Kuntalisä takaisin Mäntsälän lapsiperheille!


Me allekirjoittaneet vaadimme, että kuntalisän myöntämiskriteerejä päivitetään kuten “Aloite kotihoidon tuen kuntalisän myöntämisperusteiden tarkistamisesta” -kuntalaisaloitteessa esitetään ja, että päivitetty Mäntsälä-lisä sisällytetään vuoden 2017 talousarvioon. ¹

Hyvin toteutettuna kuntalisällä voi olla positiivisia vaikutuksia kunnan talouteen. ²
Jotta säästövaikutukset konkretisoivat mahdollisimman pian lisän käyttöönoton jälkeen, perheitä tulee tiedottaa aktiivisesti ennakkoon tulevasta muutoksesta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Mäntsälän kunta osoittaa arvostusta kotona tehtävää lasten kasvatustyötä kohtaan maksamalla kotihoidon tuen kuntalisää niille vanhemmille, jotka hoitavat kotona vähintään yhtä alle kolmevuotiasta lasta Kelan kotihoidon tuella. Kotihoidontuen kuntalisä olisi aluepoliittinen kilpailuvaltti ja Mäntsälä näyttäytyisi näin lapsi- ja perhemyönteisenä kuntana.

Kuntalisän ehdot tulisi rajata mahdollisimman yhteneväisiksi kotihoidontuen kanssa. Tällöin kuntalisähakemukset voitaisiin käsitellä Kelassa kotihoidontuen myöntämisen yhteydessä ja kuntalisä on mahdollisimman monen perheen ulottuvilla.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Mäntsälän kunta kohtelee eri hoitomuotoja valinneita perheitä tasavertaisesti. Mäntsälän kunta tukee tällä hetkellä vahvasti pienten lasten hoitoa silloin, kun se tapahtuu jonkun muun kuin lapsen oman vanhemman toimesta ja kodin ulkopuolella. Hoitopaikan valinta on perheiden vastuulla ja kunnan tulisi toimia eri vaihtoehtojen mahdollisimman tasapuolisena mahdollistajana. ³

Jokaisella vanhemmalla tulisi olla toimeentulon suhteen realistinen mahdollisuus hoitaa alle kolmevuotiasta lasta kotona. Näin ei tällä hetkellä ole kotihoidon tuen pienuuden takia. Esimerkiksi työttömyystuki (ilman korotuksia 703e/kk) on euromääräisesti huomattavasti houkuttelevampi kuin kotihoidontuki (ilman lisiä 341,27e/kk). Monet lapsiperheet ovat taloudellisesti tiukilla ja useat Suomen hallituksen tekemät leikkaukset kiristävät kukkaroa. Mitä jos ilman vakituista työpaikkaa olevat vanhemmat hakeutuvatkin kotihoidon tuen sijasta työttömyyspäivärahan piiriin? THL:n selvityksen mukaan pisimpään kotihoidon tukea käyttävät heikossa työmarkkina-asemassa olevat äidit. Kunnan talouden kannalta ei ole järkevää kannustaa ketään jäämään työttömäksi sen sijaan, että hoitaisi kotihoidon tuella lapsiaan.

Tämä adressi on tarkoitettu kuntalaisaloitteen tueksi ja se luovutetaan Mäntsälän kunnanvaltuustolle.



Roberta Fabritius                                                        Outi Tähkäpää
Mäntsälän aluevastaava                                             puheenjohtaja
Lapsiperheiden Etujärjestö ry                                     MLL:n Mäntsälän paikallisyhdistys ry

 

 

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

¹ Mäntsälässä toteutettiin lasten kotihoidon tuen kuntalisäkokeilu 1.3.2013 - 31.7.2015. Jo kokeilun aikana tehtiin kuntalaisaloite myöntämisperusteiden tarkistamiseksi ja kokeilun muuttamisesta pysyväksi.

Aloitteessa vaadittiin, että kuntalisän myöntämisperusteet tarkistetaan ja esitettiin seuraavaa:

1. Kokeilu muutetaan pysyväksi.
2. Kuntalisä muutetaan koskemaan alle 3-vuotiaita lapsia.
3. Kriteereitä muutetaan niin, että ennen äitiys- tai vanhempainrahakauden alkua työttömänä olleet ovat oikeutettuja kuntalisään. Opiskelijoiden kohdalla kriteeriä muutetaan niin, että opiskelun jatkuminen ei estä kuntalisän saamista.
4. Kriteeri määräaikaisen työsuhteen kestosta poistetaan.
5. Perheen toisen vanhemman sairauseläke ei poista kuntalisän saamista.

² Kuntalisällä voi olla positiivisia vaikutuksia kunnan talouteen. Kotihoito on edullisin alle kouluikäisten lasten hoitomuoto ja Kuntaliiton vuonna 2014 julkaisemassa selvityksessä todetaan, että kotihoidon tuen kuntalisällä voidaan ohjata perheitä valitsemaan alle kolmevuotiaan osalta kotihoito varhaiskasvatukseen osallistumisen sijaan. Kuntalisän vaikutus päivähoitopalvelujen kysyntään riippuu kuitenkin voimakkaasti siitä, minkä suuruinen kotihoidontuen kuntalisä on ja minkälaiset ehdot sen saamiseen on.

Kuntalisän taloudellisiin vaikutuksiin liittyy olennaisesti myös ihmisten käyttäytyminen. Jos perheet valitsevat kotihoidon kuntalisän tukemana päiväkotihoidon sijasta, kunta säästää käyttämättä jäävien päivähoitopaikkojen kulujen verran. Jos tuen ehtona on perheen kaikkien alle kouluikäisten lasten hoito kotona, on säästövaikutus vielä suurempi.

Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida, että kuntalisän toteutustapa rajauksineen ja ehtoineen määrittelee suurelta osin taloudellisten vaikutusten suuntaa. Viisaasti toteutettuna kuntalisä ei ole lisäkulu, vaan sen avulla on mahdollista saavuttaa säästöjä.

Vuoden 2016 aikana toteutettu subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus tuo kunnat tilanteeseen, jossa on perusteltua tarkastella kokonaisvaltaisesti päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluita. Päivähoito-oikeuden rajauksella ja kuntalisän käyttöönotolla olisi jo todennäköisesti riittävän suuri yhteisvaikutus todellisten säästöjen saavuttamiseksi varhaiskasvatuspalveluissa. Kuntalisä myös tukisi perheitä muuttuvassa päivähoidon tilanteessa.

³ Kuntaliiton vuonna 2014 julkaiseman selvityksen mukaan noin kolmasosa Suomen kunnista maksoi kotihoidontuen kuntalisää. Yksityisen päivähoidon tuki ja kotihoidon tuen kuntalisä olivat yleensä rinnakkain käytössä.

Valtakunnallisen yksityisen päivähoidon tuen ja tulosidonnaisen hoitolisän lisäksi Mustijoen perusturvan alueella maksetaan yksityisen päivähoidon kuntalisää. Hoitopaikasta, hoitoajasta, varhaiskasvatusoikeuden laajuudesta ja lapsen iästä riippuen yksityisen hoidon kuntalisä on 1.8.2016 alkaen 144e - 600e/lapsi/kk. (Perusturvalautakunnan päätös 19.5.2016)


Kuntaliiton selvitys (2014)


Roberta Fabritius    Ota yhteyttä adressin tekijään