Tervon yläkoulu tulee säilyttää

Tervon yläkoulu tulee säilyttää

Me allekirjoittaneet vetoamme Tervon yläkoulun (7.–9. lk) säilyttämisen puolesta lähipalvelun, yksilöllisen opetuksen sekä kunnan elinvoiman turvaamiseksi. Lista tämän adressin allekirjoittajista toimitetaan Tervon kunnanvaltuustolle.

Perustelut:

Tervon kunta selvittää yläkoulun lakkauttamista pohjautuen pieneneviin koululaismääriin. Ilmeisesti taustalla ovat myös opetustoiminnan kustannukset sekä epävarmuus valinnaisaineiden järjestymisestä pienille ikäryhmille.

Koululaisten väheneminen on tosiasia kaikissa maaseutukunnissa. Tervo Pohjois-Savon pienimpänä kuntana kohtaa haasteet ensimmäisenä, naapurikunnissa ollaan pian samassa tilanteessa. Tervo on viime vuosina saanut muuttovoittoa, mikä näkyy ennusteita merkittävästi suurempina ikäryhminä koulun ensimmäisillä luokilla: nämä ikäryhmät tulevat palauttamaan yläkoulun oppilasmäärän tämänhetkiselle tasolle (yli 30 oppilasta).

Tervon kunnan järjestämässä kuntalaisillassa 30.8. ei kuultu vaihtoehtoisia tulevaisuusvisioita opetuksen järjestämiseksi. Naapurikuntien kanssa jaettuja opettajaresursseja, kurssimuotoisesti järjestettävää luokkatasosta riippumatonta opetusta tai digi- ja etäopetuksen mahdollisuuksia ei käsitelty. Koulun puolesta on tuotu esille aikataulun tiukkuutta uusien ratkaisujen laatimisessa: opettajat tekevät niitä ilman lisäresurssia oman työn ohessa. Miksi aikataulu on näin tiukka? Onko se riittävä perusteelliseen opetuksen uudistamistyöhön, jossa rakenteita ja metodeja muutetaan? Miksi tärkeään työhön ei osoiteta lisäresurssia? Miksi vaihtoehtoisia skenaarioita ei ole ryhdytty rakentamaan jo 2016, kun muista kunnista alettiin kysellä ostopalvelumahdollisuutta?

Yläkouluopetuksen keskittäminen naapurikuntiin tarkoittaisi kaikille yläkouluikäisille järjestettäviä koulumatkoja. Päivittäinen istuminen koulutaksissa vaikuttaa merkittävästi koululaisten elämänlaatuun ja ajankäyttöön. Se hajottaa alakoulussa yhteenhitsautuneet ikäluokat, sillä todennäköisesti jo lain sallimien kuljetusaikojen puitteissa on mahdotonta ostaa yläkouluopetusta yhdestä kunnasta ja kuljettaa kaikkia yläkoulun oppilaita samaan kouluun. Kymmenien lasten tarpeeton kuskaaminen on kallista, epäekologista ja huonoilla teillämme jopa vaarallista. Olisiko mahdollista ostaa vain valinnaisaineita naapureilta tarvittaessa? Valinnaisuutta on mahdollista rikastaa nykyaikaisen etäopetuksen avulla esimerkiksi kieliopinnoissa: lapsemme elävät jo tänä päivänä keskellä uusia, virtuaalisia yhteisöjä. Miten lasten toiveita kuullaan tai päätösvaihtoehtojen lapsiarvioinnit toteutetaan?

Missään ei ole esitetty laskelmia kouluun ja sen lopettamiseen liittyvistä kustannuksista tai mahdollisista säästöistä. Paljonko Tervo maksaisi opetuksen järjestämisestä vaikkapa Vesannolle, jonka oppilaskohtaiset kustannukset eivät merkittävästi poikkea Tervon kustannuksista? Mistä kunnan säästö syntyisi, kun ostopalveluihin lisätään nykyisestä kasvavat kuljetuskustannukset ja Tervon taloutta päätöksen myötä rasittaa opettajien työpaikkojen loppumista seuraava verotulojen menetys sekä perheiden poismuutto?

Uuden opetussuunnitelman mukainen osallistava, monialainen, tasa-arvoinen, yhteisöllinen ja yksilölliset tarpeet huomioon ottava opetus on ollut Tervon koulun arkea jo pitkään. Opetusalalla tehdyt viimeaikaiset tutkimukset korostavat vuorovaikutuksen merkitystä oppilaan menestymisessä: mahdollisuus yksilölliseen vuorovaikutukseen vaikuttaa jopa enemmän kuin opettajan tietotaito. Pienet ryhmät ovat mahdollistaneet mielikuvituksen käytön ja monipuoliset pedagogiset ratkaisut mummolavierailuista lähtien. Yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia taitoja rikastuttaa se, että omaan ikäluokkaan karsinoimisen sijasta jokainen oppilas kohtaa niin nuorempia kuin vanhempia oppilaita ja opettelee vuorovaikuttamaan ja työskentelemään heidän kanssaan eri tasoilla. Erityisopettaja käy jokaisen oppilaan läpi, millä varmistutaan, että opetus on varmasti yksilöllistä ja tarpeisiin puututaan heti: suurissa kouluissa tällaiseen yksilölliseen laatuun ei päästä. Ylen uutisen 12.9. mukaan säästöt opetuksessa, erityisesti ryhmäkokojen suurentaminen ja erityisopetuksen puute, ovat syitä kouluikäisten lasten pahoinvoinnin selvään lisääntymiseen.

Tervo pärjäsi erinomaisesti Ylen keväällä 2018 tekemässä valtakunnallisessa koulukartoituksessa: opettajien pätevyyttä, ryhmäkokoja, tuntikehystä, it-infraa ja valinnaisaineita analysoineessa tutkimuksessa Tervo (5/5) päihitti selvästi Kuopion ja Pielaveden (3/5) sekä Vesannon (4/5). Moni ”neljän tähden kunta” markkinoi itseään hyvällä tuloksella: miksi Tervo ei tee ylpeydellä samaa? Vähättelemmekö omia vahvuuksiamme? Mihin logiikkaan perustuu oletus, että lapset saavat automaattisesti parempaa opetusta, jos heidät siirretään osaksi isompaa ryhmää? Esimerkiksi digilaitteiston osalta naapurikuntiin siirtyminen tarkoittaa oppilaiden kohdalla myös luopumista henkilökohtaisista laitteista, jotka Tervo on tarjonnut: siis askelta menneisyyteen.

Tervo on saanut viime vuosina muuttovoittoa ja sen vetovoimaisuutta on kasvatettu monin suurinvestoinnein, kuten tulevilla asumisen messuilla. Positiivinen muuttoliike näkyy esikoulun aloittaneiden lasten määrässä: ainakin 5 esikoulun aloittaneesta lapsesta on syntynyt muualla kuin Tervossa. Eli 25% esikoululaisista ja heidän perheistään on tulomuuttajia. Joillakin luokilla yli 50% oppilaista on tulomuuttajia. Miksi koulu pitäisi sulkea juuri kun työn tulokset alkavat näkyä? Miksi tuijotamme syntyvyysennustetta, kun tiedämme, että ikäluokkien kasvu on rakentunut tulomuuttajien varaan, mikä ei näy ennusteessa? Eikö pitovoiman kannalta ole tärkeää, että täällä asuvien ja tänne jo muuttaneiden veroäyreillä tuotetaan palveluja heidän tarpeisiinsa? 1300 asukkaan Kyyjärvi on juuri rakentanut uudenaikaisen koulukeskuksen, joka hyödyntää digitaalisuutta ja luokkarajat ylittävää oppimista – eikö Tervossa ole tulevaisuususkoa? Kuntatilaisuudessa näimme, miten Tervo on varautunut 1,6 miljoonan euron ylijäämällä tulevaisuuteen: mihin sitä säästetään?

Yksilöllinen lähipalvelu on ollut Tervon imagon peruskivi ja myös erottautumiskeino keskiverroista massapalveluista: jos yläkoulu lakkautetaan, meillä ei ole enää siltä osin tarjota vaihtoehtoa kaupunkien suurkouluille. Samalla tuemme koko ajan voimistuvaa keskittymiskehitystä omalla toiminnallamme. Yksilöllisempää opetusta tarjoava koulu on ollut monen muuttajaperheen peruste tulla Tervoon: sen lopettaminen on myös syy muuttaa pois. Koulun ja kodin päivässä 8.9. moni perhe ilmaisi, että lapsia ei haluta istuttaa taksissa, vaan perheet muuttavat lähikoulua tarjoavaan kuntaan.

Tervolla on mahdollisuus profiloitua uuden ajan suunnannäyttäjänä, joka rakentaa ratkaisunsa luottaen tulevaisuuteen, uusiin työkaluihin ja näyttää mallia muille, joita sama tilanne koskettaa lähivuosina. Me tämän adressin allekirjoittajat vetoamme Tervon kunnanvaltuuston päättäjiin: investointi oman koulun säilyttämiseen on ennen kaikkea arvovalinta lastemme ja nuortemme hyväksi, Tervon elinvoiman säilyttämiseksi ja nykyisten kuntalaisten palvelemiseksi.


Tervon vanhempainyhdistys    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi

Täytä alla oleva lomake allekirjoittaaksesi tämän adressin, jonka on laatinut Tervon vanhempainyhdistys. Adressin tekijä näkee kaikki antamasi tiedot.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Facebook
Tulisiko kauppojen aukiolorajoituksista luopua?