KELAn tehtävä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutukset laatu edellä, ja kuntoutus taattava kaikille vaikeavammaisille
Neurologiset sairaudet ovat parantumattomia ja vääjäämätöntä on, että alaspäin mennään, mutta niitä voidaan laadukkaalla kuntoutuksella kuitenkin hidastaa. KELA on vähentänyt vammaisten avo- ja laitoskuntoutuksia vuosi vuodelta, vaikka kuntoutus ja terapiat auttavat tukemaan omatoimisuutta ja aktiivisuutta.
Vähennysten lisäksi, KELA kilpailutti äskettäin vaikeavammaisten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita. Kilpailutuskriteerien muuttuminen hintaa painottaviksi on osunut kipeästi sekä kuntoutusta tarvitseviin lapsiin että aikuisiin. Terapeutin tai terapiapaikan vaihtuminen voi olla haitallista, koska hoito perustuu luottamuksellisuuteen, laatuun ja jatkuvuuteen.
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus perustuu lakiin (Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005), jossa todetaan, että palveluiden (terapiat ja moniammatilliset kuntoutuspalvelut) tulee perustua erityisasiantuntemukseen. Hankintalaissa määritellään, että sote-palveluita kilpailutettaessa tulisi ensisijaisesti aina käyttää myös laatuperusteita kokonaistaloudellisuuden arvioinnissa. Kela ei kuitenkaan ole näin tehnyt, kuntoutuskilpailutusten laatupainotus on ollut surkeat 0-20 %:a. Itseäni ihmetyttää, miksi tavarat kilpailutetaan 70-80 %:n laatuvaatimuksella. Lyijykynän laatu on tärkeämpää, kuin ihmishenkiin kohdistuvan palvelun laatu?
Pitkäaikaiset kuntoutuksen palveluntuottajat hävisivät nyt Kelan kilpailutuksissa, ja tilalle on tullut niitä huomattavasti kokemattomampia tai jopa aivan uusia tahoja, jotka vasta voitettuaan kilpailutuksen alkovat opetella tiettyjen sairasryhmien kuntoutusta. Ottaako kukaan huomioon kerrannaisvaikutuksia, mitä laaduttomasta kuntoutuksesta aiheutuu, ja kun pahimmillaan huono kuntoutus tai kuntoutuksen puute voi johtaa laitostumiseen? Lisäksi esim. MS-tautia sairastavista suurin osa asuu eteläisessä Suomessa. Jatkoon valituista ‘halvoista' kuntoutuspaikoista vain kaksi on 'lähistöllä'. Yksi Kankaanpäässä, toinen Lahdessa. Loput 'Keski-Suomessa ja Lapissa, OYSin ja KYSin alueella'. Maskun vrk-hinta on noin 5 eur kalliimpi. Eli 10 pv:n kuntoutusjakson hinta on 'huikeat' 50 eur kalliimpi. Kela-taksi Turusta tai lähialueilta maksaa kymppejä. Jatkossa siis meidät kannattaa lähettää vaikka Kankaanpäähän, koska Kela säästää? Omat taksikuluni nousevat 40 eurosta 800 euroon. Olisiko vaikka järkeä pitää listoilla kaikki kriteerit täyttävät laitokset (SOTEn rekisteröintimenettely), jos säästöjä haetaan?
Keskimäärin MS-tautiin sairastutaan nuorena aikuisena, kun elämä on aktiivisimmillaan. Laadukas kuntoutus ja kuntoutusjaksot ovat lääkkeiden tavoin elämänlaatua ja omatoimisuutta parantavia asioita. MS-potilas on siis tulevaisuudessa kallis vaikeavammainen, jos kuntoutusta ei saa. Lasten neurologisia sairauksia osaavat hoitaa vain alaan todella perehtyneet osaajat ja jatkuva hoitosuhde on äärimmäisen tärkeä edellytys. Ja koska harvinaisista neurologisista sairauksista (HARNES) ei terveydenhuollossa välttämättä ole tietoataitoa, kokemuksella on valtava merkitys, joten esim. Maskun Neurologisen kuntoutuskeskuksen tipahtaminen KELAn listoilta on erittäin iso menetys.
Mitä vaadin/vaadimme? Että hankintalakia käytetään oikein KELAn kilpailutuksissa. Että vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksissa annetaan voimakkain painoarvo laadulle ja osaamiselle (min. 80 %), jotta kuntoutus on oikeasti myös vaikuttavaaa. Laatuun liittyen, vaadin/vaadimme että jo annetut kilpailutuspäätökset pitää kumota, tai rekisteröintimenettely ottaa välittömästi käyttöön, jolla ehkäistään hoitosuhteiden katkeaminen. Että jokainen kuntoutuja saa jatkaa hoitoaan nykyisessä paikassaan. Lisäksi vaadin/vaadimme, että KELA takaa jokaiselle vaikeavammaiselle hänen tarvitsemansa kuntoutuksen - tähän parhaimman tiedon antaa hoitava lääkäri, ei paperia KELAssa lukeva kuntoutuspäätöksestä vastaava.
Krista Saarinen, MS-potilas, kuntoutettava Ota yhteyttä adressin tekijään