Tarvitseeko Suomi missiologista kirjastoa?

HUOM! Tämä adressi allekirjoituksineen on luovutettu Suomen Lähetysseuran johtokunnalle 28.1.2010. Allekirjoituksilla ei ole siksi enää merkitystä. Lämmin kiitos adressin tähän asti allekirjoittaneille!



Me allekirjoittaneet vetoamme Suomen Lähetysseuran johtokuntaan missiologisen kirjaston säilyttämisen puolesta.

Suomen Lähetysseuran Vuorimiehenkadun kiinteistön uudelleenjärjestelyn yhteydessä on pohdittu myös Lähetysseuran kirjaston tulevaisuutta ja tarpeellisuutta. Kirjasto sijaitsee yllämainitussa kiinteistössä.

Tarvitaanko Suomessa missiologista kirjastoa tulevaisuudessa?
Yliopiston ja Suomen Lähetysseuran omasta piiristä on annettu useita asiantuntijalausuntoja. Ne ovat samansuuntaisia ja puolustavat kirjaston säilyttämistä. Kaikki ymmärtävät myös sen, että säästötoimet ovat välttämättömiä.

Asiantuntijalausunnoissa pidetään tärkeänä kirjaston säilyttämistä siksi, että se on maamme ainoa korkeatasoinen missiologinen kirjasto. Näköpiirissä ei ole kirjastoa, jolle voisi siirtää vastuun ainutlaatuisesta lähetyskirjastosta. Keskusteluissa on pidetty mahdollisena siirtää aineisto Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirjastolle. Ehdotus perustuu toiveajatteluun. Yliopiston tilanpuutteen takia Suomen Lähetysseuran kirjasto hajotettaisiin todennäköisesti niin, että tiedekunta valitsee haluamansa kirjat ja myy tai hävittää muut.

Yllämainittuja järjestelyjä merkittävämpi asia on kuitenkin se, että Suomen Lähetysseuran kirjaston lakkauttaminen koskisi seuran ydintehtävää: sitä mitä varten Suomen Lähetysseura on olemassa ja mikä on sen toiminnan tarkoitus. Tätä kysymystä ei voi ratkaista pelkkänä hallinnollisena operaationa, jossa kylmät numerot ja virtaviivaistetut rakenteet ratkaisevat asian. Kysymys on periaatteellisesta linjanvedosta. Internet ja Google eivät korvaa kirjaston tarjoamia palveluja.

Missiologisella kirjastolla on merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo. Se palvelee laajasti eri alojen opiskelijoita ja korkeakoulujen tutkijoita sekä Suomessa että ulkomailla, seurakuntien vastuunkantajia, vapaaehtoistyöntekijöitä, toimittajia, opettajia, sukututkijoita jne. Lähetysseuran juhlavuotena kirjasto ja sen arvokkaat kokoelmat ovat saaneet laajaa julkisuutta kolmen kirja-aarteet –näyttelyn ansiosta.

Tulevaisuudessa pohjoisen lähetysjärjestöt eivät voi kilpailla etelän kirkkojen kanssa lähetystyöntekijöiden määrässä. On toimittava yhä enemmän etelän kirkkojen ehdoilla. Silloin kysytään, mikä tulee olemaan pohjoisen kirkkojen vastuu ja rooli maailmanlähetyksessä. Mitä vastaamme? Yksi keskeinen tehtävä tulee olemaan lähetyksen jatkuvuuden turvaaminen. Vaikka länsimaisella lähetystyöllä on takanaan vain noin 500 vuotta, sillä on kirjastoissaan ja arkistoissaan tallessa lähetyksen pitkä traditio, joka ulottuu varhaisiin kirkkoisiin saakka. Tämän tradition osittainenkin hävittäminen hajottamalla lähetyksen peruskirjastoja on kulttuuriskandaali.

Kun Suomen Lähetysseura on lähetysstrategiassaan korostanut asiantuntemuksen ja ammatillisen osaamisen merkitystä, olisi lyhytnäköistä luopua yhdestä oman asiantuntemuksen keskeisestä välineestä. Suomen Lähetysseuran kirjastoa voi pitää osana yhteisön muistia. Yllämainituista syistä pidämme valitettavana sitä, että Lähetysseura harkitsee luopumista ainutlaatuisesta kirjastostaan. Vetoamme Lähetysseuran johtokunnan viisaaseen harkintakykyyn kirjaston säilyttämiseksi.

Helsingissä 19.1.2010