Päivähoidon ryhmäkoolle asetettava lakisääteinen enimmäismäärä

Kiitos kaikille allekirjoittaneille!

Luovutimme adressin 15.1.2010 peruspalveluministeri Paula Risikolle. Tilaisuus oli erittäin positiivinen ja ministeri arvosti adressin ja kannanoton allekirjoittaneiden määrää. Hän lupasi toimittaa asiakirjat uutta varhaiskasvatuslakia valmistelevalle varhaiskasvatuksen neuvottelukunnalle. Neuvottelukunta on esittänyt, että uudessa laissa ryhmäkokoihin puututtaisiin suhdelukujen kautta esimerkiksi niin, että kasvatusvastuullisten aikuisten määrä rajoitetaan kolmeen eikä ryhmän kokoa voisi kasvattaa kasvatusvastuullisten määrää lisäämällä. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan lakiuudistuksen etenemistä.

----------------------------------------------------------------------------

Me allekirjoittaneet vaadimme, että päivähoidon ryhmäkoolle asetetaan lakisääteinen enimmäismäärä. Samalla hoidettavien lasten määrä suhteessa hoitajien määrään on pienennettävä niin, että alle kolmivuotiaita on ryhmässä 8–10 ja hoitajia on yksi aina kolmea lasta kohden. Alle kuusivuotiaiden ryhmässä ei tule olla yli 18 lasta ja hoitajia on oltava yksi kuutta lasta kohden.

Päivähoitoyksiköissä tulee myös olla koulutettuja sijaisia varalle, jotta suhdeluku ei ylity sairaustapauksissa tai silloin kun osa-aikaiset lapset tulevat hoitoon yhtä aikaa.

Perusteet



Suuret päiväkotiryhmät lisäävät merkittävästi infektiotauteja, koska taudit tarttuvat lapselta toiselle. Tiivis oleskelu suurissa ryhmissä johtaa samalla yhä vastustuskykyisempien bakteerikantojen kehittymiseen. Lasten päivähoito on myös merkittävimpiä kanavia virusten leviämiselle koko yhteiskuntaan. Suurilla päivähoitoryhmillä on siis suuri vaikutus koko yhteiskunnan terveyteen, talouteen ja työkykyyn.

Yksilötasolla toistuvat korvatulehdukset voivat heikentää lapsen kuuloa ja alentaa keskittymis- ja oppimiskykyjä. Myös suurten hoitoryhmien melu ja levottomuus haittaavat oppimista tärkeässä kehitysvaiheessa. Suuret hoitoryhmät aiheuttavat lapselle lisäksi kohtuutonta ihmissuhdekuormitusta ja yksilöllisen hoidon puute vaikuttaa haitallisesti lapsen turvallisuudentunteeseen.

Laki lasten päivähoidosta määrää, että päivähoidon on lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti edistettävä lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä. Lain mukaan päivähoidon tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla lapselle ja lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopiva.

Valtion tukeman palvelun ei tule edistää käytäntöjä, jotka aiheuttavat kustannuksiltaan ja vaikutuksiltaan kalliita sairastelukierteitä ja voivat olla riski yksilön henkiselle hyvinvoinnille.

Liitteessä (Liite A) kuvataan tarkemmin suurten päivähoitoryhmien vaikutuksia yksilötasolla ja yhteiskunnallisesti.

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa todetaan YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti, että julkisen vallan on asetettava päätöksenteossa lapsen etu ensisijalle. On huomattava, että tekemättä jättäminenkin on päätös. Näin ollen sekin, että päätetään jättää määrittämättä ryhmäkoko lailla, tulisi pystyä perustelemaan lapsen edun näkökulmasta.

Mikäli ryhmäkokojen vaikutuksista on päätöksen tekijöillä epävarmuutta, olisi aiheellista hyödyntää asiassa Lapsivaikutusten arviointia. Erityisesti se, että lasten päivähoidolla on erittäin laajat, pitkäaikaiset ja vakavat vaikutukset, puoltaa LVA:n toteuttamista.

Etenkään epävarmassa taloudellisessa tilanteessa lyhytjänteinen taloudellinen ajattelu ei saisi ohjata päätöksiä. Se, mikä nyt säästetään lasten hyvinvoinnista, tulee maksettavaksi tulevaisuudessa. Lasten päivähoitoryhmien pienentäminen lain avulla on tarpeen sekä lapsen edun että kansanterveyden ja -talouden vuoksi.



Liite A


Suurten päivähoitoryhmien vaikutus lapsen terveyteen ja kehitykseen



Suuret päiväkotiryhmät lisäävät sairastumisia hengitystie- ja välikorvatulehduksiin, koska taudit tarttuvat helposti lapselta toiselle.

Päiväkodeissa hoidettavat lapset sairastavat 2–3 kertaa enemmän kuin perhepäivähoidossa. Koti-hoidossa olevat lapset sairastavat vähiten. Päiväkotihoidossa olevat lapset sairastavat 2,7-kertaa enemmän välikorvatulehduksia ja 1,6-kertaa enemmän ripulitauteja ja ovat 2,5-kertaa useammin kuumeessa verrattuna kotihoidossa oleviin lapsiin.

Toistuvat korvatulehdukset voivat aiheuttaa lapselle kuulon heikkenemistä ja tämä alentaa merkittävästi hänen kykyään oppia lukutaitoa ja matemaattisia taitoja myöhemmin.

Tulehduksen aikana myös lapsen kontaktikyky, keskittyminen ja oppiminen heikkenevät. Näille taidoille on haittana myös suurten ryhmien aiheuttama jatkuva meteli ja rauhattomuus sekä jatkuvasti muuttuvat vuorovaikutussuhteet muihin lapsiin ja hoitajiin. Taustamelu heikentää puheen erottamista enemmän lapsilla kuin aikuisilla. Melu häiritsee oppimista ja tehtäviin keskittyminen vaikeutuu. Tämä on hyvin haitallista, koska päiväkoti-ikäiset lapset ovat kehitysvaiheessa, jossa kielen ja muiden taitojen oppiminen on herkimmillään.

Nykyisten päiväkotien tilat on mitoitettu tietylle määrälle lapsia. Jos tiloissa leikkii ja nukkuu alkuperäiseen mitoitukseen verrattuna lähes kaksinkertainen määrä lapsia, nousee ilman hiilidioksidipitoisuus helposti liian suureksi. Tämä laskee vireystilaa ja jaksamista ja aiheuttaa jälleen levottomuuden kasvua.

Suurten päivähoitoryhmien vaikutus lapsen psyykkiseen hyvinvointiin



Jatkuva meteli, oman rauhan ja hiljaisuuden puute sekä läheisen aikuiskontaktin vähäisyys tai puuttuminen on lapselle henkisesti kuluttavaa. Lapsen tulisi saada keskittyä oppimiseen ja leikkimiseen ja nauttia niistä.

Lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että tuttu aikuinen välittää ja on hänestä erityisesti vastuussa. Suuressa ryhmässä hoitaja ei pysty antautumaan riittävän yksilölliseen ja lämpimään vuorovaikutukseen yhdenkään lapsen kanssa jatkuvien keskeytyksien ja yleisen hälinän vuoksi. Suuret lapsiryhmät eivät turvaa lapsen tarvetta ja oikeutta turvallisuuden tunnetta vahvistavaan kasvuympäristöön. Turvattomuuden tunnetta lisää esimerkiksi tilanne, jossa pienemmälle lapsimäärälle tarkoitettuihin tiloihin osoitetaan lähes kaksinkertainen määrä lapsia, jolloin kaikille ei riitä omaa lepo- ja ruokailupaikkaa ja naulakkoa.

Suurten ryhmäkokojen myötä lapsen sosiaalisten suhteiden määrä kasvaa liian suureksi ja siitä aiheutuu pienelle lapselle kohtuutonta ihmissuhdekuormitusta. Pieni lapsi ei myöskään ole vielä valmis odottamaan kovin kauan, että saa aikuiselta huomiota. Suuri ryhmä aiheuttaa levottomuutta ja turhautumista. Turhautunut lapsi turvautuu helposti myös aggressiiviseen käytökseen.

Suuret ryhmät ovat myös otollinen kenttä kiusaamiselle ja syrjimiselle, kun hoitajat eivät ehdi huomata ja puuttua lasten keskinäisiin välienselvittelyihin. Lapset eivät tunne toisiaan yhtä läheisesti kuin pienemmissä ryhmissä eikä tiivistä yhteishenkeä saada välttämättä muodostettua.

Suurten päivähoitoryhmien vaikutus kansanterveyteen ja -talouteen



Sen lisäksi, että tulehdustaudit leviävät päiväkodissa suuren lapsiryhmän kesken, tarttuvat ne tietenkin myös päiväkodin työntekijöihin, jotka joutuvat jäämään pois töistä. Sen lisäksi sairaiden lasten vanhemmille kertyy työstä poissaoloja heidän hoitaessaan ensin lapsiaan ja sitten mahdollisesti vielä itseään. Lapsiperheiden vanhempien työstä poissaoloista 40 prosenttia johtuu lapsen sairaudesta. Taudit leviävät vanhempien kautta muille työpaikoille. Näin ollen myös työnantajat kärsivät suurten ryhmien seurauksia.

Lasten päivähoito onkin yksi merkittävimmistä kanavista virusten leviämiselle koko yhteiskuntaan. Lasten rokottamisen tiedetään vähentävän infektioita lasten lisäksi myös iäkkäillä. Suurten ryhmäkokojen aiheuttama ongelma ei siis suinkaan ole vain lapsiperheiden.

Lasten tiivis yhdessäolo suurissa hoitoryhmissä kasvattaa yhä vastustuskykyisempiä bakteerikantoja ja hoitona runsas antibioottien käyttö taas johtaa antibioottien tehon heikkenemiseen. Sillä, että infektioita vähennetään lasten hoitoryhmiä pienentämällä, on siis suuri kansanterveydellinen merkitys - eli käytännössä myös hyvin suuri taloudellinen merkitys yhteiskunnalle.

Suurten päivähoitoryhmien vaikutus hoitohenkilökuntaan



Päiväkodeissa työskentelevälle hoitohenkilökunnalle ylisuuret ryhmät aiheuttavat liiallisia paineita. Melun ja levottomuuden sietäminen väsyttää ja kyvyttömyys antaa hoidettaville lapsille riittävästi huomiota turhauttaa. Työ muuttuu antoisasta kuluttavaksi ja rutiininomaiseksi, jolloin lapsen tarpeita ei jakseta kohdata sillä herkkyydellä kuin pienemmissä vuorovaikutustilanteissa pystyisi.

Päiväkotien henkilökunta kärsii myös eniten äänihäiriöistä, jotka johtuvat alituisesta korotetulla äänellä puhumisesta. Äänihäiriöt haittaavat merkittävästi työntekoa ja lisäävät sairauspoissaoloja.


-------------------------------------------------------------------------

Lapsiperheiden Etujärjestö on valmistellut tämän adressin kanssa samansisältöisen kannanoton, johon kerätään nimiä alan järjestöiltä ja asiantuntijoilta. Kannanotto ja adressi luovutetaan sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle ja peruspalveluministeri Paula Risikolle 15.1.2010.

Tietoa tästä adressista saa mielellään levittää eteenpäin kaikille kiinnostuneille. Toivottavasti saamme yhdessä aikaan muutoksen!

Anna Lanas-Nevala
Puheenjohtaja
Lapsiperheiden Etujärjestö ry

Yhteyshenkilö kannanottoa ja adressia koskevissa asioissa:
Johanna Happonen
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
johanna.happonen@netti.fi

Huom!
Jos edustat yhdistystä tai järjestöä, joka haluaisi allekirjoittaa kannanoton, otathan yhteyttä Johanna Happoseen. Tähän adressiin kerätään nimiä yksityishenkilöiltä. Yhdistysten allekirjoitukset saavat enemmän painoarvoa kannanotossa.

------------------------------------------------------------------------

Kannanoton ovat allekirjoittaneet:
- Adoptioperheet ry
- Yhteiset Lapsemme - All Our Children ry
- Anna Tuliharju,LL, Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Psykoterapeutti (TEO), Kuopio
- Merja Kuusisto, kansanedustaja, Tuusula
- Merja Kyllönen, kansanedustaja, Suomussalmi
- Koivuharjun Toivolan Vanhempainyhdistys, Kemi
- Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja, Helsinki
- Savonlinnan Seudun Lastentarhanopettajat ry
- Tarja Kettunen, elto, Joensuu
- Parasta Lapsille ry
- Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA ry
- Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry
- Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry
- Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
- Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
- Pohjois-Hämeen lastentarhaopettajayhdistys ry
- Suomen erikoistuneet lastentarhaopettajat ry
- Satakunnan Lastentarhaopettajat ry
- Helsingin Lastentarhaopettajat ry
- Tottijärven Vanhempainyhdistys ry, Nokia
- Lohjan Seudun Lastentarhaopettajat ry
- Vantaan Lastentarhaopettajat ry
- Turun Lastentarhaopettajat ry
- Kainuun Lastentarhaopettajat r.y.
- Oulun Lastentarhaopettajat ry
- Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry
- Lasten Oikeuksien Tuki ry

Facebook
Tulisiko yritystukia vähentää?