Biologisen isän oikeudet

LAKIALOITE

Tähän uuteen lakialoitteeseen tullaan kerämään 20.5.2009 alkaen myös kansanedustajien nimiä.

Isyyslain 22 ja 34 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan avioliittoon perustuvan isyysolettaman nykyaikaistamista siten, että kanteen tosiasiallisen biologisen isän isyyden vahvistamiseksi voisi nostaa äidin, aviomiehen ja lapsen lisäksi kunnallinen lastenvalvoja. Tällä hetkellä lapsi voi nostaa kanteen 15 vuotta täytettyään, mutta käytännössä oikeus on näennäinen, sillä yleensä yhteyttä biologiseen isään ei koskaan pääse muodostumaan. Siksi lakimuutos on tarpeellinen myös lapsen edun näkökulmasta. Käytännössä menettelyllä turvattaisiin biologisen isän oikeus tunnustaa isyytensä myös sellaisissa tapauksissa, joissa lapsen äiti on tahollaan avioliitossa ja vastustaa aviomiehensä kanssa isyyden selvittämistä.


ALOITTEEN PERUSTELUT

Isyyslain (700/1975) mukaan avioliiton aikana syntyneen lapsen isä on aviomies. Mikäli avioliiton aikana syntyneen lapsen biologinen isä on joku muu kuin aviomies, voidaan aviomiehen isyys kumota tunnustamisella, jonka äiti ja aviomies hyväksyvät.

Aviomiehen isyys on kumottu, kun toinen mies on tunnustanut isyytensä ja maistraatti on hyväksynyt tunnustamisen (Isyyslain 2 §, 351/1980).
Tuomioistuimen on kanteen johdosta vahvistettava, ettei aviomies ole 2 §:ssä tarkoitetun lapsen isä, jos on selvitetty, että äiti on ollut sukupuoliyhdynnässä toisen miehen kanssa tai äidin hedelmöittämiseen on käytetty toisen miehen siittiöitä, ja on pidettävä todistettuna, että lapsi on silloin siitetty, taikka jos lapsen periytyvien ominaisuuksien tai muun erityisen seikan perusteella muutoin voidaan pitää todistettuna, ettei mies ole lapsen isä (Isyyslain 34.1 §,1238/2006 ). Isyyden kumoamista koskevan kanteen voi nostaa aviomies, äiti tai lapsi.

Isyyslain 22 §:n 2 momentin ja 34 §:n 4 momentin muuttaminen. Lakialoitteessa esitetään isyyslain avioliittoon perustuvan isyysolettaman muuttamista siten, että kunnallisella lastenvalvojalla olisi oikeus erityisen perustelluista syistä nostaa biologisen isän isyyden vahvistamista koskeva kanne.

Lastenvalvoja voisi ryhtyä toimiin tilanteessa, jossa muu kuin aviomies ilmoittaisi perustellun halunsa tunnustaa isyytensä avioliitossa olevan naisen lapseen. Mikäli lastenvalvoja katsoo, ettei miehen biologista isyyttä voida pitää poissuljettuna, hän voisi aloittaa isyyden selvittämisen samoin kuin laki määrää naimattomien naisten lasten osalta. Päättäessään kanteen nostamisesta lastenvalvojan tulisi arvioida tilanteeseen liittyviä olosuhteita. Kanteen nostamista puoltavia tekijöitä voisivat olla esimerkiksi jo vireille pantu avioero ja uuden parisuhteen kesto ja vakiintuneisuus, esimerkiksi avoliitto.


Avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen osalta isyyslaissa määrätään, että isyyden selvittämisestä huolehtii äidin kotikunnan lastenvalvoja (Isyyslain 6 §). Tarvittaessa ja asianomaisten suostumuksella lastenvalvoja voi selvityttää isyyttä myös oikeusgeneettisin tutkimuksin. Äidin vastustaessa isyyden selvittämistä on isällä vuosi aikaa nostaa isyydenvahvistamiskanne, joka velvoittaa oikeusgeneettisiin isyystutkimuksiin.

Lakialoitteen mukaan äidin tai aviomiehen vastustaessa isyyden selvittämistä ja vahvistamista lastenvalvoja voisi tarvittaessa nostaa isyydenvahvistamiskanteen. Tällöin oikeusgeneettiset tutkimukset tehtäisiin oikeuden määräyksestä ja isyys vahvistettaisiin tulosten perusteella. Aviomiehen isyys kumoutuisi biologisen isän isyyden vahvistamisen jälkeen. Kuten naimattomien naisten kohdalla, äidillä olisi edelleen oikeus keskeyttää isyyden selvittäminen sellaisissa tapauksissa, joissa lastenvalvojan arvion mukaan tähän on erityisen painava syy. Näin luodaan turvaa tapauksissa, joissa lapsi on syntynyt esim. raiskauksen seurauksena.

Lakialoitteen mukainen muutos asettaisi miehet ja naiset samanarvoiseen asemaan lain edessä. Tällä hetkellä nainen, joka tulee raskaaksi tahollaan avioliitossa olevasta miehestä, on oikeutettu vaatimaan oikeusgeneettistä tutkimusta isyyden selvittämiseksi. Miehen, joka saattaa avioliittonsa ulkopuolella naisen raskaaksi, perhe-elämä ei siis ole erikseen suojattu, vaan avioliiton ulkopuolinen henkilö voi siihen puuttua. Nykylaki asettaa näin ihmiset eriarvoiseen asemaan sukupuolesta riippuen.

Lakialoitteen tarkoitus ei ole heikentää sosiaalisen isän asemaa. Sosiaalinen vanhemmuus on keskeinen osa perheiden arkea ja moninaisuutta. Biologisen isän isyyden vahvistaminen ei vähennä lapsen sosiaalisen isän merkitystä. Isyyden vahvistamisen jälkeen aloitettavissa tapaamisoikeutta, huoltoa ja elatusta koskevissa neuvotteluissa tulee tosiasiallisen tilanteen mukaisesti tukea sosiaalisen isän asemaa. Kuten muissakin vastaavissa tapauksissa sosiaalisella isällä olisi myös mahdollisuus hakea tarvittaessa oheishuoltajuutta ja adoptoida lapsi tämän täytettyä 18 vuotta, mikäli lapsi näin haluaa. Sosiaalinen vanhemmuus toteutuu nykyiselläänkin pääsääntöisesti siten, että lapsella on olemassa myös biologiset vanhemmat tai vähintäänkin tieto heidän henkilöllisyydestään.

Isyyslain lähtökohtana pitäisi olla, että lapsen isäksi vahvistetaan hänen tosiasiallinen biologinen isänsä. Isyyden selvittäminen on lähes poikkeuksetta lapsen edun mukaista. Isyyden vahvistamisen myötä lapsi saa tietää alkuperänsä ja tapaamisoikeuden kautta mahdollisuuden muodostaa kiintymyssuhteen isäänsä. Lisäksi hän saa esimerkiksi perintöoikeuden isään ja isän puoleiseen sukuun sekä oikeuden saada eläkettä, jos isä kuolee ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta. Biologisen isän selvittämisellä voidaan myös suojella lasta isyyden riitauttamiselta myöhemmin esimerkiksi tilanteessa, jossa äidin ja aviomiehen parisuhde päättyy. Isyyden vahvistamisen jälkeen isällä on puolestaan oikeus tavata lastaan ja hän on velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen.

Lapsen oikeus saada tietää syntyperänsä on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tärkeä periaate. Oikeus tietää vanhempansa on lapsen oikeus, joka tulee toteuttaa yleissopimuksen mukaan "mikäli se on mahdollista". "Mikäli mahdollista" -ehto täyttyy kun lapsen biologinen isä haluaa tunnustaa isyytensä. Myös esimerkiksi laissa hedelmöityshoidoista 1237/2006 määritellään, että luovutetuista sukusoluista syntyneillä lapsilla on oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys. Katsomme, että lapsen oikeus tietää alkuperänsä ja biologisen isän oikeus vahvistaa isyytensä ovat sellaisia perusoikeuksia, joita ei ole syytä rajoittaa sosiaalisen vanhemman edun nimissä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki
isyyslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 5 päivänä syyskuuta 1975 annetun isyyslain (700/1975) 4 luvun 22 §:n 2 momentti ja 5 luvun 34 §:n 4 momentti,
sellaisena kuin niistä on 22 §:n 2 momentti laissa 959/2006 ja 34 §:n 4 momentti laissa 1238/2006,
seuraavasti:
4 LUKU
Isyyden vahvistamista koskeva oikeudenkäynti
22 §
Kanneoikeus
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Miehellä on oikeus ajaa isyyden vahvistamista koskevaa kannetta, jos maistraatti ei ole hyväksynyt tunnustamista 20§:n 3 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä. Kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä päivästä, jona mies on saanut tiedon maistraatin päätöksestä. Jos tunnustaminen koskee 2 §:ssä tarkoitettua lasta, on kanneoikeus lastenvalvojalla.

5 LUKU
Isyyden kumoaminen
34 §
Isyyden kumoamisen perusteet
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ _ _ _____ _ _ __ _
Aviomiehen isyys on kumottu, kun toinen mies on 15 §:n 1 momentissa säädetyin tavoin tunnustanut isyytensä ja maistraatti on hyväksynyt tunnustamisen tai oikeus on vahvistanut isyyden.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2009
Kari Uotila /vas





Mikael Jämsänen    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi


TAI

Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Facebook
Pitäisikö Suomen erota EU:sta?