yhteisökulttuurin kautta rakentunut perusta inklusiivisen opetuksen jatkojalostamiselle. Hapuan koulusta on helppo muokata integroinnin mallikoulu ilman suuria investointeja: opettajien välinen yhteistyön tahtotila on jo olemassa, ja tarvittava tuki voidaan järjestää kaupungilla jo olemassaolevien resurssien uudellenorganisoinnilla. Verkostoitumalla muiden alueen toimijoiden (esim. koulunkäyntiavustajia kouluttavan Kankaanpään Opiston) kanssa voidaan saada myös aikaan uudenlaisia yhteistyörakenteita.

 

Ehdotuksemme on, että inklusiivista opetusta toteutettaisiin Hapuan koulussa pilottihankkeena kolmen vuoden ajan. Näin saataisiin kerättyä arvokasta tietoa ja kokemusta siitä, miten inkluusiota voitaisiin toteuttaa koko Kankaanpään kouluverkostossa. YK:n arvion mukaan
80 - 90 % kaikista erityisoppilaista on helposti integroitavissa tavallisiin luokkiin, mutta käytännön toteutuksessa on omat haasteensa. Paras tapa oppia integraatiota onkin toteuttaa sitä. Hapuan koulun pilottihankkeesta saatava tieto voitaisiin jatkossa hyödyntää isommassa mittakaavassa siirtämällä koko kaupungin kouluverkko vähitellen mukaan inklusiivisen opetuksen piiriin.

 

Inklusiivista koulujärjestelmää puoltavia tekijöitä:

 

- Erityislasten inkluusiosta saamat edut niin oppimisen kuin tulevaisuudenkin suhteen on tieteellisesti todistettu. Erilaisten lasten kohtaaminen on hyväksi myös yleisopetuksen oppilaille, sillä se vähentää ennakkoluuloja ja syrjintää. Tutkimusten mukaan tukea tarvitsevien lasten opetuksessa käytettävät menetelmät hyödyttävät kaikkia oppilaita. Toisaalta erilaista osaamista ja tuen tarpeita sisältävä opetusryhmä turvaa oppimisen tavoitteiden säilymisen riittävän haasteellisena ja edistää sitä, että lapset oppivat myös toisiltaan.

 

- Tarpeettomien erityisluokkien purkamisesta syntyy säästöjä, kun erillisiä pienryhmiä ei tarvitse enää perustaa kuin niille oppilaille, joille se on välttämätöntä. Lähikouluperiaatteen noudattaminen purkaa myös kuljetuskuluja. Mikäli suuri osa Kankaanpään erityisoppilaista voitaisiin integroida yleisopetuksen ryhmiin, saataisiin helpotusta myös Keskustan koulua vaivanneeseen luokkatilojen puutteeseen. Koska diagnoosien määrä on jatkuvasti kasvussa, uusien ja taas uusien erityisluokkien perustaminen kuormittaa koulun tilannetta edelleen. Tutkimuksissa inklusiiviset opetusjärjestelmät onkin säännöllisesti havaittu muita halvemmiksi.

 

- Lapsi haluaa aina olla yhteisönsä kaltainen ja sen täysivaltainen jäsen. Opiskellessaan lähikoulussa kauempana sijaitsevan erityiskoulun sijaan muodostuu hänelle luontainen ystäväpiiri samalla alueella asuvista lapsista.

 

- Muissa kaupungeissa suuntaus on kääntymässä inkluusiota kohti. Esim. Espoossa Auroran koulu, Toppelundin koulu ja Martinkallion koulu toteuttavat inklusiivista opetusta. Tampereella inklusiivista opetusta tarjoaa ainakin Raholan koulu. Inkluusio toimii hyvin myös kyläkoulussa, siitä esimerkkinä Vuorenmäen koulu Artjärven kylässä Orimattilassa.

 

Inkluusio on kansainvälisesti asetettu vaatimus. Suomalainen lainsäädäntö edellyttää sitä.