Pistekirjoituksen_puolesta

Suomen Sokeat ry VETOOMUS ja KANNANOTTO

VAADIMME, että pistekirjoituksen opetusta tehostetaan kaikissa näkövammaistyötä tekevissä yhteisöissä.      

VAADIMME myös, että yhteiskunnan päättäjätahot myöntävät rahoitusta pistekirjoituksen tuottamiseen ja pistekirjoituksen koulutuksen lisäämiseen (Kela, Kuntien sosiaalitoimet, Keskussairaaloiden näönkuntoutuskeskukset). Säästöt eivät saa heikentää sokeiden erityistaitojen tuottamista ja opettamista. Pistekirjoituskursseja järjestämällä ja pistemateriaalien tuottamista lisäämällä saavutetaan Suomen yleinen luku- ja kirjoitustaito, eli siis sama taso, joka näkevillä suomalaisilla on lähes 100 prosenttia.  

Vuonna 1954 UNESCO vahvisti päätöksellään Louis Braillen kehittämän pistekirjoituksen kansainvälisen aseman: "Braillen kehittämää pistekirjoitusta on opetettava yhtenäisenä järjestelmänä kaikkialla maailmassa." Suomessa pistekirjoituksen opettaminen alkoi jo vuonna 1865.   Pistekirjoituksen lukemisesta ja muun kohomateriaalin saatavuudesta hyötyvät kaikki täysin sokeat, kuurosokeat ja vaikeasti heikkonäköiset henkilöt. Kohomateriaaleista mainittakoon kohokartat, joiden avulla sokea pystyy hahmottamaan ympäristöä niin sisätiloissa kuin ulkotiloissa.    

Nykyaikaisten teknisten laitteiden avulla piste- ja kohomateriaalien tuottaminen on monin verroin hinnaltaan edullisempaa kuin ennen. Siitä huolimatta eivät edes näkövammaisten omat järjestöt yritä parantaa pistekirjoituksen asemaa ja arvostusta. Pistekirjoituksella ilmestyy vain muutama lehti. Niistäkin ollaan lopettamassa kuluttaja-asioihin paneutuva Manteli ja monille hyvin tärkeäksi kohonnut Mantelin käsityöliite.     

EU määräysten ansiosta julkiset tahot ovat ryhtyneet enenevästi tuottamaan piste - ääniohjaus  ja kohomerkintöjä sokeita varten: - lääkepakkaukset - hissien painikkeiden kohomerkinnät ja puheohjaus - junanvaunujen paikkanumerot - äänisummerit liikennevaloissa ym   Näkövammaisyhdistysten ja näkövammaistyötä tekevien laitosten säännöissä ja ohjeissa mainitaan muun muassa "jäsenen on saatava materiaalit haluamassaan muodossa: äänitteenä - pistekirjoituksella - mustavalkoisena tekstinä - sähköisenä versiona puhuvan tietokoneen välityksellä." Edellä mainittuja materiaaleja ovat esimerkiksi: - yhdistysten ja muiden laitosten jäsenkirjeet ja tiedotteet - kurssien ja leirien ohjelmat - apuvälineiden ohjeet - pistekirjoituksella painetut julkaisut  - pistenuotit      

Automaattinen tietojen käsittely on parantanut huomattavasti sokeiden mahdollisuuksia tiedonsaannissa ja yhteyksien pitämisessä viranomaisiin päin. Pistekirjoituksen tarve ei siitä huolimatta ole poistunut. Sokeiden ryhmässä tulee olemaan aina joukko, joka ei jostakin syystä omista tietokonetta tai ei voi oppia sitä käyttämään. Myös tietokonetta käyttävät henkilöt tarvitsevat fyysistä lukutaitoa (pistekirjoitus - pistenäyttö tietokoneella).  

Seuraavat tahot ovat avainasemassa pistekirjoituksen opetuksen järjestämisessä ja näkövammaisten henkilöiden motivoinnissa: - Näkövammaisten Keskusliitto (aluesihteerit ja asiakaspalveluyksiköt) - koulut, joissa opiskelee näkövammaisia - liiton kuntoutusyksikkö - näkövammaisten alue- ja toimialayhdistykset - keskussairaaloiden näönkuntoutus  

Huolestuneena Suomen Sokeat ry:n hallitus on saanut kuulla, että pistekirjoituksen oppimisen tarvetta on vähätelty, tai sen merkitystä sokean henkilön elämänlaadun parantamiseksi ei ole tuotu esille innostavalla tavalla. Samoin Suomen Sokeat ry:n hallitus saa usein viestejä, että pistekirjoituksella saatava materiaali ei ole valmiina ajoissa. Esimerkkinä mainittakoon vasta kurssin jälkeen saatu kurssiohjelma. Usein myös apuvälineiden ohjeet ovat saapuneet pitkän ajan kuluttua apuvälineen hankinnasta.    

16.11.2015 Suomen Sokeat ry hallituksen puolesta Tapio Äystö puheenjohtaja

Punktskiftsmassadress, november 2015.                                                                                                                            

Nedanstående text är producerad av Suomen Sokeat ry, med vederbörligt tillstånd översatt av Carl-Erik Mattlar. Texten har ytterligare bearbetats och kompletteras av Tessa Bamberg och Cecilia Weckman.    

För punktskriften  

En vädjan och ett ställningstagande av Förbundet Finlands Svenska Synskadade r.f.  

Vi kräver att undervisningen i punktskrift effektiveras i samtliga sammanhang där arbete utförs med och för synskadade.  

Vi kräver vidare att beslutsfattare inom samhället beviljar finansiering vad gäller produktion av punktskrift och undervisning i densamma (FPA, kommunernas socialtjänst, centralsjukhusens synrehabiliteringscentra). Olika sparkrav får inte försvaga produktionen av och undervisningen i olika specialfärdigheter avsedda för blinda och synsvaga. Genom att anordna kurser i punktskrift och genom att utöka produktion av taktilt materiel uppnås samma läs- och skrivfärdighet som seende i Finland uppnått, eller nästan 100 procentigt.  

År 1954 fastställde UNESCO att det punktskriftssystem som Louis Braille utvecklat har en internationell ställning: “Utbildning i det punktskriftssystem som Braille utvecklat skall på ett enahanda sätt meddelas i hela världen”. I Finland påbörjades utbildning i punktskrift redan 1865. Alla helt blinda liksom dövblinda och personer med starkt nedsatt syn drar nytta av färdighet i att läsa punktskrift lika väl som annan taktil text. Bland produkter där stimulus är taktilt kan nämnas t.ex. kartor som gör det möjligt för blinda och synsvaga personer att orientera sig i omgivningen ute lika väl som inne.  

För alla medborgare är det en grundläggande rättighet att få lära sig läsa och skriva. Punktskriften är gravt synskadade människors eget läs- och skriftspråk.  

För FSS del mår punktskriftsverksamheten för tillfället bra med både en livaktig kursverksamhet och möjlighet att ge ut flera olika punktskriftstidningar. Det hårdnande samhällsklimatet är dock också för oss ett orosmoment.  

Tack vare olika EU-bestämmelser har olika offentliga myndigheter i tilltagande utsträckning börjat producera punkt- och ljudbaserade markeringar för blinda och synskadade: läkemedelsförpackningar, kontakter i hissar, platsnummer på tåg, summerljud vid skyddsvägar i trafiken, osv. Olika synskadeföreningar lika väl som inrättningar som utför synskadearbete har i sina stadgar och regler stipulationer bl.a. om att: “En medlem bör få all materiel på önskat sätt: som tal, i punktskrift, som svartvit text, i elektronisk form via en talande dator.” Bland här nämnda materiel kan nämnas till exempel: medlemsbrev och olika slags information från föreningar o.a., program för kurser och läger, bruksanvisningar för olika hjälpmedel, publikationer tryckta i punktskrift, noter i punktskrift.  

Olika slag av automatisk informationsbehandling har förbättrats markant vad gäller hur synskadade kan få information och hur synskadade kan upprätthålla kontakt med olika myndigheter. Detta oaktat har inte behovet av punktskrift reducerats. Bland synskadade personer kommer det alltid att finnas ett antal som av någon anledning inte äger en dator eller inte kan lära sig att använda en sådan. Också bland dem som använder en dator finns personer som behöver fysisk läsfärdighet, dvs. punktskrift som läses med punktdisplay på datorn.  

Följande aktörer befinner sig i en nyckelställning vad gäller undervisning i punktskrift på svenska och att motivera synskadade personer att lära sig punktskrift: FSS och dess medlemsföreningar, skolor med synskadade elever, synrehabiliteringen vid centralsjukhusen, m.fl.  

Behovet av att lära sig punktskrift bör inte tonas ner, utan man bör på ett stimulerande sätt föra fram punktskriftens betydelse som ett led i ökad livskvalitet för den synskadade.  

En av FSS målsättningar är att alla finlandssvenska synskadade skall ha full delaktighet i samhället i enlighet med FN:s deklaration om mänskliga rättigheter och FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning. Kunskaper och material i punktskrift möjliggör att synskadade personer kan känna sig delaktiga och jämställda med andra människor i vårt samhälle. Synligheten och användningen av punktskrift i det offentliga rummet bör förbättras.

Ossi Särkinen Suomen Sokeat ry    Ota yhteyttä adressin tekijään