Röjsjö - suoalueen puolesta

RÖJSJÖ - RÖISUO PELASTETTAVA TURVETUOTANNOLTA 

Kotkan Energia Oy suunnittelee Röjsjön suoturpeen käyttämistä energiaturpeeksi Kotkassa ja hakee ympäristölupaa Uudenmaan ELY-keskukselta.

 

Loviisassa, Pernajan kaupunginosassa, Koskenkylän itäpuolella, sijaitsee suuri Röjsjön suo- ja metsäalue. Alue on ojitettu ja metsätalouskäytössä tällä hetkellä. Suoalueen koko on noin 340ha. Se on Loviisan ainoa iso suo ja näin yhtenäinen viheralue. Tätä korosti myös vanha Pernajan kunta antaessaan kielteisen lausuntonsa vuosi sitten. Röjsjön kerää valumavesiä n. 2000 ha alueelta. Suon keskiön ekosysteemin häiritseminen näin vahvasti vaikuttaa varmaankin laajemmin, kuin mitä prosentuaaliset osuudet antavat YVA-selostus -raportissa ymmärtää.

 

- - -

ELY-keskus on kerännyt lausunnot YVA-selostusta koskien. Määräaika oli 28.10.2010.

Kansalaismielipide YVA-lausunnosta lähettiiin Uudenmaan ELY-keskukselle. Se lähettiin myös Loviisan kaupungille tiedoksi. Ajohetkellä nimiä yht 201.

Nimien keruuta jatketaan, koska lisää äänenpainoa tarvitaan vielä myöhemmissä vaiheissa.

- - -

 

Suunnitellun tuotannon suurin vaihtoehto on turpeen kaivaminen yli 210 hehtaarin alueelta. Turvetuotanto tarkoittaa, että tältä paikalta nostettaisiin pois n. 3 m syvyydeltä turvetta, pienimmässä vaihtoehdossa 100 ha ja suurimmassa 213 ha. Alueen valmistelu käyttöönottoa varten vie 3-4 vuotta. Turvetta on arvioitu riittävän 20 vuodeksi, jonka jälkeen jälkihoitoa tehdään vielä 2-4 vuotta. Turvetta kuljetettaisiin Kotkaan poltettavaksi noin 670 perävaunurekallista vuosittain, 20 vuotta, käyttöaikana n. 6-8 päivittäin. Työllistämisvaikutus on hyvin vähäinen, suurimmillaankin vain suoraan 10 henkilötyövuotta ja välillisesti 12 henkilötyövuotta koko aikana.

 

Turvetuotanto lisää vesistöihin kiintoaines-, humus- ja ravinnekuormitusta. Yleisimmin mitataan kiintoainesta, typpeä ja fostoria, mutta myös metalleja vapautuu turvesuolta vesistöihin. Turvetuotannon purkuvesille on suunnitelmassa kaksi vaihtoehtoa: a) purkuvesien johtaminen Röjsjöbäckenin, Röjsjöträsketin ja Niinijärven kautta Koskenkylänjokeen tai b) purkuvesien ohjaaminen ojaa pitkin Karjalaiskylän sivuitse suoraan Pernajan lahteen. Koskenkylän jokeen laskeminen ei kuormita vain Koskenkylänjokea, sen koskia ja jokisuuta Pernajanlahdessa, vaan myös reitin varrella ensin olevia Rösjöträskettiä ja Niinijärveä. Näissä näkyisi kovinkin kiintoaines- ja humusrasite. Toisessa vaihtoehdossa (b), jota on tutkittu huomattavasti vähemmän, purkureitti on lyhyt ja kuormitus tulee suoraan Pernajanlahteen, kuormittaen vahvemmin paikallisesti ojan laskukohtaa. Molempien vaihtoehtojen purkuvedet päätyvät Pernajanlahden NATURA 2000-alueelle.

 

Pernajanlahden alue on valtioneuvoston päätökselläkin valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Alue on liitetty kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon (Ramsar). Pernajanlahti on myös yksi Lintulahdet Life hankkeen kohde.

 

Koskenkylänjoki on mukana useissa hankkeissa, joissa on mm. tehty kalataloudellista kunnostusta, rakennettu kalatie voimalaitoksen ohi, selvitetty suojellun vuollejokisimpukoiden esiintymistä sekä tutkittu niiden siirtoistutuksia. Pernajanlahden suojelualueille on pitkät hoito- ja käyttösuunnitelmat.

 

Suunnitelma on nykyisen maakuntakaavan vastainen. Maakuntakaavassa, vahvistettu 15.2.2010, alue on merkitty MY eli maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Kotkan Energia oli valittanut maakuntakaavasta joulukuussa 2007, mutta valitus kumottiin ympäristöministeriön tämän vuoden vahvistuspäätöksen yhteydessä. Meneillään on 2.vaihemaakuntakaavan laatiminen, jossa alueen merkintä on vaarassa muuttua sellaiseksi, joka sallisi jatkossa alueen käytön energiatuotantoon eli turpeen nostoon polttamista varten.

 

Turpeenpolton ympäristönäkökulma on kyseenalainen. Turve ei ole uusiutuva luonnonvara, ellei aikaperspektiiviksi oteta yli 6000 vuotta. Turpeennostoalue ei palaa koskaan entiselleen. Vesistövaikutusten ja suoluonnon häviämisen lisäksi sen ympäristövaikutuksiin pitää lukea huomattavat kasvihuonekaasupäästöt. Turpeenpolton kasvihuonepäästöt ovat samat kuin poltettaessa kivihiiltä. Kasvihuonepäästöistä turpeenpolton osuus n. 9-13 %, kun taas energiantuotannosta turpeenpoltto on vain 5-7 %. Suomen valtion näkemykset turpeenpolton ympäristönäkökulmasta ovat ristiriidassa kansainväliseen näkökulmaan. Mihin suuntaan uudella turpeen verolla valtio haluaa ohjata? Valtionyhtiö Vapon mainoskampanjaa (aloitettu kevät 2010) on kritisoitu sisältävän puolitotuuksia ja johtavan harhaan. On muistettava, mikä on mainoskampanjan lähtökohta ja mitä tarkoitusta kampanjalla halutaan palvella.

 

Ympäristölupahakemuksissa on hyväksytty viittaaminen Vapon aiemmin suorittamiin tutkimuksiin mm. melu ja pölyhaitoista. Näissä tutkimuksissa haitat ja vaikutukset todetaan vähäisiksi ja paikallisiksi. Millä tarkoitusperällä Vapo voi suorittaa tutkimuksia turvetuotannon vaikutuksista ympäristöön?

 

YVA-selostuksessa mainitaan tarkasti huomioonotettavat asiat hyvin seikkaperäisesti, mainiten esim. eläimiä kuten linnustosta metsot, luonnonsuojeltavat kirjoverkkoperhoset ja vuollejokisimpukat, mutta muutosten merkitys ohitetaan kovin kevyesti. Raportissa mainitaan ettei tuotanto yhdessä hankkeiden (kts. edellä) kanssa todennäköisesti merkittävästi heikennä luontoarvoja tai lajiston elinympäristöjä ja elinkelpoisuutta. Mikä olisi sitten kaikkien hankkeiden ja hoitosuunnitelmien tulos siis ilman tätä väärään suuntaan luontoa häiritsevän toiminnan aloittamista?

 

Turvetuotantoa tehdään nykyisellään hyvin laajasti mm. Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Meitä lähempänä ovat kokemukset ja valitukset Luumäen asukkailta ja yhdistyksiltä. Ympäri Suomea on käytössä olleilta ja laajennetuilta turpeennostoalueilta tullut runsaasti valituksia koskien mm. muutoksia lähialueiden vesistöissä, vaikutuksista kalakannassa, melu- ja pölyhaitoista, vaikutuksista pohjavesiin ja alueelliseen vesitasapainoon. Tällä hetkellä Suomessa on turvetuotannossa käytössä noin 65000 ha, joka on pian loppuun kaluttu. Tavoitteena on lähivuosina kaksinkertaistaa turpeennostoalueet.

 

Kuka pystyy kertomaan, mikä on tämän ison ekosysteemin muuttamisen vaikutus kokonaisuudelle lähitulevaisuudessa ja varsinkin tulevaisuudessa, jossa lastemme lapset tulevat elämään.

 

Lisätietoa aiheesta Röisuon blogi-sivulta: rojsjo.wordpress.com

 

Lisätietoa Kotkan Energian Röisuon turvetuotannon ympäristöluvan hakemisesta ELY-keskukselta:

 

 

 

Lisätietoja voi myös kysyä:

Anne Juujärvi

rojsjo [at] gmail.com

 


Anne Juujärvi, Isnäs    Ota yhteyttä adressin tekijään