Lasaretinsaari säilytettävä
Yhdyskuntalautakunnalle
Asia: Mielipide koskien Lasaretinsaaren asemakaavan muutosluonnosta 28.5.2018
Lasaretti-kortteli, Kasarmintie 13
Kaavatunnus 564-2332, Diaarinumero 2647/2017
Lasaretinsaari kuuluu Oulujoen suiston kaupunkipuistoon ja on osa arvokasta puisto- ja virkistysaluetta. Alue voitti Oulun läänin rakennussuojelupalkinnon, Viisikanta-palkinnon, vuonna 2003 sekä vuoden ympäristörakenne -kilpailun vuonna 2005. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Lasaretinsaari on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (7.12.2016). Onhan alue rakentunut nykymuotoonsa 1600-luvulta lähtien.
Vastustamme tämän historiallisen alueen muuttamista kerrostaloalueeksi. Oulun kaupunginvaltuuston 20.6.2016 hyväksymän yleiskaavan mukaan kyseessä on julkisten palveluiden alue (PY), jolle lisäksi saa sijoittaa palvelujen yhteyteen soveltuvia työpaikan toimintoja ja vähäisessä määrässä myös asumista. Esitetty rakennusoikeuden lisäys (11 245 neliömetriä) verrattuna nykyiseen (13 470 neliömetriä) on kuitenkin lähes kaksinkertainen eikä asumisen osuutta tästä (enintään 49 %) voi mitenkään pitää vähäisenä. Asumisrakentamisen laajuus on siis räikeästi yleiskaavan vastainen.
Kuten arkkitehtikilpailun voittaneen ”Iso Halin” havainnekuvista ilmenee, jäävät suojellut rakennukset täysin näkymättömiin kerrostalojen taakse sekä Kasarmintieltä että Hupisaarten puolelta katsottuna. Korkeat rakennukset ulottuvat aivan Hupisaarten puiston rajaan kiinni, ja Lohiportaan ja ravintola-rakennuksen välinen nurmialue puolittuu nykyisestä. Suunniteltu 8-kerroksinen torni Lasaretinsillan kupeessa rikkoo myös pahasti alueen harmonisen ilmeen. Kerrostalot ovat kaiken kaikkiaan aivan liian korkeita olemassa olevaan vanhaan rakennuskantaan nähden.
Tontin ahtauden vuoksi ja rajaan kiinnirakentamisen seurauksena jouduttaisiin tontin ulkopuolista puistoaluetta käyttämään vuosia kestävän työmaa-aikaisen käytön jälkeen myös pysyvästi rakennusten huoltoon. Laajamittainen kerrostalorakentaminen ei siis anna lisäarvoa historiallisen alueen suojeluun eikä puistoon, vaan päinvastoin hävittää suojelualueen ja luonnonympäristön arvoja ja on siten vastoin MRL 54 §:n vaatimuksia. Rakentaminen myös ahtauttaa nykyisten julkisten palvelujen (hotelli-ravintola Lasaretti, kuntous- ja tutkimuskeskus Verve sekä juhla- ja kokoustilat) toimintaympäristöä.
Alueen maanomistajan, Hengitysliitto ry:n, tavoittelema taloudellinen hyöty ei ole riittävä peruste kaavanmuutoksiin eikä se oikeuta yleiskaavan vastaiseen toimintaan. Suojeltujen rakennusten saneeraukseen on Hengitysliitto ry saanut RAY:n (nyk. STEA) tuen. Lisäksi Hengitysliitto ry saa toimintaansa tukea mm. STEAlta edelleen n. 2 milj. euroa/vuosi, minkä vuoksi suojelualueella ”rahastamista” on pidettävä erityisen moitittavana.
Mikäli Lasaretinsaarelle halutaan uudisrakentamista, on sen oltava yleiskaavan mukaista, pienimuotoista ja alueen muuhun rakennuskantaan sopivaa niin mittasuhteiltaan kuin luonteeltaankin.
Näillä perusteilla esitämme Lasaretinsaaren asemakaavan muutosluonnoksen hylkäämistä.
Mielipiteen ovat laatineet: Heli Lehtonen, Marja Rysä, Taina Pitkänen-Koli ja Anna-Maria Kantola.
Marjo Tapaninen Ota yhteyttä adressin tekijään