Kansanäänestys Nato-kysymyksestä

Poliitikot ovat usein olleet tässä maassa haluttomia järjestämään tärkeissäkään kysymyksissä kansanäänestystä. Maamme itsenäisyyden yli 90-vuotisessa historiassa siihen on turvauduttu vain kahdesti, vuonna 1932 haluttaessa tietää haluaako kansa ostaa alkoholijuomia laillisesti Alko Oy:ltä ja vuonna 1994 haluttaessa tietää haluaako kansa Suomen EEC-jäseneksi.

Esimerkiksi euron käyttöönotossa monet maat ovat järjestäneet kansanäänestyksen, mutta Suomi ei tehnyt näin vaan täällä hallitus päätti rahayksikön vaihdosta kansan mielipidettä kysymättä, ja päätti jopa vaivihkaa siitä, että täällä muista euromaista poiketen kaksi pienintä kolikkoa jätetään liikkeelle laskematta sillä perusteella, että niissä lyöntikustannukset ovat nimellisarvoa suuremmat.

Sotilaallinen liittoutuminen on esimerkiksi minun mielestäni parempi vaihtoehto kuin liittoutumien ulkopuolelle jääminen. Tällöin pieni kansamme voi helpommin saada maanpuolustukseen apua saman liittouman muilta jäsenvaltioilta ja erittäin motivoitunutta sotilashenkilöstöä ilman että yleisen asevelvollisuuden järjestelmällä pakotetaan jokainen miessukupuolta oleva maamme kansalainen sotilaaksi halusipa hän sitä tai ei. Vapaaehtoisesti sotilasuran valinnut on sotilaana paljon motivoituneempi kuin tahdonvastaisesti lakisääteisen pakon nojalla sotilaaksi koulutettu.

Mielestäni Suomen etu olisi se, että liittoutuisimme ja lakkauttaisimme sen jälkeen yhteiskunnan varoja kohtuuttomassa määrin tuhlaavan yleisen asevelvollisuuden järjestelmän. Tällöin voitaisiin jopa alentaa arvonlisäveroa, koska valtion ei tarvitsisi varata yhtä suuria maanpuolustusmäärärahoja kuin nykyään, maanpuolustuksen laadun siltikään siitä kärsimättä. Tuolla arvonlisäveron alennuksella olisi varsinkin kuluttajahintoihin siirtyessään kulutusta piristävä vaikutus, joka parantaisi maamme taloutta ja työllisyyttä.

Koska maallamme on kuitenkin hyvin pitkä itäraja sotaisan Venäjän kanssa, joka todella on sodassa riistänyt maaltamme alueita 1940-luvulla, edellytyksenä yleisen asevelvollisuuden lakkauttamiselle tämmöisessä geopoliittisessa hyvin riskialttiissa asemassa olevassa maassa elävälle pienelle kansalle on todellakin se, että sotilaallisesti liittoudutaan suurempien kumppanien kanssa. Tämän puolesta olen valmis äänestämään ja antamaan kyllä-äänen kansanäänestyksessä koskien liittymistä NATO-sotilasliittoon.

Toinen kysymys on, haluaako kansan enemmistö että Suomi ryhtyisi neuvottelemaan Venäjän kanssa Venäjän Suomelta 1940-luvulla riistämien alueiden palauttamiseksi takaisin Suomelle. Valtionhallinto on ollut haluton ryhtymään tässä asiassa mihinkään toimenpiteisiin.