Muutos vammaispalvelun myöntämiin taksimatkoihin

 

MUUTOS VAMMAISPALVELUN MYÖNTÄMIIN TAKSIMATKOIHIN

 

Nykyisessä vammaispalvelulaissa koskien taksimatkoja on puutteita. Matkoja on jokaista kuukautta kohden vuoden aikana aivan liian vähän.



Kuljetuspalvelun määrä

Vammaispalveluasetuksen 4§ mukaan kuljetuspalveluja on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa.

Kunnan on järjestettävä kuljetuspalveluja vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi tehdä vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa. Työ- ja opiskelumatkat järjestetään tarpeen edellyttämässä laajuudessa. Säännöstä ei voida tulkita sillä tavoin, että vaikeavammaisen henkilön subjektiivinen oikeus olisi kuukaudessa enintään 18 matkaa.

Vaikeavammaisen henkilön subjektiivista oikeutta kuljetuspalveluun ei siis saa rajata niin, että oikeus olisi kuukaudessa enintään 18 matkaa. Mikäli vaikeavammaisen henkilön tarve on asetuksen tarkoittamaa 18 matkaa suurempi (ja tarve on myös toteennäytetty), on mahdollista, että kunta on velvollinen järjestämään vammaiselle henkilölle kuuluvana subjektiivisena oikeutena enemmän kuin 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. (http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elaman-tuki/liikkuminen/kuljetuspalvelu/) ”

Tämä tarkoittaa siis sitä, että vähimmillään vammaisella henkilöllä on VAIN YHDEKSÄN (9) EDESTAKAISTA MATKAA KUUKAUDESSA kaikkeen taksia vaativaan kulkemiseen pois lukien koulu- ja työmatkat.  Olisi hyvä ottaa myös huomioon esimerkiksi talviaika, jolloin kulkeminen lyhyempiäkin matkoja on ainakin liikuntavammaisille henkilöille huomattavasti vaikeampaa, jopa mahdotonta, johtuen lumesta ja sohjosta. Missä on tasa-arvo, kun puhutaan henkilöistä, jotka eivät pysty käyttämään julkisia kulkuneuvoja?

 

TÄSSÄ ADRESSISSA ESITETYT ONGELMAT:

1. Vähäiset taksimatkat:

2. Tuttutaksioikeus ja sen myöntämisperusteet

 

ONGELMA 1:

Yhdeksän edestakaista matkaa eivät riitä perusarjen askareisiin kuten kauppareissuihin tai muihin yllättäviin menoihin. Sillä vammattomatkin ihmiset tekevät monta reissua autolla päivittäin (sisältäen pakolliset ja yllättävät menot). Yhdeksän edestakaista matkaa tarkoittaa käytännön tasolla esimerkiksi, että henkilö voi keskimäärin kaksi kertaa viikossa poistua asunnostaan.

Taksimatkoja saa kyllä tiettyyn määrään asti lisää (4-5 yhdensuuntaista lisämatkaa kuukaudessa), perusmatkoja ja lisämatkoja on mahdollisuus saada hyvin tiukkoja perusteluja vastaan, mutta itse lisämatkoja myönnetään hyvin nihkeästi.

Lisäksi, jos joltain kuukaudelta jää matkoja käyttämättä, ne eivät siirry enää seuraavalle kuukaudelle käytettäviksi.

EHDOTUS JA PERUSTELUT:

Jos taksimatkoja olisi enemmän, se vähentäisi vammaisten ihmisten syrjäytymistä yhteiskunnasta. Myös vammaisten henkilöiden keskuudessa on koulutusta ja tietotaitoa eri osa-alueilta ja matkoja lisäämällä tämä potentiaali saataisiin otettua paremmin käyttöön, eikä se jäisi vain vammaisen henkilön kodin seinien sisälle.

Lisäksi, jos käyttämättä jääneet taksimatkat siirtyisivät automaattisesti käytettäväksi seuraavalle kuulle, lisäisi tämä omaehtoista vapaata kulkemista.

ONGELMA 2:

Osalla vammaisista henkilöistä on tuttutaksioikeus ja osalla ei. Tämän oikeuden saaminen ei tunnu noudattavan mitään loogista linjausta, ei edes vammaispalvelun omaa.

Lähtökohtaisesti myöntämiskriteerit ovat alusta alkaen perustuneet yksilölliseen avustamiseen, terveydentilaan ja kommunikaatioon. Tuttutaksioikeus tarkoittaa siis sitä, että vammainen ihminen voi suoraan asioida itse taksikuskin kanssa tilatessaan kyytejään, eikä hänen näin ollen tarvitse itse olla yhteydessä kuljetustenohjaus-keskukseen.

Kuitenkin on olemassa esimerkkitapauksia, joissa edes lääkärin todistus tai lausunto vammantasosta tai siihen liittyvistä komplikaatioista ei ole vaikuttanut myöntävän päätöksen saamiseen.

On hyvin mielenkiintoista, kuinka vammaispalvelu tahona on pätevä tekemään päätöksiä vammaisen henkilön tarpeisiin liittyen paremmin, kuin mahdollisesti kyseistä henkilöä jo vuosia hoitanut lääkäri ja vammainen henkilö itse.

EHDOTUS JA PERUSTELUT:

Jos tuttutaksihakemuksen hylkäämiseen ja hyväksymiseen liittyviä perusteita muutettaisiin niin, että sen saisi helpommin (ei kuitenkaan niin, että sen saisi täysin perusteettomasti), tekisi tämä taksin käyttämisestä mutkattomampaa.

 

ESIMERKKITILANTEITA:

ESIMERKKITILANNE 1:

Henkilö X saa tiedon, että esim. jompikumpi vanhemmista on joutunut sairaalaan. Soitto kuljetustenohjauskeskukseen, mahdollinen tunnin odotus, jolloin taksi lähtee noutamaan henkilöä X, saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa henkilön X vanhempi on jo menehtynyt. (vapaa-ajan matka)

ESIMERKKITILANNE 2:

Henkilö X on lähdössä matkalle.  Hän on tilannut taksin, jonka kuljetusten-ohjauskeskus on UNOHTANUT LÄHETTÄÄ, ja näin ollen henkilö X myöhästyy lennolta. Matka on tilattu esimerkkitapauksessa 2vrk aikaisemmin, mutta kotoa lähtöhetkellä taksia ei ole paikalla, soitto kuljetustenohjauskeskukseen saattaa vastausta odottaen kestää useita minuutteja, kyyti on unohdettu välittää taksille, ja näin ollen henkilö X myöhästyy esimerkiksi linja-autokyydistä, joka sekin on tilattu ja varattu matkapaketissa.(vapaa-ajan kyyti)

ESIMERKKITILANNE 3:

Henkilö X on ollut teatterissa, tilannut paluukyydin, on talvi ja pakkasta -22 celsiusta. Asiakas odottaa suljetun teatterin edessä taksia, joka on yhdistelyn takia myöhässä, tai täysin unohtanut asiakkaan. (vapaa-ajan kyyti)

ESIMERKKITILANNE 4:

Henkilö X on tilannut hyvissä ajoin meno- ja paluumatkan koskien työpäiväänsä, mutta viime hetkellä henkilön X kaveri soittaakin hänelle ja sanoo että voin tulla hakemaan sinut töistä. Henkilö X:n soittaessa keskukseen hänelle sanotaan, että ilmoitit meille tästä liian myöhään. Henkilö X tässä tapauksessa menettää yhden työmatkansa, vaikka hän ei sitä tässä tapauksessa itse käytäkään.

Myöskään esimerkiksi tilanne, jossa henkilön X työpaikan vieressä on kauppa, jossa hän haluaisi tehdä ruokaostokset heti työpäivänsä jälkeen. Hän ei voi kuitenkaan käydä kaupassa, sillä kello on jo niin paljon, ettei hän ehtisi enää kotiin palatessaan käymään kaupassa, ei onnistuisi. Kyseinen matka ei olisi enää töistä paluumatka eli työmatka, vaan se menisi vapaa-ajan matkoista pois.

 

Vaadimme, että vammaispalvelu parantaa adressissa mainittuja asioitakuljetus- ja taksipalveluissaan, sillä ne parantavat asiakkaiden elämää. Nykyiset käytännöt eriarvoistavat meidät kokonaan.

KENELLE ADRESSI LÄHETETÄÄN ALLEKIRJOITUKSINEEN

 

Adressin lähetämme allekirjoituksineen Tampereen kaupungin terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnalle ja sen johtajalle apulaispormestari Mikko Aaltoselle. Lisäksi on tarkoitus viedä asiaa eteempäin myös muihinkin kuntiin

                 

KETKÄ OVAT ADRESSIN TAKANA?

Adressin ovat ideoineet 20-vuotiaat Tamperelaisnuoret Zaida Launis ja Leevi Ketola

 

                   


Zaida Launis ja Leevi Ketola    Ota yhteyttä adressin tekijään

Facebook
Pitäisikö kesäajasta luopua?