Byskolorna i Norra Kyrkslätt

Adress för byskolorna i Norra Kyrkslätt

Vi, föräldrar till barn som går i de norra byskolorna samt andra berörda personer anser, att kommunens beslutsfattare går emot våra intressen, om man genomför den modell svenska förskole- och undervisningsnämnden beslöt om 23.1.2008.

Många av oss har bott i flera generationer här i norra Kyrkslätt, likväl som senare inflyttade har integrerats i bygdens sociala nätverk bl.a. tack vare byskolorna. För många svensk- och tvåspråkiga barnfamiljer är Kyrkslätt en attraktiv kommun för inflyttning. Då de planerade vatten- och avloppsnätverken byggs inom en snar framtid till bl.a. Kylmälä, Lappböle, Svartvik och Vecklax, blir många nya byggrätter tillgängliga i norra Kyrkslätt. Invånarantalet i området kan komma att växa med några tusen. Då en ny svenskspråkig dagisverksamhet startar i Veikkola, har flere föräldrar möjlighet att välja svenska som dagis- och senare skolspråk. Detta kan också tänkas öka intresset för svensk- och tvåspråkiga barnfamiljer att flytta hit.

Arrangemangen enligt beslutet 23.1 med splittrad skolgång i två byskolor, skulle i praktiken betyda följande:
- Barnen kommer att i medeltal köras betydlig längre sträckor än nödvändigt. I något skede under lågstadiet kommer alla att behöva skolskjuts. T.ex. barn som nu har 0,5 km till skolan kommer vissa år att måsta åka upp till 15 km längs de farliga, krokiga vägarna. Många familjer kommer att ha flera taxin vid sitt avtag som kör åt olika håll.
- Många syskon kommer aldrig att gå i samma skola. Vilket annars kunde ge en trygghet för de mindre barnen.
- Barn som just lärt sig känna varandra på ettan och tvåan blir uppdelade till olika skolor. Detta kommer att kännas orättvist och illa för många barn.
- Uppföljning av barnets utveckling i skolarbetet lider, då det blir ett extra skolbyte till en ny miljö med annan personal.
- Aktiva föräldrar har inte möjligheter att splittra sitt intresse på flera skolor där syskonen kanske går samtidigt. Motivationen till att bygga upp ett bra samarbete mellan hemmen och skolväsendet samt aktiviteten i föräldraföreningarna torde knappast öka, då man känner sig överkörd av beslutsapparaten.
- Många föräldrar funderar på att flytta sina barn till andra skoldistrikt, något som hotar förutsättningarna för den svenskspråkiga skolverksamheten i norra Kyrkslätt och ökar på trängseln i andra skolor.

En byskola är sådan, där man går på ett och samma ställe med samma kamrater under lågstadiet.

Vi föreslår:

- Lärare, elever och föräldrar skall få arbetsro på minst 5 år utan behöva oroas över förändringar i byskolornas traditionella struktur. De nuvarande 8 lärartjänsterna för de tre byskolornas del skall hållas kvar och får inte lämnas obesatta i fall av exempelvis pensionering.

På detta sätt håller vi bäst dörren öppen för kommande lösningar, som kan bli aktuella med ökad inflyttning till byarna. Den lösningen kan vara en ny skola för alla eller möjligtvis något annat? Detta är något som måsta analyseras då vågen av nya inflyttare till norra Kyrkslätts byar nalkas.

Låt inte era kortsiktiga beslut gå ut över barnen!




Adressi Kirkkonummen pohjoisten kyläkoulujen puolesta

Me pohjoisen Kirkkonummen kyläkouluissa käyvien lasten vanhemmat ja muut huolestuneet olemme sitä mieltä, että kunnan päättäjät sortuvat erehdykseen, jos ruotsikielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan päätös 23.1.2008 toteutuu.

Useat meistä ovat asuneet Kirkkonummella usean sukupolven ajan. Lukuisat myöhemmin Kirkkonummen pohjoisiin kyliin muuttaneet ovat päässeet mukaan asuinpaikkansa sosiaalisiin verkostoihin muun muassa kyläkoulujen ansioista. Monelle kaksikieliselle perheelle Kirkkonummi olisi haluttu asuinpaikka. Kun suunnitellut vesijohtoverkostot lähivuosina toteutetaan mm. Kylmälässä, Lapinkylässä ja Veklahti-Svartvik kaava-alueilla, vapautuu runsaasti uutta rakennusoikeutta. Kunnan pohjoisosan asukasmäärä voi kasvaa usealla tuhannella. Veikkolassa käynnistyvä ruotsinkielinen päiväkotiryhmä lisää jo nyt alueen kiinnostavuutta kaksikielisten perheitten parissa.

Käytännössä kahden eri kyläkoulun käyntiä edellyttävä hajotettu ala-astemalli tarkoittaisi 23.1. tehdyn päätöksen mukaan seuraavaa:

- Keskimäärin lasten koulumatkat pitenevät tarpeettomasti. Jossakin vaiheessa ala-astetta kaikki tulevat tarvitsemaan koulukyytiä. Esimerkiksi lapsilla, joilla nyt on 0,5 km koulumatka saattavat joutua matkustamaan jopa 15 km mutkaisilla teillämme.
- Monien tonttiliittymien ja pysäkkien kohdalla tulee tungeksimaan useita eri suuntiin lähteviä koulubusseja/-takseja.
- Monet sisarukset eivät koskaan tule käymään yhtä aikaa samaa koulua, mikä parantaisi sekä pienten sisarusten turvallisuuden tunnetta että sosiaalista kontrollia koululaisten keskuudessa yleisestikin.
- Ensimmäisellä ja toisella luokalla toisiinsa tutustuneet lapset hajotettaisiin tämän jälkeen -asuinpaikkansa mukaan eri ryhmiin kahteen eri kyläkouluun. Lapsista tämä tullee tuntumaan väärältä ja epäoikeudenmukaiselta.
- Lasten koulutyön kehittymisen seuranta kärsii, koska kesken ala-asteen vaihtuu koulu, jossa on taas uusi henkilökunta.
- Aktiivisetkaan vanhemmat eivät pysty hajauttamaan kiinnostustaan kaikkien koulujen asioihin, joissa lapset sisaruksineen saattavat käydä yhtä aikaa. Motivaatio rakentavaan yhteistyöhön kodin ja koulutoimen välillä tuskin kasvaa, kun ihmiset tuntevat tulevansa päätöksentekokoneiston jyräämiksi.
- Useat vanhemmat pohtivat lastensa siirtämistä muihin koulupiireihin, mikä uhkaa koko ruotsinkielisen koulutoiminnan edellytyksiä Pohjois-Kirkkonummella ja toisaalta lisää ahtautta kunnan muissa kouluissa.

Aito kyläkoulu on sellainen, jossa käydään ala-aste samassa paikassa samojen koulutoverien kanssa.

Me ehdotamme:

Opettajille, oppilaille ja vanhemmille on taattava työrauhaa ainakin viideksi vuodeksi, ilman uhkaa kyläkoulujen perinteisen toiminnan lakkauttamisesta. Nykyiset 8 opettajanvirkaa on säilytettävä näiden kolmen kyläkoulun käytössä ja virat täytettävä uudestaan irtisanoutumisen tai eläkkeellelähdön tapahtuessa.

Näin pidämme parhaiten ovea auki turvataksemme kaksikieliset koulupalvelut kunnan pohjoisosissakin ja kapasiteettia huolehtia kyliin muuttavien uusien asukkaiden lasten koulunkäynnistä. Edellyttääkö tulevaisuuden muuttoaalto peräti yhteistä uutta koulua, tulee selvitettäväksi aikanaan?

Älkää antako lyhytjänteisten päätösten ohittaa lasten ja tulevaisuuden tarpeita!

Fredrik Åkerlund / Tom Niemi    Ota yhteyttä adressin tekijään