Vetoomus Keuruun keskustassa sijaitsevan Seiponharjun puolesta

Keuruun keskustassa, Tarhianjärven rannassa sijaitseva Seiponharju eli Loilonharju on melko hyvin säilynyt harjumuodostuma. Vanhoine mäntymetsineen se on maisemallisesti merkittävä, kauas näkyvä luontokohde, jota monet asiantuntijat ovat jo vuosikymmeniä sitten ylistäneet. Mm. Keuruun kunnan maisema-analyysia varten palkkaama puutarha- ja maisema-arkkitehti Leena Iisakkila totesi vuonna 1970 siitä, että ”harju on oikea helmi, jolla on kauniit muodot ja vahva puusto; alue kuuluu ehdottomasti suojeltaviin luonnonkohteisiin”.

Alueella on myös kulttuurihistoriallista merkitystä. Harjun eteläpään ylätasanteella on sijainnut Seipon lepokoti, myöhempi matkustajakoti, joka kuitenkin paloi 1970-luvulla. Harjulle on useaan otteeseen suunniteltu asuinrakennuksia, jopa hotellia, mutta toistaiseksi tällaiset yritykset on torjuttu. Tähänastinen rakentaminen on ollut kuitenkin varsin pienimuotoista, ja siksi harjun eteläpää ja itärinne ovat yhä melko eheät ja komean kilpikaarnamännikön peittämiä.

Nyt alueelle suunnitellaan monikerroksista tornitaloa ja sen edustalle järven päällä kelluvia rakennuksia. Niitä varten tarvitaan myös kulkureitit, parkkipaikat ja muu kunnallistekniikka sekä tilaa muita välttämättömiä toimintoja varten, mikä pilaa seudun täydellisesti. Näiden suunnitelmien toteutuessa harjusta ei jää paljon jäljelle – niin kaunis rantamaisema kuin rauhallinen ulkoilureitti ovat tämän myötä menneitä. Harjun eteläpään pienen nokan säästäminen ei tätä tosiasiaa muuksi muuta. Keuruun vetovoimaa ovat myös kauniit maisemat ja vapaat rannat, eivät vain ja ainoastaan parhaalle paikalle rantaan rakennetut asuintalot. Nyt suunnitelmissa oleva kerrostalo on sekä pinta-alaltaan että korkeudeltaan liian massiivinen alueen kokoon nähden. Korkea rakennus korkealla mäellä järven välittömässä läheisyydessä pistää selkeästi esiin maisemasta ja muusta rakennuskannasta, eikä sitä voi perustella aiemmin alueella sijainneella Seipon lepo-/matkustajakodin rakennuksellakaan. Kyseinen rakennus oli puurakenteinen, kaksikerroksinen, väritykseltään sopusointuinen, eikä se vaatinut samalla lailla käyttöönsä parkkipaikkoja, kunnallistekniikkaa ym. kuten nykyasuminen.

Alueen tulevaisuudesta päättävät Keuruun seurakunta maanomistajana ja Keuruun kaupunki kaavoittajana. Me allekirjoittaneet vetoamme päättäjiin, jotta Seiponharju, Keuruun keskustan viimeinen, eteläpäästään vielä pitkälti luonnontilainen harjumuodostelma säilytettäisiin entisellään, maisemallisesti merkittävänä kohteena ja keskustan asukkaille tärkeänä lähivirkistysalueena. Siitäkin huolimatta, että järvinäköala ja keskustan läheisyys houkuttaisivat hyödyntämään rakentamatonta tonttia sen selkeistä luonto- ja maisema-arvoista huolimatta. Alueelle tulisi laatia oma suunnitelmansa, johon voisi sisältyä myös pientä maisemaan ja käyttöön sopivaa rakentamista ja siistimistä, mm. mäntyjen istuttamista, pintakasvillisuuden entisöintiä, polkuja, penkkejä ja rappuja.

Juha Pakarinen, Keurusselän Seura ry. Keurusseudun Luonnonystävät ry.    Ota yhteyttä adressin tekijään