Kajaanin pidättäydyttävä varhaiskasvatuksen leikkauksista

Uusi, kauan kaivattu varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.8.2015 kuluvaa vuotta. Sen tavoitteena oli vahvistaa pedagogiikkaa ja vastata varhaiskasvatuksen arjen haasteisiin esimerkiksi rajoittamalla lapsiryhmien kasvamista liian suuriksi. Maamme uuden hallituksen astuttua virkaan lakiin päätettiin kuitenkin tehdä nopeassa aikataulussa mittavia heikennyksiä. 

Hallitus päätti 22.10. asetuksen turvin kasvattaa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja päivähoidossa siten, että yhdellä hoito- ja kasvatustehtävissä olevalla työntekijällä saa jatkossa olla vastuullaan kahdeksan (8) yli 3-vuotiasta lasta nykyisen seitsemän (7) sijasta. Esimerkiksi tyypillisessä kolmen kasvatusvastuullisen työntekijän ryhmässä saa näin ollen jatkossa olla 24 yli 3-vuotiasta lasta aiemman 21 sijaan. Käytännössä ryhmäkoot voivat kasvaa vielä tätäkin suuremmiksi, sillä osapäivähoidossa olevia lapsia koskevat paljon löyhemmät henkilöstömitoitukset kuin kokopäivähoidon piirissä olevia lapsia. Tämän lisäksi hallitus aikoo lakimuutoksella rajata lapsiperheiden subjektiivista päivähoito-oikeutta puolipäiväiseksi (20h/vko) silloin, kun toinen vanhemmista on työtön tai hoitaa kotona perheen toista lasta. Eduskunta päättänee lakimuutoksesta vielä tämän vuoden puolella.

Kajaanin kaupunginhallitus päätti 24.11. soveltaa hallituksen muutosesityksiä siten, että Kajaanissa varhaiskasvatuksen ryhmäkoko olisi jatkossakin pääsääntöisesti 1/7, mutta että tarvittaessa olisi olemassa mahdollisuus kasvattaa ryhmäkokoa tilapäisesti 1/8 yli 3-vuotiaiden lasten ryhmissä. Kaupunginvaltuusto päättää asiasta jo ensi viikon maanantaina 7.12. osana Kajaanin 2016 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2017-2018. Myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen tulee todennäköisesti olemaan tuolloin esillä.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Kajaanin kaupunginvaltuusto pidättäytyy kokonaan varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisesta sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta seuraavin perustein.

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksessa lasten ja aikuisten suhdeluku on merkittävä laatutekijä. Suuret ryhmät ja suuri suhdeluku heikentävät varhaiskasvatuksen laatua ja ovat stressitekijä. Suuri ryhmä  kuormittaa niin aikuisia kuin lapsiakin. Muun muassa Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan suuret lapsiryhmät varhaiskasvatuksessa aiheuttavat ongelmia lapsen sosiaalisessa kehityksessä. Seuraukset näkyvät vasta vuosien päästä, esimerkiksi keskittymisvaikeuksina koulussa ja tulevissa opinnoissa. Lasten stressitasot kohoavat ja altistavat lapset oppimisvaikeuksille sekä terveyshaitoille. Lisäksi Coloradon yliopiston tutkimukset 90-luvulla osoittivat, että pienemmissä ryhmissä olevat 3-6 –vuotiaat ovat yhteistyökykyisempiä, tottelevaisempia ja luovempia kuin suurissa ryhmissä.

Lapsiluvun kasvaessa ryhmissä kasvaa samalla myös mahdollisten vuorovaikutussuhteiden määrä. Tutkimusten mukaan (mm. Seland 2011) päivittäisten vuorovaikutussuhteiden määrä päivähoitoryhmässä moninkertaistuu jos ryhmään tulee edes muutama lapsi lisää (esim. 9 lasta = 36 vuorovaikutussuhdetta, 18 lasta = 153 ja 40 lasta = 780). Pieni lapsi ei kykene käsittelemään kaikkia vuorovaikutussuhteitaan ryhmän ollessa liian suuri ja/tai ryhmän jäsenten vaihtuessa usein. Tilanne on entistäkin haastavampi, mikäli ryhmässä on erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja/tai eri kielitaustaisia maahanmuuttajalapsia.

Kajaanin kaupunginhallituksen päätöstä tarkasteltaessa on myös erittäin hyvä muistaa, että kovin usein ns. "tilapäisistä ratkaisuista" tulee ajan saatossa helposti pysyviä käytäntöjä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön työolot ovat jo nyt, ilman kasvavia ryhmiäkin, todella haastavat. Suurten ryhmäkokojen ja rajallisten tilojen ja resurssien lisäksi muun muassa palaverien, koulutusten ja kaikenlaisten kirjallisten tehtävien lisääntyminen vievät paljon aikaa työn todellisista ydintehtävistä: lasten yksilöllisestä ja yhteisöllisestä kohtaamisesta, vuorovaikutuksen kehittämisestä sekä lasten yksilöllisten ja yhteisöllisten, koko ryhmän, kasvatuksellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Uusi hallitus päätti lisäksi kuluneen syksyn aikana heikentää henkilöstön työoloja entisestään mm. leikkaamalla työntekijöiden lomia sekä muuttamalla ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen yhteydessä on tärkeä muistaa, että hallituksen kaavailemaa osapäivähoitoa on vaikea toteuttaa olemassa olevissa kokopäivähoidon rakenteissa kasvattamatta ryhmäkokoa entisestään. Lisäksi lapsi joutuu varsin todennäköisesti vaihtamaan ryhmää tai pahimmassa tapauksessa jopa päiväkotia perhetilanteen muuttuessa.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on aivan erityisen tärkeä heikompiosaisille ja vähävaraisille perheille, sillä se tutkimusten mukaan tasaa koulutukseen ja tulotasoon liittyvää yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta, sekä toimii tehokkaana ennaltaehkäisynä jo olemassaolevien ongelmien syvenemiselle. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on yksi tärkeimpiä lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Sen rajaaminen on riski ja voi aiheuttaa entistä suuremman laskun tulevaisuudessa. Esimerkiksi perheissä, joissa työttömyyden lisäksi saattaa olla köyhyyttä, mielenterveysongelmia, päihderiippuvuutta tai perheväkivaltaa, voi säännöllinen päivähoitopaikka olla lapsen pelastus.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen luo perheille ylimääräisen kynnyksen hakea lapselleen kokopäiväistä päivähoitopaikkaa, vaikka lapsi selvästi hyötyisi kokopäiväisestä varhaiskasvatuksesta. Päivähoito-oikeuden rajaaminen lisää omalta osaltaan byrokratiaa ja kuntien hallinnollisia kustannuksia. Lisäksi lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa mukaan, koska eri kuntien erilaiset käytännöt myöntää lapsille kokopäiväisiä päivähoitopaikkoja tulevat poikkeamaan toisistaan.

Lukuisat kunnat Helsinki ja Tampere etunenässä ovat jo kieltäytyneet ottamasta hallituksen ajamia varhaiskasvatuksen leikkauksia käytäntöön. Lisäksi muun muassa Vantaa, Espoo ja Turku ovat kieltäytymässä suuremmista päivähoitoryhmistä. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista ovat kritisoineet useat tunnetut talousasiantuntijat kuten Sixten Korkman ja Juhana Vartiainen.

Sijoittaminen varhaiskasvatukseen kannattaa kaikissa yhteiskunnan taloustilanteissa, myös vaikean taloudellisen taantuman aikana. Tunnettu ja arvostettu yhdysvaltalainen talousnobelisti James Heckman tutkimusryhmineen on laskenut, että yksi varhaiskasvatukseen sijoitettu dollari maksaa itsensä seitsemän kertaisena takaisin yhteiskunnalle tulevaisuudessa. Sijoittamalla varhaiskasvatukseen luodaan samalla pohjaa nimenomaan tulevaisuuden talouskasvulle ja niin yksilöiden kuin yhteiskunnan hyvinvoinnille.

Kajaanilla on varhaiskasvatuksen kehittäjänä ja vaalijana maassamme pitkät perinteet. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa aloitettiin yliopistollinen lastentarhanopettajien koulutus 70-luvulla ja varhaiskasvatuksen maisterikoulutus 90-luvun alussa ensimmäisenä Suomessa. Ei anneta tuon perinnön kadota tyhjyyteen.

----------

Adressi nimilistoineen luovutetaan Kajaanin kaupunginvaltuuston jäsenille maanantaina 7.12. valtuuston kokouksen yhteydessä.

----------

Päivitys 7.12.2015 : Tämän adressin nimienkeruu on nyt päättynyt.