Kuusakosken kierrätyslaitokselle parempi paikka

Vaadimme Heinolan kaupunkia osoittamaan Kuusakoski Oy:n kierrätyslaitokselle Rajavuoren sijasta paikan, joka palvelee paremmin koko Heinolan yhdyskuntarakennetta.

Kuten tunnettua, Kuusakoski Oy:n Rajavuoreen liittyvät viimeaikaiset suunnitelmat ovat saaneet Rainion ja Lakeasuon asukkaat liikkeelle, mutta kysymys ei ole vain em. asukasryhmän tulevaisuudesta, vaan - niin kuin aikaisemminkin olen todennut - Heinola on niin pieni yksikkö, että kaikki kaupunkimme elämänmenoon liittyvät asiat ovat meille kaikille yhteisiä. Onko siis Kuusakoski Oy:n toimintakapasiteetin laajeneminen kaupungin keskustan läheisyyteen suunnitellussa mittakaavassa koko Heinolan edun mukaista? Vastaus kysymykseen saattaisi löytyä Rajavuoren kierrätyslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman pohjalta esitettyjen kysymysten myötä.

1) Kuusakoski Oy hankkii kierrätysmateriaaleja kaikkialta toiminta- alueeltaan. Toiminta- alue käsittää mm. Baltian, Kiinan ja USA:n. Onko Heinolaan tarkoitus tuoda jätteitä ympäri maailmaa ja sijoittaa osa niistä tänne pysyvästi?

2) Kierrätyslaitoksessa suoritettavien prosessien jälkeen jäljelle jäävien hyödyntämiskelvottomien jätteiden loppusijoitus ei sisälly hankkeen arviointiin, vaikka hyödyntämiskelvottomat jätteet - arviolta 56 000 tonnia vuodessa – ajatellaankin loppusijoitettavan Rajavuoren teollisuusjätteen erityiskaatopaikalle. Profiloituuko Heinola näin kaatopaikkakaupungiksi?

3) Vaihtoehdon kolme mukaisesti Rajavuoreen sijoitettaisiin uusia toimintoja ja lisäksi Heinolan tehtailta siirtyisi Rajavuoreen murskauslaitos, ajoneuvojen esikäsittely ja rakennusjätteen käsittely. Eikö näin mittavien toimintojen paikka ole jossakin muualla kuin lähellä Heinolan ydinkeskustaa?

4) Rajavuoren kierrätyslaitoksessa on tarkoitus vastaanottaa ja käsitellä mm. rakennusjätettä ja pilaantuneita maita. Arvio Kuusakoski Oy:n uudelle kierrätyslaitokselle vastaanotettavien materiaalien määrästä vaihtoehdossa kolme on 420 000 tonnia vuodessa! Olemmeko halukkaita esitetyn asiantuntijalaskelman mukaisesti näkemään ja kokemaan satakunta rekkaa keskustan tuntumassa lähes päivittäin? Eikö tämän suuruusluokan toiminnot olisi järkevää sijoittaa lähelle moottoritien liittymiä? Ja mylly, joka ko. määrän jätettä käsittelisi, lienee monumentaalinen rakennus, joka näkyy ja kuuluu kauas?

5) Materiaalin välivarastoinnista voi aiheutua hulevesipäästöjä ja erinäisten teknisten varotoimenpiteiden jälkeen puhdistettu vesi johdettaisiin maastoon. Kuinka puhdasta vesi todellisuudessa tulisi olemaan? Voidaanko loma- asutuksen ja Rajavuoren lähellä sijaitsevien virkistysalueiden puhtaus taata näiden päästöjen jatkuessa vuodesta toiseen kymmenien vuosien ajan?

6) Rakennusjätteen käsittelyssä muodostuu sellaisia jätteitä, kuten PVC- muovia, eristeitä ja tekstiilejä ja niitä on tarkoitus loppusijoittaa Rajavuoren kaatopaikalle. Mikä on pelastustoimen kapasiteetti mahdollisen suurpalon sattuessa? Kytevä jätevuori on vaikea sammuttaa ja kyteminen voinee jatkua pitkään, jopa vuosia?

7) Rajavuoren kierrätyslaitokselle vastaanotettaisiin raskasmetalleilla ja öljyillä pilaantuneita maita yhteensä 40 000 tonnia vuodessa ja näitä aineksia käytettäisiin osin sellaisenaan kaatopaikan rakenteissa. Kuinka on mahdollista käyttää pilaantuneita maa- aineksia sellaisenaan rakenteissa, joista myrkkyjen poiskulkeutuminen on mahdollista? Eikö ole myös outoa, että nykyinen kaatopaikka-alue on jätetty ympäristövaikutusten arvioinnin ulkopuolelle, vaikka vuonna 1998 myönnetyn ympäristöluvan jälkeen toiminta kyseisellä kaatopaikalla on olennaisesti muuttunut siihen suuntaan, että raskasmetallit lähtevät helpommin liikkeelle?

8) Muovi- ja kumipitoisen orgaanisen materiaalin prolysointilaitos tulisi toimimaan keskeytymättömässä kolmivuorossa; ma-pe 6-22, la 7-18 ja poikkeustapauksissa materiaalin vastaanotto- ja lastaustoimintaa voitaisiin tehdä myös öisin ja sunnuntaisin. Hallissa tapahtuvat toiminnot sekä huolto-, kunnossapito-, siivous ja tukitoiminnot tapahtuisivat viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Onko todellakin tarkoituksenmukaista sijoittaa jatkuva liikenne- ja meluhaitta näin lähelle lapsiperheitä, joita kaupungin strategisen ajattelun mukaisesti pitäisi saada muuttamaan paikkakunnalle yhä lisää?

9) Ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekstistä löytyy löysiä mainintoja, kuten ”pyritään”, ”voidaan tarvittaessa”, ”vähenee” ja ”voidaan sisällyttää”. Mitätöivätkö tällaiset termit arviointiohjelman uskottavuuden?

Kuusakoski Oy:n hanke Rajavuoressa on kaiken kaikkiaan kyseenalainen Heinolan imagolle ja madaltaa selkeästi elämisen laatua ennen kaikkea keskustan, kirkonkylän, Lakeasuon, Rainion, Reumasairaalan ja Konniveden loma- asutuksen suunnalta katsottuna. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista hajauttaa Heinolan kaupungin yhdyskuntarakennetta ripottelemalla teollisuutta eri puolille kaupunkia, vaan sen sijaan toivottaa yritysten investoinnit tervetulleiksi sellaisille alueille, missä haittavaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi, ja näin välttyä Heinolan kaupungin, se on asukkaiden, ja yritysten välisiltä eturistiriidoilta.