Kansalaisadressi kalateiden rakentamiseksi

Mm. Kemijoki valjastettiin vesivoimalle 70 vuotta sitten. Ajat olivat tuolloin poikkeukselliset sillä vesivoimalle, kuten muullekin energiantuotannolle oli sotien jälkeisinä aikoina tarve. Tuolloin voimalaitosten rakentaminen oli perusteltua, mutta samalla menetettiin Kemi -ja Ounasjoen lohi. Kemijoki on ollut yksi merkittävimmistä lohijoista Euroopan mittakaavassa ellei merkittävin. 

Voimalaitosten rakentaminen on koskettanut käytännössä koko Suomea, mm. Suomenlahtea (mm. Kymijoki, Vantaajoki) ja Itämereen laskevia jokia (mm. Kokemäenjoki, Iijoki ja Oulujoki). Voimalaitokset estävät vaelluskalojen luontaisen elinkierron ja lisääntymisen myös sisävesialueilla. 

Näin ollen kyseessä oleva adressi ei kosketa pelkästään esimerkkinä olevaa Kemijokea vaan kaikkia Suomeen rakennettuja vesistöjä. 

Lohen ja vaelluskalojen paluu on niiden, mutta myös jokivarsien aluetalouden, ympärivuotisen matkailun, alueen vireyden, elinvoiman ja rantojen kiinteistöjen arvon nousun osalta on erittäin merkittävä. Lohen ja vaelluskalojen paluu tarkoittaisi merkittävää piristysruisketta maan eri alueille ottaen huomioon, että voimalaitoksin rakennettuja rantakilometrejä maassamme on kymmeniä tuhansia ja jotka koskettavat merkittävää osaa maamme kuntia ja kaupunkeja. 

Mm. Lapissa on keskitytty tähän saakka pääosin talvimatkailuun. Lapin kunnat kipuilevat vuodesta toiseen kesämatkailun kehittämisessä johon lohen paluu on varma lääke, poikkeuksena Simojoen, Tornio-Muoniojoen (Väylän) ja Tenon alueen kunnat joihin lohi ja vaelluskalat pääsevät vapaasti nousemaan. Kemi- ja Ounasjoki kattavat 2/3 Lapin pinta-alasta ja koskettaa merkittävää osaa Lapin kuntia ja niiden asukkaita.  

Ajat ovat muuttuneet ympäristöä arvostavaan suuntaan ja yleinen mielipide kasvaa päivä päivältä. Vesivoimayhtiöiden tulee huomioida kyseinen kehitys joka kiihtyy kiihtymistään. Tällöin voimayhtiöiden tulee huomioida toiminnassaan yhteiskunta- ja yritysvastuu.

Rinteen hallitusohjelmassa todetaan: "Jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Yrityksen tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset."

Lienee myös niin, että voimayhtiöiden oma etukin on seurata yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja toimia niiden suuntaisesti. Yhteiskunnassa, tältä osin, ei ole odotettavissa toiseen suuntaan tapahtuvia muutoksia vaan päinvastoin. 

Vaelluskalojen paluuseen kiinnitetään yhä enenevässä määrin huomiota ympäri Suomen, mutta valitettavasti mm. Lapin osalta ollaan tältä osin vielä vahvasti "kehitysmaa-asteella" eikä merkkejä nopeista ratkaisuista ja voimayhtiöiden tosiasiallisesta tahtotilasta ole havaittavissa.

Sen sijaan positiivisia uutisia on kuultu mm. Etelä-Karjalasta, Hiitolanjoelta. On kuitenkin todettava, että vaikka positiivista kehitystäkin tapahtuu, kehitys on kuitenkin erittäin hidasta, etenkin suurten rakennettujen jokien osalta. Pienempiä jokia koskevaa kehitystä, mm. jokien kunnostukset ja ennallistamiset voidaan sen sijaan pitää huomattavasti edistyksellisempänä, kiitos alueilla harjoitetun talkoohengen.

Suurten, rakennettujen jokien osalta talkootoiminta ei ole mahdollista mittakaavaerojen vuoksi ja näin ollen suurten jokien osalta on harjoitettava vahvaa kansalaisvaikuttamista päättäjien suuntaan johon tällä adressilla tähdätään. 

Vaikka adressi kiinnittääkin huomiota lohen ja vaelluskalojen paluuseen kotijoilleen jatkamaan sukuaan, on paluulla merkittäviä aluetaloudellisia, positiivisia kerrannaisvaikutuksia joten adressin voi allekirjoittaa tästäkin näkökulmasta mikäli varsinaiset  vaelluskala-asiat eivät ole entuudestaan tuttuja. 

Adressin tavoitteena on, että valtio ryhtyy vahvalla omistajaohjauksellaan edellyttämään jokiyhtiöitä rakentamaan kalatiet/ohitusuomat rakennettuihin jokiin koko maassa ja valmistelemaan vesilain muutosta vaelluskalojen luontaista elinkiertoa ja kalateiden rakentamista edistävään suuntaan. 

Adressi tullaan luovuttamaan valtion omistajaohjauksesta vastaavalle ministeri Paaterolle, maa-ja metsätalousministeri Lepälle, elinkeinoministeri Kulmunille ja ympäristöministeri Mikkoselle.

Ministeri Lepälle adressi luovutetaan 16.10, ministeri Mikkoselle ja ministeri Paaterolle 17.10. 

Loheton-lohijoki-417x6001.jpg

Loheton lohijoki kirjassa pohditaan mitä epäkohtia ja esteitä lohen ja vaelluskalojen paluuseen liittyy ja mitä positiivisia vaikutuksia lohen paluulla olisi Kemi-ja Ounasjoen vesistöalueille. Kirja on samalla kannanotto koko Suomea koskevaan vaelluskalakeskusteluun ja maan eri alueiden vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseksi. 


Olli-Pekka Salminen    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla hyväksyn, että adressin tekijä Olli-Pekka Salminen voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Tuleeko uskonnon olla oma oppiaineensa?