Metsähakkuiden määrän on pysyttävä EU:n ilmastosopimuksen rajoissa
Suomi on esittänyt EU:n komissiolle, että Suomessa voisi jatkossa hakata metsää 83 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se ylittäisi ilmastosopimuksessa määritellyn rajan 10–18 miljoonalla kuutiolla (eli 200 000 rekkalastillisella) joka vuosi.
Me allekirjoittaneet vaadimme, että Suomen ilmastopaneelin ja asiantuntijoiden varoitukset otetaan todesta eikä ylimääräisiin hakkuisiin taivuta. Hakkuuesityksen kaunistelemista laskutapaa muuttamalla ei tule sallia.
Tällä hetkellä strategia on, että hiilinielun vertailutason laskentatapaa muuttamalla päätehakkuukypsien metsien määrä teoriassa lisääntyy. Käytännössä metsää ei tietenkään saada näin yhtään enempää ja suunniteltu hakkuumäärä on täysin kestämätön. Tarkoitus onkin vain saada esitys läpi, jotta esimerkiksi Metsä Groupin Kemiin kaavailema sellutehdas toteutuisi.
10–18 miljoonaa tonnia puuta vastaa metsässä kasvaessaan noin 10 miljoonan hiilidioksiditonnin vuotuista hiilinielua. Se voisi esimerkiksi niellä koko Suomen vuotuiset tieliikenteen hiilidioksidipäästöt. Jos tämä metsä hakataan ja nielu poistuu, niin Suomen kokonaispäästöt laskennallisesti kasvavat.
Hiilinielun pieneneminen aiheuttaa valtavia paineita muiden sektoreiden päästövähennyksiin, kuten liikenteeseen. Liikenteestä ole valitettavasti poistettavissa sellaisia määriä päästöjä kuin hiilinielun mahdollinen pieneneminen Suomen esityksen mukaan tekisi. Tämä siksi, että liikenteestä ei voi poistaa kahta kertaa nykyisiä päästöjä. Jos tieliikenteen vuotuiset päästöt nollattaisiin kokonaan, se korvaisi vasta puolet hiilinielun mahdollisesta pienenemisestä yli sallitun rajan.
– Päästöjenvähentämisvaatimus, joka sitten kohdistuu maankäyttösektorilta muualle on niin merkittävä, että kustannukset nousevat kaikilla sektoreilla, että Suomen on todella hankala löytää niin suurta vähennystä päästöihin kuin mitä kaavaillut lisäykset nyt aiheuttaisivat, sanoo Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. (Yle Uutiset 9.5.2018 klo 18:12)
Jos metsiemme hiilinielut pienenevät liikaa, voimme ostaa päästöyksiköitä muilta mailta jotta tilastollisesti pääsemme ilmastotavoitteisiin. Päästökauppojen tulevasta hinnasta ei ole kuitenkaan minkäänlaista varmuutta, ja joka tapauksessa se tarkoittaisi käytännössä sitä, että sellutehtaiden voitot lankeaisivat veromaksajien maksettaviksi.
Suomen ensimmäinen esitys ei mennyt sellaisenaan läpi EU-komissiossa. Suomi saa laskelmistaan tarkistusraportin kesä-heinäkuussa, minkä jälkeen tehdään lopullinen laskenta. Suomella on aikaa tämän vuoden loppuun asti toimittaa mahdolliset tarkennukset sisältävä uusi vertailutasoraportti hiilinieluista.
Pidetään huolta, että uusi esitys perustuu tutkittuihin, varmistettuihin lukuihin eikä lyhytkatseiseen voitontavoitteluun.
June Horton-White Ota yhteyttä adressin tekijään