Kansanäänestys Nato-kysymyksestä

Poliitikot ovat usein olleet tässä maassa haluttomia järjestämään tärkeissäkään kysymyksissä kansanäänestystä. Maamme itsenäisyyden yli 90-vuotisessa historiassa siihen on turvauduttu vain kahdesti, vuonna 1932 haluttaessa tietää haluaako kansa ostaa alkoholijuomia laillisesti Alko Oy:ltä ja vuonna 1994 haluttaessa tietää haluaako kansa Suomen EEC-jäseneksi.

Esimerkiksi euron käyttöönotossa monet maat ovat järjestäneet kansanäänestyksen, mutta Suomi ei tehnyt näin vaan täällä hallitus päätti rahayksikön vaihdosta kansan mielipidettä kysymättä, ja päätti jopa vaivihkaa siitä, että täällä muista euromaista poiketen kaksi pienintä kolikkoa jätetään liikkeelle laskematta sillä perusteella, että niissä lyöntikustannukset ovat nimellisarvoa suuremmat.

Sotilaallinen liittoutuminen on esimerkiksi minun mielestäni parempi vaihtoehto kuin liittoutumien ulkopuolelle jääminen. Tällöin pieni kansamme voi helpommin saada maanpuolustukseen apua saman liittouman muilta jäsenvaltioilta ja erittäin motivoitunutta sotilashenkilöstöä ilman että yleisen asevelvollisuuden järjestelmällä pakotetaan jokainen miessukupuolta oleva maamme kansalainen sotilaaksi halusipa hän sitä tai ei. Vapaaehtoisesti sotilasuran valinnut on sotilaana paljon motivoituneempi kuin tahdonvastaisesti lakisääteisen pakon nojalla sotilaaksi koulutettu.

Mielestäni Suomen etu olisi se, että liittoutuisimme ja lakkauttaisimme sen jälkeen yhteiskunnan varoja kohtuuttomassa määrin tuhlaavan yleisen asevelvollisuuden järjestelmän. Tällöin voitaisiin jopa alentaa arvonlisäveroa, koska valtion ei tarvitsisi varata yhtä suuria maanpuolustusmäärärahoja kuin nykyään, maanpuolustuksen laadun siltikään siitä kärsimättä. Tuolla arvonlisäveron alennuksella olisi varsinkin kuluttajahintoihin siirtyessään kulutusta piristävä vaikutus, joka parantaisi maamme taloutta ja työllisyyttä.

Koska maallamme on kuitenkin hyvin pitkä itäraja sotaisan Venäjän kanssa, joka todella on sodassa riistänyt maaltamme alueita 1940-luvulla, edellytyksenä yleisen asevelvollisuuden lakkauttamiselle tämmöisessä geopoliittisessa hyvin riskialttiissa asemassa olevassa maassa elävälle pienelle kansalle on todellakin se, että sotilaallisesti liittoudutaan suurempien kumppanien kanssa. Tämän puolesta olen valmis äänestämään ja antamaan kyllä-äänen kansanäänestyksessä koskien liittymistä NATO-sotilasliittoon.

Toinen kysymys on, haluaako kansan enemmistö että Suomi ryhtyisi neuvottelemaan Venäjän kanssa Venäjän Suomelta 1940-luvulla riistämien alueiden palauttamiseksi takaisin Suomelle. Valtionhallinto on ollut haluton ryhtymään tässä asiassa mihinkään toimenpiteisiin.

Saanen muistuttaa, että sotaisalla Venäjällä on ollut viime vuosina huomattavasti vähemmän sotilaallisia operaatioita kuin rauhanomaisella Natolla.

Palkkasotilas sotii vain rahan vuoksi. Suomalainen sotii isänmaan vuoksi. Kumpi on motivoivampaa?

Venäjä ei kyllä riistänyt niitä alueita Suomelta silloin 1940-luvulla, vaan me menetettiin ne sodanjälkeisissä neuvotteluissa joissa myös jouduimme velkaan muille maille.

Jos liitymme Natoon joudumme varmasti sotaan, jos se tulee, ja me joudumme avustamaan muita maita puolustuksessa vaikka sota ei olisikaan lähellä meitä, koska sehän on yksi Nato-maiden velvollisuuksista. Myös meidän rahasuhteetkin rupevat kärsimään jos liitymme Natoon, kun Venäjä lopettaa pari kaupankäyntiä maamme kanssa.

Minun mielestä meidän ei pitäisi liittyä kumpaankaan sotilasliittoon ja välttää täysin koko sota, jos sellaista edes tulee.

[orig. sunnuntai, helmikuu 04, 2007]
Nato, Venäjä ja suomalainen yhteishenki

[Ye-majuri Rainer Peltoniemi väitteli Natoon liittymisen vaikutuksista ja siihen liittyi näkökulmia niin Nato-hyödyistä kuin haitoista - yritetäänkö nyt sinänsä tasapuolisella väitöskirjalla kääntää kansalaisten katseita läntiseen eilisen päivän sotilasliittoon, miksi väitös oli juuri nyt?]

Suomen kansa ei kysellyt puolustusliittojen perään silloin kun käsky kävi rajoille puolustamaan isänmaata. Huolimatta kansalaissodasta 20-vuotta aiemmin, kansa oli yhtenä rintamana Stalinin haittatekijänä kuvittelemaansa Suomen valloitukseen.

Kansalaiset ottivat asiat omakseen - puolustivat maansa ja pitivät sen myös myöhemminkin yhden liittolaisen, Saksan osa-avulla, itsenäisenä. Neuvostoliiton generalissimus Josif Stalin antoi arvon suunnattomalle yhteishengelle ja jätti Suomen valloittamatta; tuli kiire Berliiniin ja Suomi olisi maksanut liikaa Puna-armeijalle. Suomi pysyi itsenäisenä, pysyi myös kylmät sodat, kuumat Kekkos-kaudet ja vieläpä noottikriisit ja armeijoiden yhteisharjoitusehdotustenkin yli.

Nykyinen Venäjä ymmärtää, että Suomi on vaikea vastus. Suomalainen luonne on sisukas, kun on kysymys oman maan puolustuksesta. Nythän meillä on vain yksi mahdollinen uhka, ikiaikainen Venäjä, joka meille myös itsenäisyyden antoi ja "vapautti" Ruotsin vallasta. Suomi sai ainutlaatuisen rajalla olon ominaisuuden, joka luo mahdollisuuksia olla Venäjä-asiantuntija.

Suomessa on juuri nyt sinnikäs vaikuttajajoukko, joka ajaa Suomea Natoon kuin köyttä vessanpyttyyn. Suomi EU:n täysjäsenenä saa sen turvallisuuden, mitä se tarvitsee. Sehän on nykyisin enempikin taloudellista turvaa ja vakautta. Sitoutumattomuus Natoon tuottaa erityisasemaa Venäjän kanssa, jo nyt Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani. Kumarrus Natolle on pyllistys Venäjälle.

Venäjän todelliset johtajat tietävät, että Suomi ei ole helposti uhattavissa, saati sitten valloitettavissa. Mitä muuten Venäjä hyötyy Suomen valloituksesta, kun se ei sitä tehnyt syksyllä 1944:kään. Suomi on liittoutumattomana erinomainen kumppani Venäjälle. Huomenna Suomi voi olla erikoissuhteessa osaajana myös muuta EU:ta ajatellen, vallankin kun suurin osa EU:ta on Natossa. Mikäli Suomi on Natossa, olemme myös automaattisesti Venäjän atomiaseiden maalitaulu läheisyydestämme huolimatta.

Miksi ja millä todellisella argumentaatiolla eräät piirit ajavat Suomea Natoon, onko heille jäänyt menneisyyden muistot, epäluulot ja ylpeys länsimaalaisuudestaan levynä pyörimään tyhjään ajatusmaailmakoneistoon. Unohtuiko heiltä, että olemme eläneet idän ja lännen etuvartiona vuosisadat. Unohtuiko heiltä, että Suomi on arvostettu korkealle omastakin kyvystään huolehtia jopa miltei yksin itsestään. Suomi ei tarvitse Natoa, Suomen kansa ei sitä liittoa halua. Suomi on luotu vaikeina aikoina itää haistelevaksi länsimieliseksi maaksi, joka osaa elää rajalla luoden menestystä taloudessa niin idästä kuin lännestä.

Venäjä tulee jäämään enemmän yksin Euroopassa, toisaalla Venäjä saa kumppanikseen idästä Kiinan ja Intian - nämä ovat huomisen menestyjät. Tämä vuosisata on idän vuosisata. Venäjä maapallon raaka-aineaittana, Kiina maapallon liukuhihnana ja Intia maapallon ohjelmisto-osaamisen tulevana keskuksena muodostavat ylivoimaisen koalition, jossa Suomen Venäjän asiantuntijana on hyvä olla puolueettomuussuhteessa. Erityisasemastaan huolimatta Suomi on osa EU:ta, joka on riippuvainen - tahtoi tai ei - vähintään seuraavat 10-15 vuotta Venäjän energista ja markkinoista omille tuotteilleen.

Paras puolustus Venäjän karhun syleilyyn on kauppa tämän kanssa. Kaupankäyntiin taas Venäjällä kuuluu kulttuurin ja historian tuntemus, arvostus kumppaniaan kohtaan ja rehti meininki. Voisimme lisäksi opiskella Venäjän kieltä ja löytää kaupallisia kohteita myös kolmansista maista - näillä eväillä veli-venäläinen ei ehdi pohtia kovin sotaisasti meidän suuntaan, kun kaupallisilta kiireiltään eivät siihen ehdi. Lisäksi meitä odottaa bonuksena Karjala liittoutumattomuudestamme. Nato-Suomena voimme lopullisesti heittää hyvästit Karjalan palautukselle.

Suomen kansa sanoo seuraavan kerran sanansa eduskuntavaaleissa. On mielenkiintoista nähdä, mitä Nato-kortteja ehdokkaat väläyttelevät, ja onko jokereita takataskuissa. Suurin jokeri tai monille mustapekka on kuitenkin äänestäjillä. Äänestäjät ovat vain kerran neljässä vuodessa kuninkaita - nyt jos milloinkaan kannattaa antaa äänensä kuulua. Äänestänyt henkilö voi ottaa reippaasti kantaa, mutta jos ei ole omaa mielipidettään edes vaaleissa antanut, niin on vaikeaa myöhemmin arvioidakaan. Menipä tuo äänestys miten tahansa, niin tuo Suomen ja Venäjän raja ei siitä mihinkään lähde, oli Nato tai ei.

Ilkka Luoma


Nettilinkki [Natovaikutuksesta väitöskirja, ye-majuri Rainer Peltoniemi]:
-- http://www.tkk.fi/nyt/vaitoksia/vaitostiedotteet_2007/Peltoniemi_Rainer.pdf --

Kuva:
B0002132.JPG. 2. heinäkuuta 2005, klo 16:04. Copyright by Ilkka Luoma 2005. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Linkki kuvaan:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/372125642/ --

Kuvateksti:
Lappeenrannassa oli erinomainen mahdollisuus nähdä NATO - maiden lentokalustoa livenä. Taka-alalla USAF:n Stratotanker KC-135 [Boeing], oli ensimmäistä kertaa Suomessa. Etualalla hienon lentonäytöksen tehnyt Hollannin ilmavoimien General Dynamics F-16 Falcon hävittäjä - vastineena suomalaisilla on - myös amerikkalainen - tosin kaksimoottorinen, McDonnell Douglas F-17 Hornet; molemmat koneet ovat samalta aikakaudelta. Nato-koneet ovat tervetulleita lentonäytöksiin, muutoin niitä ei Suomen taivaalla tarvita.

...päättäjille. Tavoitteena on kansanäänestykselle asema, jota ei voi ohittaa. Vaikuta huomiseen ja lastesi elämään - vaadi kansanäänestystä, se on oikeutesi.

Hesari teetätti tutkimuksen Nato-kysymyksen kansanäänestyksestä:

Tulos -

75% Suomen kansasta haluaa kansanäänestyksen, haluatko Sinä?

Muutamat poliitikot eivät halua, että kansa sano mielipiteensä Nato kysymyksestä - Miksi ei haluta järjestää kansanäänestystä? Eikö Suomen turvallisuus ja puolustus viime kädessä kuulu Suomen kansalle? Miksi nyt yritetään manipuloimalla kääntää ja vääntää kansan selkeää mielipidettä - eivätkö poliitikot luota heitä äänestäneisiin kansalaisiin?

Jos äänestämällä voisi vaikuttaa, se olisi jo lailla kiellettyä.

No, hyvä niin, mutta Naton uhka suomalaisille on pahempi kuin Nato. Kansanäänestys pitää järjestää Natosta!

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/50242-tutkija-ydinvoimalat-kansanaanestykseen

Ilkka Luoma
http://www.adressit.com/nato_ei

Piti olla:

..., mutta Naton uhka suomalaisille on pahempi kuin ydinvoiman - pahoittelut virheestäni!

Ilkka Luoma

Kansalaisten suoravaikute maalle tärkeissä ja kauaskantoisissa asioissa on saatava nousemaan. Ei voi olla oikein, että valintademokratia muutamina ihmisinä tekee päätöksiä joiden vaikute on kymmeniä vuosia kuin myös mahdollisesti kaupankäynnille dramaattisia. Ihmiset vaikuttamaan nyt suoraan - asioissa joissa vastuunkantajat ovat lopulta kansa laajasti ja itse.

Allekirjoittaisin addressin, jos siinä sanottaisiin kansanäänestystä vaadittavan vasta poliitikkojen päätettyä liittyä natoon ja heidän siitä julkisesti ilmoittaneen, mutta kuitenkin lykänneen liittymistä siihen asti kunnes asiasta on tehty kansanäänestys. Monimutkaisesti sanottu, mutta varmaan tajusit. Viimeisten näkemieni mielipidemittausten valossa tulos olisi NATOn ulkopuolelle jääminen, joten jos siihen eivät poliitikot tahdo liittyä niin miksi vähemmistön mielipiteen takia yht'äkkiä liityttäisiin?

Media uutisoi Natoa tavallansa, ja kansa sanoo taas tavalla omallansa

(Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta [MTS 1/] julkaisi yksityiskohtaisen raportin tehdystä kansalaistutkimuksesta, koskien mm.. liittymistä Natoon, ulkopolitiikan hoitoa ja asevelvollisuusarmeijaa)

[ ... toistaiseksi valtakunnallinen paperillisesti informoiva valtamedia julkisti tavallansa uutisoinnin MTS: tutkimuksesta - suomalaiset eivät edelleenkään innostu Natosta ja epävarmat voivat olla nimenomaan huomisen Nato kannattajia ... ]

Kansalaiset sen sijaan ilmoittivat suoraan, että 28% haluaa Natoon ja 60% ei halua, 12% ollessa "ei osaa sanoa". Tyytyväisyys ulkopolitiikan hoitoon, joka on suora tuki vahvalle presidentti-instituutiolle, oli 79% (84% - v. 2007), jota voidaan pitää erittäin suurena lukuna, vaikka HS ilmaisi sen - "tasaisessa laskussa".

Sanatarkasti HS kirjoitti liittymisen Natoon mm. "ei osaa sanoa" osalta seuraavasti: "Epätietoisten osuus taas on kasvanut, eli suomalaiset ovat siirtyneet tarkkailuasemiin. He voivat olla tulevaisuudessa Naton kannattajia - toki näin, mutta voitaisiin se toisinkin tulkita - epätietoisten määrä on noussut halusta olla enemmän puolueettomia, ei haluta ottaa edes kantaa koko kysymykseen - siksi taajaan näitä kyselyitä tehdään, ...tarkoitushakuisestiko?.

Helsingin Sanomat ajaa omaa käärmettään pyssyyn, kuten vapaa kolumnisti Olli Kivinen muotoili jo aiemmasta halustaan kääntää Hesarin päätä Natolle myönteiseksi. Sittemmin Hesari onkin ottanut natoilijan roolin, jossa kansaa koetetaan opastaa tottelevaisuuden tielle ja kuuliaisuuden uralle.

Merkittävää on myös kansalaisten vankkumaton tuli varusmiespalvelukselle lakiin kirjattuna velvollisuutena. Kansalaiset ovat maalais- ja kaupunkilaisjärkisesti huomanneet varusmiespalveluksen tekevän pääsääntöisesti pojista miehiä - naisiakin on nykyään.

HS:n Olli Pohjanpalon ilmaus: "Miehistä Natoon liittymistä kannattaa lähes kolmasosa, 31 prosenttia. Naisista Suomen haluaisi Natoon vain joka neljännes, 25 prosenttia". Naisilla on tunnetusti ollut käytännön järki ja tunteet ymmärtää täyttä turvallisuutta enemmän kuin miehillä, sillä naiset ovat säilyttäjiä jo ominaisuuksiensakin takia - hehän synnyttävät kaikki, ne myös sotaisat miehet, jotka ne kahinat aloittavat testosteronihuuruissaan. Neuvostoliiton kerrotaan voittaneen II maailmansodassa saksalaiset nimenomaan kotirintaman äitien ansiosta. Pojilla on aina äitinsä olleet.

Todellisuudessa Suomessa vain Kokoomus selvästi liputtaa Natoa - 62 prosenttia, mikään muu puolue ei pääse likikään, demaritkin vain 23 prosenttiin. Miksi Kokoomus ajaa omaa käärmettä pyssyyn, miksi se haluaa vääntää suuren kansan peukaloa sellaiseen sotilasliittoon, jonka edes lähitulevaisuutta ei kukaan tiedä. USA:n roolitus voi muuttua oleellisesti ja nimenomaan Euroopan osalta.

Euroopalla on omat pyrkimykset, vaikka media koettaa vakuuttaa lukijoitaan, että Venäjän puolustusyhteistyöpyrkimykset Euroopalle lujittavat ja eheyttävät mm. EU:ta. Erityisesti Saksalla on selvästi omia pyrkimyksiä omaan itsellisempään Eurooppapuolustukseen sekä hyviin taloudellisiin suhteisiin Venäjän kanssa. On hyvin lyhytnäköistä Venäjä vastaisuudella ajaa sitä Kiinan kanssa yhteistoimintaan, sillä tuo liitto on maailman suurin yhdistelmä työnä, energiana ja raaka-aineina.

Nykyinen Nato on suurelta osin menneen maailman pakosta syntynyt vastakkainasettelu, jonka tehoaika oli nimenomaan jo kuolleen Varsovan liiton aikana - silloin oli tarve olla varustusten molemmin puolin - nyt ei ole.

EU on vielä heikko jättiläinen, mutta nousee varmasti ja erityisesti Venäjän mittaamattomien raaka-ainevarojen myötä kuin Venäjän markkinaimunkin vuoksi. EU-Venäjä suhde on huomista työtä, mutta vaarana ympäristölle, ellemme ymmärrä, erityisesti Venäjällä - että ympäristöinvestoinnit ovat ylihuomisen elämän takaaja ja vakuus.

MTS:n tutkimus kertoo, että kansa elää enemmän ajassa ja "iholla" kuin hallituksemme ja kansalaisten valitsemat edustajat suuressa salissa. Kansan nyt jälleen kerran sanoessa painavan sanansa, voisimme siirtyä keskustelemaan mm. ympäristöstä, työpaikoista ja kansakunnan yhteydestä - Natosta on nyt keskusteltu tarpeeksi, jopa ylikin. Käärme ei tunnetusti itse luikertele pyssynpiippuun.

1/
Kts. linkki: --- http://www.defmin.fi/index.phtml?s=179 ---

Ilkka Luoma
...

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakansio -
kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - [ Copyright by Ilkka Luoma 2008 ]

Kuvakansio 1
MTS:n tutkimuksessa kansalaiset olivat vastahankaisempia ja epäilevämpiä kuin aiemmin koskien mm. yhteistoiminnasta Nato-johteisten joukkojen kanssa - "Miten suhtaudutte siihen, että Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) muodostamiseen" --- 42% myönteisesti (2007 - 49%) ja kielteisesti 45% (2007 - 45%)
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/28h8o+ilkka-luoma-eduskunta-paatti-.html ---
...

Afganistanissa meidät leimataan Natoon ja mahdollisuus sinkkiarkkuihin on lähempänä kuin koskaan - emme voi liittyä Natoon, emmekä osallistua Nato-johteisiin operaatioihin, vain YK:n johtamiin. Pysykäämme liittoutumattomina!

Miksi poliitikot panttaavat tätä kansanäänestystä?

Allekirjoitin koska haluan kansanäänestyksen. Varsinkin nyt kun katsoo tuota Ukrainan tilannetta missä Venäjä vaan kylmän viileästi siirtää joukkoja toiseen maahan ja periaatteessa valtaa sen. Äänestäisin "kyllä" mikäli kansanäänestys tulisi. Enkä pelkästään tämän Ukraina-jutun takia. Suomi ei enää pysty itse puolustamaan itseään. Eikä ole oikeastaan ikinä pystynytkään. EU:sta ei ole hyötyä tässä asiassa ja jos Ruotsi hakee NATO:n jäseneksi niin se siitä Pohjoismaiden puolustusliitosta. Enkä kyllä muutenkaan kovin paljon odottaisi maalta joka ei pysty turvaamaan edes omaa ilmatilaansa..

Ehdottomasti EI Nato-jäsenyydelle!

Asia on suunnilleen siten kuin Mikko Saari kirjoitti.  Ensin hakemus, neuvottelut, sopimus ja sen jälkeen mahdollinen kansanäänestys. Tällöin olisi selkeä aihe, mistä äänestää.

tänään 25.11.2014 on Hesarin mielipidesivulla asiallinen kirjoitus asiasta.

Lienee osoitus siitä että Nato intoiset päättäjät pelkäävät kansan mielipidettä koska ujuttautumista USA;n syliin pitää tehdä kiertoteitä. Suomella ja USA; lla on keväällä yhteiset lentosotaharjoitukset Rissalassa. Virkamies kertoo uutisissa sen olevan "normaalia" yhteistoimintaa tärkeimmän yhteistyökumppanimme USA;n kanssa. Minkä helvetin TÄRKEIMMÄN?

Missä se on päätetty? Ja kuka sen päättänyt? Kekkonen esti aikanaan Neuvostoliiton puolelta tulleet yritykset yhteisistä sotaharjoituksista YYA;n puitteissa. Silti Suomea syytettiin "suomettumisesta".

Voiko maamme johto enää rypeä syvemmällä kontatessaan USA;n ja Naton edessä? En yhtään ihmettelisi sen väitteen todenperäisyyttä että kokoomus olisi luvannut liittää maamme Natoon.

Eihän se ole uutinenkaan että Naton panssarit ajelevat Turun kaduilla tai jenkkejä koulutetaan toimestamme Lapissa talvisodankäyntiin puhumattakaan yhteisistä lentosotaharjoituksista.

Erään ratkaisevimmista siirroista Naton suhteen teki Elisabeth Rehn Hornet kaupalla joka sitoi ilmavoimamme täysin USA;n käskyvaltaan. Harva muistanee että vastapalvelukseksi USA;n piti tehdä vastaostoja - kuinka kävikään? Vai luetaanko Nokian tuhoaminen sellaiseksi. Onhan sinne mennyt paljon muutakin Kansa yhtiö ja sen mukana koko E-liike.

Nato ainoa turvamme